Labor court dismissed union strike action for using oil instead of wood chips, ruling employer fulfilled duty to fill vacant supervisor role.

Voimalaitoksen luottamusmies oli päivämestarin määräyksestä huolimatta kieltäytynyt käyttämästä kuorijätettä polttoaineena. Öljyn käyttäminen polttoaineena oli ollut vastalause sille, että työntekijöiden käsityksen mukaan työnantaja oli liittojen välisestä sopimuksesta huolimatta jättänyt voimalaitoksen päivävaramiehen tehtävän täyttämättä. Menettely oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen toiminnasta.

Yhtiö ei ollut rikkonut yhteistoimintasopimuksen määräyksiä erään työntekijän siirron yhteydessä. Yhtiö ei ollut siirrolla pyrkinyt laajentamaan työnantajan työehtosopimuksen mukaista työnjohto-oikeutta.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6 r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Keskusliittojen tekemien sopimusten luettelo Liite 4.

- 6.3.1981 allekirjoitettua sopimusta yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa muun muassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 12.6.1986 allekirjoitetussa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyssä sopimuksessa, joka on korvannut työehtosopimuksen liitteessä 4 mainitun yhteistoiminnan edistämistä yrityksissä koskevan sopimuksen, on muun ohella seuraavat määräykset:

2 luku

Yhteistoimintamenettely

2.1 Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on käytävä yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely sellaisessa vaiheessa, jotta tässä sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa.

Ratkaistavan asian laadusta ja laajuudesta riippuen yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa työnantajan tai hänen edustajansa ja ao. henkilöiden tai heidän edustajansa välisessä neuvottelussa, yhteistoimintalain 7 §:n 3 momentin tarkoittamassa yhteisessä kokouksessa sekä hankekohtaisessa työryhmässä, jos siitä on sovittu taikka yhteistoimintalain 4 §:n tarkoittamassa neuvottelukunnassa.

2.2 Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, jotta niihin perehtyminen ja kohdassa 2.1 tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisena, mikäli tämä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot on henkilöstön edustajalla kuitenkin oikeus saada kirjallisena. Lain tarkoittama henkilöstösuunnitelma annetaan pyydettäessä kirjallisena.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että maanantaina 11.5.1987 noin kello 8 Metsä-Serla Oy:n Lielahden tehtaan voimalaitoksen päivämestari oli ker

tonut tehtaan voimapäällikölle, että voimalaitoksen lämmittäjänä työskentelevä osaston luottamusmies ja tehtaan varapääluottamusmies käytti voimalaitoksen monipolttoainekattilan polttoaineena yksinomaan öljyä ja kieltäytyi käyttämästä polttoaineena kuorijätettä päivämestarin antamasta määräyksestä huolimatta.

Lämmittäjä oli ilmoittanut myöhemmin voimapäällikölle, että kuorijätettä ei ajettu polttoainekattilaan, koska työnantaja ei noudattanut tehtyjä sopimuksia. Lämmittäjä oli tarkoittanut ilmoituksellaan, että ammattiosasto ei voinut hyväksyä voimalaitokselle suunniteltua varamiesjärjestelyä paikallisten osapuolten 1.3.1986 allekirjoitetun sopimuksen vastaisena.

Tehtaan henkilöstöpäällikön otettua noin kello 9 yhteyttä pääluottamusmieheen ja kehotettua häntä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi lämmittäjä oli vastannut, että hän oli tietoinen kyseessä olevasta työtaistelusta ja että voimalaitosta käytettiin öljyllä, kunnes työnantaja muutti kantansa varamiesjärjestelyihin.

Vasta kun Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli ottanut yhteyttä Paperiliittoon, olivat työntekijät ryhtyneet käyttämään voimalaitosta työnantajan määräämällä tavalla samana päivänä kello 14:stä alkaen, jolloin työtaistelu oli päättynyt.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työtaistelulla oli rikottu myös työrauhavelvoitetta sekä neuvottelujärjestysmääräyksiä.

Työnantajan kehotuksesta huolimatta Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6 oli suhtautunut välinpitämättömästi työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun lopettamiseen. Koska työtaisteluun oli ryhtynyt osaston luottamusmies, joka oli samalla ammattiosaston varapääluottamusmies, ammattiosaston vastuu korostui.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että viikolla 18 oli Lielahden tehtaan voimalaitoksen varamiehen paikan täyttämisestä ilmennyt erimielisyyttä. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajien välillä 30.4.1987 käydyssä neuvottelussa oli todettu, että varamiehen paikka täytettäisiin. Keskusteluissa oli ollut esillä mahdollisuus, että paikka voitaisiin täyttää siirtämällä työnantajan lomautettaviksi ilmoittamista työntekijöistä joku tähän tehtävään.

Työnantaja ei ollut täyttänyt varamiehen paikkaa seuraavalla viikolla. Kun työnantaja ei 11.5.1987 mennessä ollut ryhtynyt toimiin paikan täyttämiseksi, voimalaitoksen työntekijät olivat toimineet kanteessa kerrotulla tavalla. Kyseessä oli ollut mielenosoitus sen johdosta, että työnantaja oli jättänyt sopimuksen vastaisesti varamiestehtävän täyttämättä. Samana päivänä liittojen välillä oli selvitelty keskusteluissa sitä, mitä oli sovittu 30.4.1987. Seuraavana päivänä 12.5. työnantaja oli ilmoittanut eräälle korjauspajan työntekijälle päätöksensä, että tämä siirrettäisiin voimalaitoksen varamiehen tehtäviin 26.5. alkaen. Työntekijän kanssa ei ollut aiemmin neuvoteltu siirrosta, eikä muutakaan menettelyä ollut suoritettu siten, kuin sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä edellyttäisi.

Siirrettävä työntekijä ja luottamusmiehet olivat vastustaneet siirtoa. Myöhemmin liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa Paperiliiton edustaja oli ilmoittanut, että paikallinen työnantaja oli alkanut hoitaa asiaa toisin kuin liitot olivat asiasta sopineet. Myöhemmin kävi ilmi, että siirretyn työntekijän työsopimus ei mahdollistanut hänen siirtoaan varamiestehtäviin voimalaitokselle. Paperiliiton edustaja oli 27.5.1987 vaatinut työnantajaliiton edustajaa toimimaan siten, että suunniteltu siirto varamiehen tehtävään peruutettaisiin ja varamiehen paikka täytettäisiin 30.4.1987 esillä olleen ehdotuksen mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vaatimus saada oikeudenkäyntikulunsa korvatuiksi hylätään työnantajan työtaisteluun itse antaman aiheen vuoksi.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että työnantaja oli siirtänyt korjauspajan työntekijän varamiestehtävään, vaikka tämän työsopimus ei olisi mahdollistanut tällaista siirtoa eikä korjausmiestehtävissä ollut voitu osoittaa työn vähyyttä. Työnantaja oli myös siirtopäätöksestä ilmoittaessaan lausunut, että työntekijä käytännössä jatkaisi entisissä tehtävissään korjausmiehenä. Siirrosta ei ollut etukäteen neuvoteltu siten, että yhteistoimintalain 7 §:ssä tarkoitettu yhteistoimintamenettely olisi voinut toteutua. Työnantaja ei myöskään ollut antanut työntekijälle sopimuksen tarkoittamia tarpeellisia tietoja ennen menettelyyn ryhtymistä.

Lielahden varamiesjärjestelmästä oli sovittu 3.1.1986 paikallisella sopimuksella. Työnantajan velvollisuus oli pitää kaikki varamiestehtävät täytettyinä.

Metsä-Serla Oy:n Lielahden tehdas oli menettelyllään syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen, jolla työnantaja oli pyrkinyt laajentamaan sille työehtosopimuksen mukaan kuuluvaa työnjohto-oikeutta. Työtaistelu oli siten kohdistunut ainakin työehtosopimuksen 5 §:n 1. kohtaan. Työnantaja oli myös rikkonut sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä, koska työnantaja ei ollut antanut tarpeellisia tietoja määräämänsä siirron vaikutuksista eikä suorittanut yhteistoimintamenettelyä sellaisessa vaiheessa, jotta sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus olisi voinut toteutua. Menettelyllään työnantaja oli lisäksi rikkonut paikallista varamiessopimusta, joka oli osa työehtosopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen määräysten rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Vapun jälkeisellä viikolla voimalaitoksen luottamusmies oli tiedustellut henkilöstöpäälliköltä, eikö varamiehen paikalle tullutkaan ketään lomautetuista. Henkilöstöpäällikkö oli vastannut, että lomautetuista ei tehtävää hoitamaan valittaisi ketään, koska henkilöstömenoissa piti säästää.

Päivävaramiehen valinnasta oli suoritettu yhteistoimintaneuvottelut 11.5.1987. Neuvotteluissa olivat olleet läsnä kemihierretehtaan kunnossapitopäällikkö, korjaamon luottamusmies ja se korjaamon työntekijä, jonka siirtoa varamiehen tehtävään oli suunniteltu. Neuvotteluissa työnantajan edustaja oli selvittänyt, miksi voimalaitoksen päivävaramiehen paikka oli vapautunut, ja esittänyt, että korjaamon työntekijä siirtyisi päivävaramieheksi entisellä palkallaan. Korjaamon työntekijä oli työskennellyt pääsääntöisesti voimalaitoksella, joten hänen työpaikkansa ei olisi muuttunut. Työnantajan edustaja oli todennut, että päätöksen taustalla olivat taloudelliset syyt. Muita vaihtoehtoja ei ollut ollut tarjolla. Uuden päivävaramiehen työt olisivat käsittäneet ennakkohuollon ja korjaustehtäviä.

Kysyttäessä siirrettäväksi aiotulta työntekijältä, suostuiko tämä siirtymään päivävaramieheksi, hän oli todennut, ettei hän vastustanut siirtoa, mutta äkillinen siirtyminen vuoroon ei olisi ollut kovin hyvä asia. Korjaamon luottamusmies oli ilmoittanut, että liittojen tuli selvittää, mitä siirtymisestä oli sovittu ennen vappua.

Kun neuvotteluja oli jatkettu 12.5.1987, työnantajan edustaja oli tiedustellut Paperiliiton kantaa. Korjaamon luottamusmiehen mukaan sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto että Paperiliitto olivat olleet sitä mieltä, että päivävaramiehen tehtävään oli otettava joku lomautetuista työntekijöistä. Tämän jälkeen työnantajan edustaja oli tiedustellut vielä siirrettävän työntekijän kantaa, ja tämä oli todennut, ettei hänellä ollut muita vaihtoehtoja kuin siirtyä. Tämän jälkeen työnantajan edustaja oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan korjaamon työntekijä siirrettiin voimalaitokselle päivävaramieheksi 26.5.1987 lukien entisellä palkalla. Päätöksen jälkeen korjaamon luottamusmies oli ilmoittanut vastustavansa sisäistä siirtoa Paperiliiton kannasta poikkeavana.

Edellä mainituissa neuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut ollut puhetta siirrettävän työntekijän työsopimuksesta. Tämä oli esitetty ensimmäisen kerran vasta liittoneuvotteluissa 27.5.1987.

Korjaamon työntekijä oli käytännössä jatkanut entisissä tehtävissään korjausmiehenä. Yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaisesti ainoastaan oleellisista muutoksista tuli neuvotella. Koska siirrettävä työntekijä oli jo vuosia toiminut laitosmiehen tehtävissä voimalaitoksella, kysymys ei ollut ollut oleellisesta muutoksesta, josta olisi yhteistoimintalain mukaan velvollisuus neuvotella. Siirron johdosta työntekijän palkka ei ollut muuttunut eikä myöskään työpaikka. Siirto oli ollut lähinnä hallinnollinen siirto korjausosaston kirjoista voimalaitoksella.

Jos katsottaisiin, että asiasta olisi työntekijän kanssa ollut neuvoteltava yhteistoimintalain ja sopimuksen mukaisesti, oli tässä tapauksessa näin myös menetelty. Kaiken oleellisen työntekijä oli saanut tietää yhteistoimintamenettelyssä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineen johdosta lausunut muun muassa, että Paperiliiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajat olivat neuvotelleet voimalaitoksen päivävaramiehen paikan täyttämisestä 30.4.1987 puhelimitse. Neuvotteluissa ei ollut tuotu esille muita vaihtoehtoja kuin se, että paikka täytettäisiin jollakin lomautetulla työntekijällä.

Henkilöstöpäällikkö oli 8.5.1987 ilmoittanut varapääluottamusmiehelle, että paikalle tulisi korjausmies. Varapääluottamusmies oli ilmoittanut tällöin vastustavansa työnantajan esitystä.

Tämän jälkeen oli 11.5.1987 käyty keskustelu työnantajan ja työntekijäin edustajien välillä. Keskustelutilaisuus ei ollut tuolloin johtanut tulokseen, koska korjaamon luottamusmies oli kertonut työnantajan edustajalle asian olevan edelleen neuvoteltavana liittojen välillä. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut, ettei asialla ollut hänen mielestään mitään kiirettä, joten asiassa jäätiin odottamaan muita ratkaisuja. Toukokuun 12 päivänä 1987 käydyssä neuvottelussa työnantaja ei ollut halunnut ottaa huomioon työntekijöiden esitystä nimittää päivävaramieheksi lomautettuna oleva työntekijä. Työnantajan kysyessä siirtämäkseen suunnittelemaltaan työntekijältä suostumusta kaavailtuun siirtoon työntekijä oli sanonut, ettei hänellä ollut muitakaan mahdollisuuksia.

Päivävaramiehen tehtävään siirtymään pakotettu työntekijä eikä työntekijöiden edustajakaan ollut antanut suostumustaan työnantajan esittämään siirtoon.

Jos kyseessä olisi ollut vain näennäinen siirto, jolloin varamiestehtävää ei todellisuudessa olisikaan täytetty, olisi työnantaja menettelyllään rikkonut myös paikallista varamiessopimusta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Metsä-Serla Oy ja Paperiliitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Lielahden tehtaan voimalaitoksen lämmittäjä, joka on Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6:n asettama voimalaitososaston luottamusmies, on 11.5.1987 noin kello 8 - 14 käyttänyt voimalaitoksen monipolttoainekattilan polttoaineena yksinomaan öljyä ja voimalaitoksen päivämestarin antamasta määräyksestä huolimatta kieltäytynyt käyttämästä polttoaineena kuorijätettä. Työntekijöillä on ollut käsitys, että työnantaja oli asianosaisliittojen välisestä sopimuksesta huolimatta jättänyt voimalaitoksen päivävaramiehen tehtävän täyttämättä. Öljyn polttoaineena käyttäminen on tapahtunut vastalauseeksi sen johdosta.

Menettely on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto on vastuussa osaston luottamusmiehen toiminnasta.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 124/1987 katsonut jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi jättänyt varamiestehtävän täyttämättä tai siinä viivytellyt, sekä hylännyt Paperiliiton vaatimuksen Metsä-Serla Oy:n tuomitsemisesta siitä hyvityssakkoon.

Tehtaan voimalaitoksen päivävaramiehen paikka oli huhtikuussa 1987 vapautunut osan varamiehistä siirryttyä niin sanotuille vakansseille ja päivävaramiehen tehtävää hoitaneen työntekijän lähdettyä opintovapaalle. Varamiehen paikan täyttämisestä ovat Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies ja Paperiliiton palkkasihteeri keskustelleet puhelimitse 30.4.1987. Liittojen edustajat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että päivävaramiehen paikka tuli täyttää. Paperiliitto ja myöhemmässä vaiheessa korjausosaston luottamusmies ovat esittäneet, että vapautuvaan tehtävään olisi otettu joku lomautetuista työntekijöistä.

Tehtaan henkilöstöpäällikkö on 8.5.1987 kertonut voimalaitososaston luottamusmiehelle työnantajan suunnitelmasta siirtää eräs korjausosaston työntekijä päivävaramiehen tehtävään. Luottamusmies on tällöin ilmoittanut kantanaan, että tehtävään olisi otettava joku lomautetuista työntekijöistä. Työpaikalla on 11. ja 12.5.1987 pidetty neuvottelu, jossa ovat olleet läsnä kemihierretehtaan kunnossapitopäällikkö, korjaamon luottamusmies ja se korjaamon työntekijä, jonka siirtämistä varamiehen tehtävään tehtaan johto on suunnitellut. Työntekijä oli aikaisemminkin toiminut korjaustehtävissä voimalaitoksella. Yhtiön antaman selvityksen mukaan työntekijän työtehtävät ja palkka olisivat siirron jälkeen säilyneet entisinä. Luottamusmies on neuvottelun päättyessä 12.5.1987 ilmoittanut vastustavansa siirtoa, mutta työntekijä on ilmoittanut tyytyvänsä työnantajan päätökseen. Työntekijä on aloittanut uudessa tehtävässään 26.5.1987.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 3 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään.

Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, Pohjanoksa, Hietikko ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.