Labor court allows sick civil servants strike-joiners sick pay under collective agreement.

Virkamieslakon alkaessa sairauden vuoksi virkavapaana olleilla virkamiehillä oli oikeus sairausajan palkkaan niiltä ajanjaksoilta, joina he sairauden vuoksi olivat olleet poissa työstä, vaikka he olivat virkavapauden päätyttyä osallistuneet lakkoon. (Ään.)

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohessa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 17.4.1986 allekirjoitetussa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Palkkaus virantoimituksen keskeytyksen ajalta

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että 28 Valtionrautateiden palveluksessa olevaa virkamiestä oli ollut Virkamiesliiton 2.4.1986 kello 6.00 alkaen toimeenpaneman työtaistelun aikana työkyvyttömyyden vuoksi virkavapaana. He olivat kunkin kohdalta lakon alkaessa olleet estyneitä hoitamasta virkaansa tai tointaan sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi. Kysymys oli seuraavassa luettelossa mainittujen virkamiesten sairausloma-ajoista:

Pitkänen Irene 2.4. - 4.5.1986 Niittymäki Matti 2.4. - 4.4.1986 Markkula Raimo 1.4. - 4.4.1986 Enberg Sirpa 27.3. - 4.4.1986 Aalto Toini 11.2. - 6.4.1986 Keisanen Airi 17.3. - 18.3.1986 Kähkönen Aarne 17.3. - 18.3.1986 Hirvonen Elvi 24.1. - 1.5.1986 Natri Veikko 8.4. - 20.4.1986 Laakkonen S. 15.4. - 25.4.1986 Vuori Seija 16.4. - 19.4.1986 Myllylä Briitta 16.4. - 18.4.1986 Henriksson Marja 15.4. - 17.4.1986 Sutinen Sirpa 11.4. - 9.5.1986 Heinonen Arja 9.3. - 16.4.1986 Suhonen Eeva 16.4. - 4.5.1986 Nousiainen Eija 15.4. - 17.4.1986 Ojala Pirjo 16.4. - 17.4.1986 Laitinen Tuula 7.4. - 27.4.1986 Miettinen Jarmo 2.4. - 30.4.1986 Rautio Tuula 9.4. - 27.4.1986 Matila Esa 9.4. - 2.5.1986 Tapio Raili 15.4. - 18.4.1986 Pakanen Aarne 14.4. - 27.4.1986 Laine Sirpa 6.4. - 19.4.1986 Heikkinen Arja 2.4. - 30.4.1986 Kainulainen Raija 15.4. - 20.4.1986 Kosunen Juha 15.4. - 22.4.1986

Virkamiesliitto oli ilmoittanut lakkorajoista valtakunnansovittelijan toimistossa käydyissä neuvotteluissa. Työtaisteluilmoituksessa oli ilmoitettu lakon piiriin kuuluvaksi Virkamiesliiton jäsenten suorittamat virkaja työtehtävät. Näin ollen henkilö, joka oli ollut lakon alkaessa sairauslomalla, ei ollut ollut lakon piirissä sen alkaessa. Sairauslomalta palattuaan kysymyksessä olevat virkamiehet olivat yhtyneet lakkoon.

Työtuomioistuin oli 22.1.1985 antamassaan tuomiossa n:o 7/1985 asiassa, joka koski kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tulkintaa, vahvistanut, että kun virkavapaus sairauden vuoksi oli sekä myönnetty että alkanut ennen lakon alkamista päättyen lakon aikana, viranhaltijalla oli oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan. Vastaavasti aikaisemmuussääntö oli vahvistettu korkeimman oikeuden tuomiossa 1986 II 108. Tuomio koski työsopimussuhteessa olevan työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan työntekijän oltua sairauslomalla lakon alkaessa ja liityttyä lakkoon sairausloman päätyttyä. Niin oikeuskirjallisuudessa kuin oikeuskäytännössäkin oli esitetty perusteita niin sanotun aikaprioriteettisäännön puolesta. Se merkitsi sitä, että poissaolotilanteessa aikaisemmin syntynyt syy määräsi poissaoloperusteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että kanteessa luetelluilla 28:lla virkamiehellä oli oikeus sairausajan palkkaan siltä ajalta, joka kului samanaikaisesti Virkamiesliiton 2.4. - 17.5.1986 toimeenpaneman lakon kanssa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että valtion virkaehtosopimuslain 24 §:n mukaan työtaistelun piiriin kuuluvalle virkamiehelle ei suoriteta palkkausta eikä muita taloudellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko on estynyt valtioon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n esittämä väite siitä, että lakko olisi rajattu virkatehtävien suorittamisen perusteella siten, ettei lakkorajojen mukaan sairauslomalla oleva virkamies olisi ollut lakon piirissä, ei pitänyt paikkaansa.

Ratkaisevaa palkan maksun kannalta oli poissaolon syy. Jos poissaolo oli johtunut lakkoon osallistumisesta, ei palkkausta eikä edes sairausajan palkkaa ollut maksettava. Jos poissaolon syy taas oli sairaus, maksettiin palkkaus. Virkaehtosopimukseen perustuvat etuudet, sairausajan palkkaus mukaan lukien, oli sovittu muun muassa työrauhan turvaamiseksi. Tämän huomioon ottaen ei valtiolla voinut olla velvollisuutta suorittaa virkaehtosopimuksen 10 §:n perusteella palkkausta virkamiehelle, joka kuului valtioon kohdistetun työtaistelun piiriin, vaikkakin hän samanaikaisesti olisi ollut sairas ja myös sairauden vuoksi estynyt virkaansa hoitamasta.

Työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännössä ei ollut tältä osin asian oikeudelliseen arviointiin vaikuttavia eroavaisuuksia. Yleiset sopimusten tulkintaperiaatteet olivat myös samat. Myöskään virkamiehen ja työntekijän oikeudellisessa asemassa ei ollut tekijöitä, jotka johtaisivat asioissa erilaisiin lopputuloksiin.

Kantajan esiintuomalla aikaisemmuussäännöllä sellaisenaan ei ollut vaikutusta tulkinta-aineistona. Sääntöä voitiin muun aineiston ohella käyttää ratkaisua etsittäessä ohjeena, mutta työhön palaamisen ehdolla täydennettynä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

ESIVALMISTELU

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja valtiovarainministeriö ovat jutun esivalmistelussa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä siitä, että kanteen tarkoittama erimielisyys oli ratkaistava 17.4.1986 allekirjoitetun 1.3.1986 voimaan tulleeksi sovitun valtion yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa mainitut 28 Valtionrautateiden palveluksessa olevaa virkamiestä ovat olleet poissa virantoimituksesta sairauden vuoksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenenä olevan Virkamiesliiton 2.4.1986 alkaen toimeenpaneman lakon aikana. Kukin heistä on estynyt hoitamasta virkaansa tai tointaan ennen häntä koskeneen työtaisteluvaiheen alkamista. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden päätyttyä ovat virkamiehet osallistuneet lakkoon.

Asianosaiset ovat esivalmistelussa olleet yhtä mieltä siitä, että kanteessa tarkoitettu riita-asia on käsiteltävä ja ratkaistava 17.4.1986 allekirjoitetun, 1.3.1986 voimaan tulleeksi sovitun valtion yleisen virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Siihenkin nähden, että aikaisemmin voimassa olleen valtion yleisen virkaehtosopimuksen sovellettaviksi tulevat määräykset ovat sisällöltään voimassa olevaa sopimuksen määräyksiä vastaavat, työtuomioistuimella ei ole aihetta olla hyväksymättä asianosaisten käsitystä ratkaisun perusteeksi otettavasta virkaehtosopimuksesta.

Valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä kanteessa tarkoitetun tilanteen varalta. Valtion virkaehtosopimuslain 24 §:n mukaan työtaistelun piiriin kuuluvalle virkamiehelle ei suoriteta palkkausta tai muita taloudellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko on estynyt valtioon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Valtion yleiseen virkaehtosopimukseen on otettu viittaus lain säännökseen. Säännöksessä on kuitenkin jätetty avoimeksi kysymys siitä, missä tapauksessa ennen lakon alkamista sairastuneen virkamiehen katsotaan estyneen työnteosta työtaistelutoimenpiteen vuoksi ja millä edellytyksillä estettä taas on pidettävä sairaudesta johtuneena.

Valtion työmarkkinalaitos on 10.3.1981 antanut valtion virkamiesten työtaisteluja koskevat yleisohjeet. Niiden mukaan virkamies on oikeutettu palkkaukseen sairausloma-ajalta vain, jos lakkoaika kokonaisuudessaan sisältyy sairausloma-aikaan tai jos virkamies ei sen enempää ennen sairauslomaa kuin sen jälkeenkään jää lakon aikana pois työstä. Rautatiehallitus on 28.9.1981 antanut vastaavanlaiset ohjeet sairausajan palkan maksamisen edellytyksistä lakon ajalta. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on ilmoittanut, ettei sillä ole ollut tietoa näistä ohjeista. Asiassa ei ole osoitettu, että ohjeiden mukaista menettelyä olisi noudatettu käytännössä vakiintuneesti. Työtuomioistuimen mielestä ei asiassa ole esitetty perusteita sille, että puheena olevia ohjeita voitaisiin pitää osoituksena sopimuspuolten yhteisesti hyväksymästä virkaehtosopimuksen sisällön oikeasta tulkinnasta.

Sitä, että virkamies sairauslomansa päätyttyä työhön palaamatta ryhtyy lakkoon, on pidetty osoituksena siitä, että hän terveenä ollessaan olisi alusta alkaen ollut osallisena työtaistelussa. Tätä näkökohtaa on pidetty perusteena eräissä työtuomioistuimen aikaisemmissa työehtosopimuksien soveltamista koskevissa tuomioissa, joissa vaatimus sairausajan palkan maksamisesta lakon ajalta on hylätty.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 7/1985 vahvistanut, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvilla virkamiehillä on ollut oikeus sairausajan palkkaan sellaisen sairauden vuoksi myönnetyn virkavapauden ajalta, joka on sekä myönnetty että alkanut ennen lakon alkamista ja päättynyt lakon aikana riippumatta siitä, onko viranhaltija virkavapauden päätyttyä yhtynyt lakkoon vai ei. Tuomion perusteluissa on poissaolon todettu johtuneen tällaisissa tapauksissa nimenomaan sairaudesta.

Asiassa ei ole tarkemmin selvitetty, miten ja missä vaiheessa kanteessa tarkoitetuille virkamiehille on myönnetty virkavapautta. Kun töistä poissaolo kunkin kohdalla joka tapauksessa on johtunut ennen lakon alkamista aiheutuneesta sairaudesta, ei oikeus sairausajan palkkaan, huomioon ottaen valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n määräyksen virkamiehen oikeudesta saada sairauslomaa, voi näissä oloissa jäädä riippuvaiseksi virkavapauden myöntämisen ajankohdasta.

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen ja vastaavan kunnallisen virkaehtosopimuksen määräyksissä nyt kysymyksessä olevilta kohdin ei ole osoitettavissa olennaista eroavuutta. Kun erimielisyys on ratkaistava lähinnä sellaisen yleisen seikan nojalla, onko poissaolo tällaisissa tapauksissa katsottava ensisijaisesti johtuvan sairaudesta vai työtaistelutoimenpiteestä, on yhdenvertaisuuden kannalta perusteltua valtion virkamiesten kohdalla asettaa etusijalle edellä mainitusta työtuomioistuimen tuomiosta n:o 7/1985 ilmenevän periaatteen mukainen ratkaisu.

Tätä kantaa tukee myöskin korkeimman oikeuden työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan koskevassa asiassa antama tuomio 1986 II 108. Sen mukaan työntekijällä, jonka sairasloman aikana on alkanut lakko ja joka sairasloman päätyttyä on yhtynyt lakkoon palaamatta työpaikalleen, on oikeus palkkaan koko sairasloman ajalta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että kanteessa luetelluilla virkamiehillä on oikeus saada virkaehtosopimuksen perusteella sairausajan palkkaa niiltä ajanjaksoilta, joina he sairauden vuoksi ovat olleet poissa työstä kanteessa mainitun lakon aikana.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa jutun laatuun katsoen pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Juurinen, Leivo ja Rannisto.

Eri mieltä olevan jäsen Juurisen lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Valtion virkaehtosopimuksissa on viitattu virkaehtosopimuslain 24 §:ään, jonka mukaan työtaistelun piiriin kuuluville ei suoriteta taloudellisia etuja ajalta, jonka työnteko on estynyt työtaistelutoimenpiteen johdosta. Säännöksen sisältö vastaa myös yleistä työmarkkinakäytäntöä.

Valtion työmarkkinalaitos on 10.3.1981 antanut yleisohjeet sekä rautatiehallitus 28.9.1981 näitä vastaavat ohjeet muun muassa palkkauksesta sairausloman ajalta työtaistelutilanteissa. Vaikkakaan ohjeita ei ole annettu tiedoksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle järjestöllisesti, ei ole todennäköistä, etteikö niiden mukainen menettely olisi ollut kantajan tiedossa lakkoa toimeenpantaessa, etenkin kun otetaan huomioon ohjeiden antamisesta työtaistelun alkuun kuluneen ajan pituus sekä ohjeiden suhde virkaehtosopimuslain 24 §:n ja virkaehtosopimuksen sisältöön sekä yleiseen työmarkkinakäytäntöön.

Työtuomioistuimen useissa, jutun käsittelyssä esillä olleissa tuomioissa on sitä seikkaa, että virkamies tai työntekijä ennen työtaistelua alkaneen sairaslomansa päättyessä on työhön palaamatta ryhtynyt lakkoon, pidetty osoituksena siitä, että hän terveenä ollessaan olisi osallistunut työtaisteluun jo sen alusta lukien. Vaatimus sairausajan palkan maksamisesta lakon ajalta on tällöin hylätty.

Pidän tätä kantaa perusteltuna ottaessani huomioon lakon luonteen yhteispainostustarkoitusta ilmentävänä joukkotoimenpiteenä. En liioin katso, että sairausajan palkan maksamista tässä tapauksessa puoltaisi erityinen suojelutarve, jonka vuoksi työtaistelun alkaessa sairauden perusteella virkavapaana ollut, mutta työtaisteluun virkavapauden päättyessä heti yhtynyt henkilö olisi saatettava eri asemaan kuin lakkoon terveenä ryhtynyt. Asiaa ei siten mielestäni tule ratkaista aikaprioriteettiteoriaa soveltaen.

Esittämin perustein hylkään kanteen.

Asian laatuun nähden jätän valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut valtion vahingoksi.