Labor court dismisses termination claim where employee's absence caused no harm and dismissal violated protection agreement.

Työnantaja ei ollut rikkonut irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen määräyksiä purkaessaan paperitehtaalla vuoromestarina toimineen työntekijän työsopimuksen, kun työntekijä oli ollut useita viikkoja tutkintavankeudessa epäiltynä huumausainerikoksista, eikä ollut vapaudenmenetysaikanaan ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan tai sen syystä. (Ään.)

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Kymmene Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liitto TL:n välillä on voimassa 11.3.1986 allekirjoitettu työehtosopimus, jolla liitot ovat yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä samana päivänä allekirjoitettuun runkosopimukseen. Runkosopimuksen 4.4 §:n mukaan irtisanomisen osalta noudatetaan, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa muutoin on sovittu.

Irtisanomissuojaa koskevassa edellä mainitussa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1 merimieslaissa (423/78) tarkoitettuja työsuhteita,

2 työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomisajalta.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) säännöksiä.

Edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että vuoromestari Nils Nyholm oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Kymmene Oy:n palveluksessa Kymi-ryhmän paperitehtaalla 10.5.1982 lukien. Nyholm oli 23.2.1984 lähtien toiminut vuoromestarina.

Työnantaja oli purkanut Nyholmin työsuhteen 10.4.1987 takautuvasti 11.3.1987 lukien työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 5 kohtaan viitaten. Työsopimuksen purkamisen tapahtuessa Nyholm oli ollut vangittuna poliisikuulusteluja varten epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Nyholm oli pidätetty 13.3.1987 ja hänen tutkintavankeutensa oli päättynyt 29.4.1987.

Nyholm oli tuomittu 17.6.1987 Valkealan kihlakunnanoikeuden päätöksellä jatketusta rikoksesta, joka käsitti huumausainerikoksen ja törkeän huumausainerikoksen, ehdolliseen yhden vuoden kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.

Lyhytaikaista pidätysaikaa ei voitu pitää sellaisena jatkuvasta syystä tapahtuvana työhön kykenemättömyytenä, joka työsopimuslain 43 §:n mukaan oikeutti purkamaan työsopimuksen. Nyholmin poissaolo ja työnteon estyminen tutkintavankeudessa olon johdosta ei ollut aiheuttanut työnantajalle sellaista haittaa, että poissaolon voitaisiin katsoa olevan sellainen tärkeä syy, jonka perusteella Nyholmin työsopimus olisi voitu purkaa tai edes erityisen painavasta syystä irtisanoa.

Paikalliset neuvottelut asiassa eivät olleet johtaneet yksimielisyyteen. Liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajaliiton edustaja oli perustellut työsopimuksen purkamista sillä, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsopimuksen jatkamista erityisesti siksi, että kyseessä oli esimiesasemassa ollut toimihenkilö.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 73/1984 todennut, että työnantaja, joka oli purkanut kolmen kuukauden vankeusrangaistusta suorittamaan joutuneen työntekijän työsopimuksen, oli menetellyt vastoin irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta. Tuomion mukaan työntekijää tuollaisesta syystä kohdannut työn tekemisen este ei vallinneissa oloissa, kun poissaolosta ei ollut ilmeisesti aiheutunut työnantajalle sanottavaa haittaa, ollut sellainen tärkeä syy, jonka perusteella hänen työsopimuksensa olisi voitu irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamasta erittäin painavasta syystä irtisanoa. Kun työntekijälle tuomittu rangaistus ei ollut johtunut työssä tapahtuneesta tai työnantajaan muutoin kohdistuneesta rikoksesta, rikoksen laadulla ei katsottu olevan vaikutusta asian ratkaisemiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Kymmene Oy:n velvoittamista suorittamaan Nyholmille 11.3. - 11.5.1987 väliseltä ajalta irtisanomisajan palkkana 19 460 markkaa ja korvauksena irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen vastaisesta työsuhteen purkamisesta 20 kuukauden palkkaa vastaavat 194 600 markkaa, kummatkin erät 16 prosentin korkoineen 30.9.1987 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnantaja ei ollut lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen antamaan työntekijälle vapaata tutkintavankeuden ajaksi. Tutkintavankeus teki työntekijän tutkintavankeuden ajaksi jatkuvasta syystä kykenemättömäksi työhön. Työnantajalla oli oikeus purkaa työsopimus, jos tutkintavankeudesta oli aiheutunut haittaa työnantajalle. Tässä tapauksessa haitta oli ollut huomattava.

Nyholm oli toiminut vaativissa esimiestehtävissä paperitehtaalla vuodesta 1982 lähtien. Vuoromestarina paperitehtaan päällystyslaitoksella Nyholm oli toiminut 23.2.1984 lukien.

Poliisitutkintapöytäkirjan mukaan Nyholm oli ilmoittanut tehtaalle 11.3.1987 olevansa sairas ja pitävänsä sairaslomaa seuraavan viikon keskiviikkoon 18.3.1987 asti. Lääkäriin hän ei ollut vielä tuolloin ollut yhteydessä. Nyholmin mielestä työnantaja ei sitä vaatinutkaan. Nyholmin sairaus oli hänen oman kertomansa mukaan ollut sen laatuista, ettei se vaatinut hoitoa. Työnantajalta Nyholm oli halunnut salata tutkintavankeuden ja syytteen mahdollisimman pitkään. Poliisikuulustelussa 18.3.1987 Nyholm oli kertonut, että vaikka hänen sairaslomansa päättyi tuona päivänä, hän ei halunnut vielä ilmoittaa työnantajalleen poissaolostaan, sillä hänen pitäisi mennä töihin vasta seuraavan kerran lauantaina 21.3.1987.

Kun Nyholmin tutkintavankeudesta oli tullut tieto tehtaalle, oli Nyholmin tilalle jouduttu palkkaamaan uusi työnjohtaja. Uuden vuoromestarin koulutus oli alkanut 19.3.1987. Työnsä hän oli aloittanut 1.4.1987.

Nyholm oli tuomittu vuoden 1982 ja kevään 1986 välisenä aikana tapahtuneesta jatketusta huumausainerikoksesta sekä toukokuun 1986 ja maaliskuun 1987 välisenä aikana tapahtuneesta jatketusta törkeästä huumausainerikoksesta. Teot käsittivät huumausaineen hallussapitoa ja välittämistä sekä huumausaineiden käyttämistä. Poliisitutkintapöytäkirjasta kävi ilmi, että esimerkiksi toukokuun 1986 ja maaliskuun 1987 välisenä aikana Nyholm oli itselleen jättämästään hasiserästä käyttänyt sitä noin 300 kertaa. Hän oli polttanut joinakin päivinä yhden ja joskus kaksi-kolme grammaa hasista. Hän oli kertonut polttaneensa hasista vuosia, joskin käyttö oli ollut satunnaista, ja kokeilleensa amfetamiinin käyttöä.

Nyholmin kertomuksesta oli pääteltävissä, että hän oli esiintynyt huumausaineen vaikutuksen alaisena myös työpaikalla. Huumausaineiden laaja käyttö ei ollut voinut olla vaikuttamatta Nyholmin työtehtävien hoitamiseen. Nyholm oli käyttäessään huumausaineita todennäköisesti vaarantanut muidenkin turvallisuutta työpaikalla. Tämäkin syy oikeutti työnantajan purkamaan työsuhteen.

Poliisikuulustelut olivat alkaneet 14.3.1987 ja päättyneet 30.3.1987. Nyholm oli salannut rikoksensa 27.3.1987 asti. Menettely ei voinut olla vaikuttamatta Nyholmin ja hänen työnantajansa väliseen luottamukselliseen työsopimussuhteeseen sekä Nyholmin mahdollisuuksiin toimia työnjohtotehtävissä. Nyholmin menettely vaikutti hänen uskottavuuteensa alaisiaan kohtaan.

Nyholm oli jo 1.4.1987 mieltänyt työsuhteensa voivan tulla puretuksi. Hän oli hakemuksessa maksuttoman oikeudenkäynnin saamiseksi ilmoittanut, että palkanmaksu oli keskeytetty ja ilmeisesti asiasta seurasi työpaikan menetys. Nyholm ei kuitenkaan tuolloin ollut ollut yhteydessä työnantajaan.

Työnantajalla oli ollut tärkeä syy purkaa Nyholmin työsopimus. Nyholmin käyttäytymistä oli pidettävä sellaisena, että sen johdosta työnantajalta ei voitu kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto TL on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että Nyholmin vuoromestarin tehtäviä oli siirretty hoitamaan päällystyslaitoksen päällystyskoneen koneenhoitaja. Kysymys ei ollut ollut varsinaisesti uuden työnjohtajan palkkaamisesta. Ennen siirtoaan työnjohtajaksi koneenhoitaja oli ollut noin 30 vuotta paperitehtaalla työntekijätehtävissä. Työkokemusta päällystyskoneenhoitajana hänellä oli ainakin 10 vuotta. Kokemuksensa perusteella työteknikon koulutuksen omaavalla koneenhoitajalla oli ollut päällystyslaitoksen työnkulkuun liittyvää tietoa ja asiantuntemusta yhtä paljon kuin vuoromestarillakin. Laajaa tai pitkää koulutusta hän ei ollut tarvinnut.

Rikoksen luonteella oli ollut ratkaiseva vaikutus työnantajan menettelyyn. Nyholmin rikos ei ollut tapahtunut työssä eikä kohdistunut työnantajaan. Nyholm ei ollut esiintynyt huumausaineen vaikutuksen alaisena työpaikalla eikä aineiden käyttö ollut vaikuttanut Nyholmin tehtävien hoitamiseen.

Nyholmin poissaolon pituuden arviointiin purkamishetkellä 10.4.1987 ei ollut liittynyt sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden nojalla työnantajalla olisi ollut oikeus Nyholmin työsopimuksen purkamiseen.

Siitä, että poissaolon pituus ei ollut vielä 10.4.1987 määriteltävissä, ei ollut voinut aiheutua erityistä haittaa. Sairaustapauksissa sijaisia järjestettäessä oli tavanomaista, ettei poissaolon pituutta ja sijaisen tarvetta voitu tarkasti ennakolta tietää.

Nyholmin sairastuttua 11.3. - 18.3.1987 vuoromestarit olivat hoitaneet ylityönään Nyholmin kolme ensimmäistä vuoroa. Sen jälkeen 9.4.1987 saakka Nyholmin tehtäviä oli hoitanut tehtaalla poissaoloja varten kehitetyn sijaisuusjärjestelmän mukaisesti varavuoromestari. Nyholmin tilalle siirretty koneenhoitaja oli seurannut varavuoromestarin työskentelyä neljän vuoron ajan 2.4. - 10.4.1987. Koneenhoitaja oli aloittanut määräaikaisena vuoromestarina 10.4.1987 alkaen.

Varavuorojärjestelmä oli tehtaalla käytössä jatkuvasti. Varavuoromestarit hoitivat sijaisuuksia huomattavasti pitemmissäkin poissaoloissa kuin mistä Nyholmin kohdalla oli ollut kysymys.

Työnantaja ei ollut lain säännösten tai työehtosopimusten määräysten perusteella velvollinen antamaan vapaata tutkinnallisista syistä vangitulle. Se ei kuitenkaan merkinnyt, että tutkintavankeuden johdosta tosiasiallisesti työstä estynyt syyllistyisi sellaiseen työsopimusvelvoitteen rikkomiseen, että se oikeuttaisi työsopimuksen purkamiseen.

Työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työntekijän työsopimusta, vaikka työnteko estyikin, ellei työntekijän poissaolosta aiheutunut erityistä haittaa työnantajalle. Nyholmin pidätyksestä ja tutkintavankeudesta johtuneesta työstä poissaolosta ei ollut aiheutunut työnantajalle sellaista haittaa, että työnantajalla olisi ollut oikeus Nyholmin työsopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Teknisten Liitto TL ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kymmene Oy on yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kymmene Oy on 10.4.1987 purkanut Kymi-ryhmän paperitehtaalla vuoromestarina työskennelleen Nils Nyholmin työsopimuksen. Työsuhde on ilmoitettu puretuksi takautuvasti 11.3.1987 lukien, mutta purkamisella ei ole taannehtivaa vaikutusta. Työsopimuksen purkamisen perusteena on viitattu työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 5 kohtaan.

Nyholm, joka on ollut sairaslomalla 11.3. - 18.3.1987, on 13.3.1987 pidätetty epäiltynä syylliseksi huumausainerikoksiin. Nyholm on 30.3.1987 vangittu ja sen jälkeen asetettu syytteeseen muun muassa jatketusta törkeästä huumausainerikoksesta Valkealan kihlakunnanoikeudessa. Kihlakunnanoikeus on 29.4.1987 julistamallaan välipäätöksellä laskenut Nyholmin vapaaksi.

Nyholm on 17.6.1987 tuomittu yhden vuoden kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen jatketusta rikoksesta, joka käsittää huumausainerikoksen ja törkeän huumausainerikoksen. Kihlakunnanoikeuden päätös ei ole lainvoimainen.

Nyholm ei ole ilmoittanut vapaudenmenetysaikanaan työnantajalle poissaolostaan tai sen syytä. Kymi-ryhmän hallintojohtaja on saanut poliisiviranomaisilta 16.3.1987 tiedon Nyholmin pidätyksestä ja hänen syyllisyyttään koskevista epäilyistä.

Yhtiö on 1.4.1987 ottanut varavuoromestarin tehtävään Nyholmin poissaolon vuoksi paperitehtaalla toimineen päällystyskoneen käyttäjän. Hänen kanssaan on sovittu varavuoromestarin tehtävien hoitamisesta syksyyn 1989 saakka, jolloin paperitehtaalla aloitettaisiin muutostyöt. Päällystyskoneen käyttäjäksi on otettu työntekijä yhtiön ulkopuolelta.

Vuoromestarien, joita on ollut 26, poissaolojen varalta on tehtaalla ollut kaksi varavuoromestaria. Lisäksi on poissaolojen sattuessa teetetty ylitöitä. Paperitehtaan tulosyksikön johtajan todistajana antaman lausuman mukaan tilanne on vuoromestarien lomien takia Nyholmin poissaolon aikana muodostunut hankalaksi. Todistajina työtilanteesta on kuulusteltu myös kahta vuoromestaria. Vanhemman vuoromestarin kertoman mukaan Nyholmin poissaoloaikana varavuoromestareiden työaikojen järjestelyä on jouduttu harkitsemaan äärirajoille asti ja ylimääräisten vapaapäivien pitäminen on vaikeutunut. Toisen vuoromestarin mielestä varavuoromestareita käyttäen olisi työt voitu hoitaa Nyholmin ollessa poissa. Työtuomioistuimen mielestä yhtiöllä on ollut Nyholmin poissaolon vuoksi perusteltu syy ryhtyä erityisiin järjestelyihin vuoromestarien töiden hoitamisessa varsinkin, kun Nyholmin vapaudenmenetyksen päättymisestä ei ole ollut tietoa.

Nyholmin vapauden menettämisestä johtunut hänen työnteon estyminen on ollut seuraus hänen itsensä aiheuttamasta syystä. Tulosyksikön johtajan kertoman mukaan Nyholmin työsuhteen purkamiseen on osaltaan vaikuttanut tiedot siitä hänen rikollisesta toiminnastaan, jonka perusteella hän on ollut vangittuna. Huomioon ottaen Nyholmin esimiesaseman hänen työtehtävissään työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä on ollut Nyholmin vapauden menetyksestä johtuvan poissaolon vuoksi, josta hän ei ole työnantajalleen ilmoittanut, tärkeä syy purkaa hänen työsopimuksensa. Yhtiötä ei näissä oloissa ole voitu vaatia jatkamaan Nyholmin työsopimussuhdetta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknisten Liitto TL velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Kontio, Pohjanoksa, Sulkunen ja Porttila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Jäsen Porttila, jonka mielipiteeseen jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Nyholm on 13.3.1987 pidätetty epäiltynä huumausainerikoksiin. Pidätyksestä ja sen syystä on työnantaja saanut tiedon poliisiviranomaiselta 16.3.1987. Nyholm on ollut pidätettynä ja sittemmin vangittuna 29.4.1987 saakka, jolloin kihlakunnanoikeus on laskenut hänet vapaaksi.

Harkittaessa, onko Nyholmin poissaoloa työstä, josta hän ei ole tehnyt asianmukaista ilmoitusta työnantajalle, pidettävä sellaisenaan Nyholmin työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana tärkeänä syynä, on mielestäni kiinnitettävä huomiota siihen, onko poissaolosta ollut tai ollut odotettavissa työnantajalle vahinkoa tai olennaista haittaa työtehtävien järjestelyssä. Mainittavaa vahinkoa tai haittaa ei työnantajalle ole näytetty aiheutuneen, koska yhtiöllä on ollut käytössä varavuoromestarijärjestelmä vakinaisten vuoromestarien poissaolojen varalta, kuten sairas-, vuosiloma- ja vapaapäivien varalta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan varavuoromestareita on muista kuin nyt käsiteltävänä olevaan poissaoloon liittyvistä syistä ollut riittämättömästi käytettävissä.

Työntekijän syyllistyminen huumausainerikokseen tai muuhun vastaavaan sinänsä työsuhteeseen liittymättömään rikokseen saattaa olennaisesti heikentää sitä työnantajan sekä työtovereiden ja alaisten keskinäistä luottamusta, joka on edellytyksenä työsuhteen jatkumiselle. Se, onko tämän näkökohdan merkitys niin painava, että kysymykseen tulisi työsopimuslaissa edellytetty tärkeä syy työsopimuksen purkamiseen tai irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy työsopimuksen irtisanomiseen, on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Harkittaessa irtisanomis- tai purkamisperustetta tällaisissa tapauksissa on mielestäni huomiota kiinnitettävä myös asian merkitykseen työntekijän omien olosuhteiden ja osin myös yhteiskunnan intressien kannalta.

Nämä näkökohdat ovat mielestäni esillä olevassa tapauksessa painavampia kuin se luottamuspula, joka Nyholmin rikollisen menettelyn seurauksena on työnantajan ilmoituksen mukaan syntynyt. Perustelen käsitystäni sillä, että Nyholm on varsin nuori ja juuri huoltovelvolliseksi tullut henkilö, jota ei ole aiemmin rangaistu. Hän on myös hoitanut työtehtävänsä moitteettomasti. Toisaalta yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä sopeuttamaan asiassa selvitetyn kaltaisissa olosuhteissa rikokseen syyllistynyt henkilö yhteiskuntaelämään. Tähän näkökohtaan olisi työnantajan tullut kiinnittää Nyholmin työsopimuksen irtisanomista tai purkamista harkitessaan olennaisesti enemmän huomiota. Tässä suhteessa merkitystä on sillä, että kysymyksessä on verrattain suuri yritys.

Edellä mainituilla perusteilla katson, että Kymmene Oy ei ole esittänyt riittäviä perusteita Nyholmin työsopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi. Kuitenkin Nyholmin itsensä antama aihe irtisanomiseen on otettava huomioon hänelle irtisanomissuojasopimuksen perusteella määrättävää korvausta alentavana seikkana. Nyholmin irtisanomisajanpalkasta on vähennettävä sen ajan palkka, jolloin hän ei ollut vapaudenmenetyksen vuoksi työnantajan käytettävissä.

Tämän vuoksi velvoitan Kymmene Oy:n suorittamaan Nyholmille irtisanomisajan palkkana ajalta 30.4. - 11.5.1987 yhteensä 3 892 markkaa sekä irtisanomissuojasopimuksen 9 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 40 000 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta.

Kymmene Oy:n velvoitan korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.