Daily rest breaks not allowing exit count as working time for 40-hour week employees under collective agreement.

Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien kotiteollisuusyhdistysten neuvonta-asemien toimihenkilöiden päivittäinen lepoaika oli luettava työajaksi. Kun heidän työaikansa oli siten ollut 40 tuntia viikossa, toimihenkilöihin oli sovellettava työajan lyhentämisestä tehtyä erillistä toimiehtosopimusta.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta Kuultava Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistys r.y.

TUOMIO

TOIMIEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan ja toisaalta muun ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken tehdyissä, 1.3.1984 28.2.1986 välisen ajan voimassa olleessa ja myös 1.3.1986 voimaan tulleessa yleisissä toimiehtosopimuksissa on muun ohella seuraavat määräykset:

5.4. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

D. Työaikamääräykset

5.4.4. Vaihtoehto 4 (Neuvontatyötä tekevät toimihenkilöt)

I Soveltamisala

Työaikavaihtoehdon soveltamisalaan kuuluvat neuvontatyötä tekevät toimihenkilöt. Neuvontatyötä tekevät toimihenkilöt, joiden toimien kelpoisuusvaatimukset ja/tai tehtävät sitä edellyttävät. Yksinomaan hallinnollista työtä tekevät toimihenkilöt eivät kuulu tämän työaikavaihtoehdon piiriin.

Mikäli yleisen toimiehtosopimuksen alakohtaisissa osissa on sovittu poiketen tästä työaikavaihtoehdosta sovelletaan näitä järjestelyjä.

II Työaika

Säännöllinen työaika

1 §. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Päivittäinen lepoaika

9 §. 1. Päivittäinen 1 tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

2. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Samojen osallisten kesken 12.12.1985 tehdyssä toimiehtosopimuksessa eräiden yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöiden työajan lyhentämisestä on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee sellaisia yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöitä, joiden säännöksiin tai sopimuksiin perustuva työaika tai käytännössä säännönmukaisesti noudatettava työaika on vähintään 40 tuntia viikossa tai 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja joiden vuosilomaoikeus on enintään 2,5 arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Toimihenkilö ei kuulu tämän sopimuksen soveltamisalan piiriin, mikäli hänen etukäteen lasketaan kalenterivuoden aikana saavuttavan palvelusajan, joka oikeuttaa yli 2,5 arkipäivän vuosilomaan lomanmääräytymiskuukaudelta.

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen neuvonta-asemien neuvontatyöntekijöiden työpäivä oli kahdeksan tunnin pituinen ja heidän säännönmukainen viikkotyöaikansa 40 tuntia. Jos työntekijä sai esteettömästi poistua lepoaikana työpaikalta, ei lepoaikaa toimiehtosopimusten enempää kuin työaikalainkaan mukaan luettu työaikaan. Jos työpaikalta poistuminen taas ei ollut mahdollista, ei lepoaikaa ollut vähennettävä työajasta.

Toimiehtosopimuksen mukaan työnantajan oli jokaista työpaikkaa varten laadittava työtuntijärjestelmä tai työtuntiluettelo, josta kävivät ilmi työn alkamis- ja päättymisajat sekä ruokailu- ja lepoajat. Neuvonta-asemilla oli kullekin työntekijälle työsuhteen alkaessa ilmoitettu työn alkamis- ja päättymisaika, mutta ei lepoaikoja, joita myöskään ei ollut järjestetty.

Yleisölle ilmoitetuista neuvonta-asemien aukioloajoista ilmeni, että työntekijöiden oli tarkoitettu olevan asiakkaiden tavoitettavissa päivittäin koko työajaksi määrätyn kahdeksan tunnin ajan. Kun neuvonta-asemille oli järjestetty vuoden 1986 aikana työntekijöille lepoajat, aukioloaikoja oli myös muutettu.

Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen johtokunta oli 11.5.1977 ja 16.6.1986 päättänyt, että yhdistyksen toimipisteissä noudatettiin 40 tunnin viikkotyöaikaa. Yhdistyksessä ei ollut toteuttu työaikajärjestelyjä, jotka olisivat lyhentäneet johtokunnan tällä tavoin päättämää 40 tunnin työaikaa.

Kun neuvonta-asemien työntekijöiden viikkotyöaika oli siis ollut 40 tuntia, oli asianomaisiin sovellettava työajan lyhentämissopimusta. Tästä oli kuitenkin syntynyt erimielisyyttä.

Erimielisyys koski seuraavia Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen toimihenkilöitä: Anna-Kaisa Arjola-Lehtonen, Eeva Nytorp, Auli Hukkanen, Tuula Svahn, Anna-Maija Jokela, Leena Koskinen, Tarja Kähkönen, Marja Mäkelä, Kaija Niemi, Leena Pajula, Airi Riitinki, Terhi Airto, Pirjo Hokkanen, Päivi Luukkanen, Leena Anttila, Lea Jokinen, Virpi Autio, Paula Laine, Anna-Kaisa Osara ja Päivi Sukanen. Aution, Laineen, Osaran ja Sukasen palvelussuhteet olivat sittemmin päättyneet.

Jutun käsittelyn aikana TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on luopunut kanteesta siltä osin kuin se koski Riitinkiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä lueteltujen toimihenkilöiden viikkotyöaika Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen palveluksessa on ollut vähintään 40 tuntia viikossa ja että heihin on sen vuoksi sovellettava 1.1.1986 lukien voimaan tullutta toimiehtosopimusta eräiden yksityisten valtionapulaitosten työajan lyhentämisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Yksityisten valtionpulaitosten sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen neuvonta-asemilla työpäivän kokonaispituus oli ollut kahdeksan tuntia. Sanottuun työaikaan oli sisältynyt ruokailutauko. Järjestely ei kuitenkaan ollut johtunut siitä, ettei työnantaja olisi järjestänyt työntekijöille lepoaikaa. Johtokunnan vuonna 1981 ja 1982 pidettyjen kokousten pöytäkirjoista selvisi, että työnantaja oli korostanut toimiehtosopimuksen noudattamista työaikoja järjestettäessä. Henkilökunnan tiedoksi oli myös lähetetty valtiovarainministeriön palkkaosaston kirje samassa tarkoituksessa. Palkkaosaston kirjeessä oli nimenomaan korostettu, ettei säännölliseen työaikaan saanut sisältyä päivittäistä lepoaikaa.

Se, ettei käytännössä ollut toimittu toimiehtosopimuksen mukaan, oli johtunut siitä, että toimihenkilöt eivät olleet olleet halukkaita pitämään erillistä työpäivän pituutta lisäävää lepotaukoa. Käytännössä oli kuitenkin käytetty aikaa ruokailemiseen ja levähtämiseen ja kahdesti päivässä pidettyihin, toimiehtosopimukseen perustumattomiin kahvitaukoihin.

Pienillä, toiminnaltaan itsenäisillä työpaikoilla, jotka sijaitsivat etäällä varsinaisesta työnantajan työnjohtoja valvontapiiristä, neuvonta-asemilla työskentelevät toimihenkilöt olivat ottaneet itselleen vapauksia ruokailutaukojen järjestämisessä. Vastuu neuvonta-aseman toiminnasta ja aukioloaikojen järjestelystä oli viime kädessä ollut vastaavaksi neuvojaksi nimitetyllä toimihenkilöllä.

Neuvonta-asemilla suoritettavan työn luonne, työpaikan laajuus ja muut sellaiset seikat huomioon ottaen työntekijöillä oli ollut oikeus ja mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikaltaan lepotauon ajaksi. Yleisölle ilmoitetut neuvonta-asemien aukioloajat eivät myöskään muodostaneet estettä poistumiselle. Vaikka neuvonta-asemien aukioloaikoja oli muutettu 1.1.1987 lukien muualla ja 1.9.1986 lukien Tampereella, ei tästä voitu päätellä, ettei työntekijöillä sitä ennen olisi ollut mahdollisuutta poistua työpaikalta lepotaukonsa aikana. Uusien aukioloaikajärjestelyjenkään aikana ei edes yhden toimihenkilön hoitaman neuvonta-aseman asiakkaiden edellytetty poistuvan aukioloaikoja koskeviin ilmoituksiin merkityn tauon ajaksi. Se osoitti, ettei työn luonne edellyttänyt työntekijöiden jatkuvaa läsnäoloa.

Lepoaikoja ei sanotuin perustein voitu lukea työajaksi, joten neuvonta-asemien toimihenkilöiden noudattama säännöllinen työaika oli ollut vähemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Näin ollen työajan lyhentämisestä tehdyn toimiehtosopimuksen soveltamiselle sen 1 §:ssä asetettu edellytys ei kanteen tarkoittamien toimihenkilöiden osalta täyttynyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultavana ollut Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistys on osaltaan yhtynyt yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Eräiden yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöiden työajan lyhentämistä koskevan, vuoden 1986 alusta voimaan tulleen toimiehtosopimuksen 1 §:n mukaan työajan lyhennys koskee sellaisia yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöitä, joiden säännöksiin tai sopimuksiin perustuva työaika tai käytännössä säännönmukaisesti noudattama työaika on vähintään 40 tuntia viikossa tai 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Työajan lyhentämisen ulkopuolelle jää osa toimihenkilöistä vuosilomaoikeutensa perusteella.

Neuvontatyötä tekevien toimihenkilöiden säännöllinen työaika on yksityisten valtionapulaitosten yleisen toimiehtosopimuksen mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Toimiehtosopimuksen mukaan toimihenkilön päivittäinen yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Yleisen toimiehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan työnantajan on laadittava jokaista työaikalain mukaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä, niin sanottu vuorotaulu, josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.

Kanteen tarkoittamat 19 toimihenkilöä ovat työskennelleet Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen eri neuvonta-asemilla neuvontatyössä. Kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan 11.5.1977 tekemän päätöksen mukaan yhdistyksen toimipisteissä noudatetaan 40 tunnin viikkotyöaikaa. Yhdistyksen johtokunnan 16.6.1986 pitämän kokouksen pöytäkirjassa on todettu, että työaika on edelleen päätetty pysyttää 40 tuntina viikossa. Asiassa laaditussa keskusneuvottelupöytäkirjassa on myös todettu, että yhdistyksen palveluksessa olevien toimihenkilöiden työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, onko neuvonta-asemilla työskennelleiden toimihenkilöiden työaikaan sisältynyt sellaisia lepo- ja ruokailuaikoja, joita ei lueta työaikaan, kuten yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on esittänyt, vai onko heidän ruokailuun ja kahvitaukoihin käyttämänsä aika sisällytettävä säännölliseen työaikaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n väittämin tavoin.

Asiassa ei ole selvitetty, mitä kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden kanssa on sovittu palvelukseen otettaessa päivittäisen työajan pituudesta, heidän työpäivien alkamis- ja lopettamisajoista ja lepoajoista. Yhdistys työnantajana ei ole pitänyt huolta siitä, että neuvonta-asemia varten olisi laadittu soveltamisohjeiden mukaiset työtuntijärjestelmät. Tästä johtuen on neuvonta-asemilla muodostunut jossakin määrin erilaista käytäntöä ruokailuajoissa. Yhdistys on neuvonta-asemien henkilökunnalle 12.12.1985 lähettämässään kirjeessä ilmoittanut pyrkivänsä seuraavan vuoden tai ainakin 1.3.1986 alkavan sopimuskauden alusta toteuttamaan neuvonta-asemilla toimiehtosopimuksen mukaisen 8 tunnin työajan, jonka keskeyttäisi työaikaan kuulumaton 1/2 - 1 tunnin ruokailuaika. Kirjettä voidaan pitää osoituksena siitä, että lepoaikojen pitäminen on ollut järjestämättä neuvonta-asemilla.

Esitetty selvitys tukee sitä, että neuvonta-asemilla työskentelevät toimihenkilöt olisivat työaikanaan voineet poistua työpaikoiltaan, sillä heidän tehtäviinsä on kuulunut myös kotikäyntejä. Kun neuvonta-asemien aukioloajat ainakin sellaisilla asemilla, joissa on ollut vain yksi toimihenkilö, ovat vastanneet toimihenkilön säännöllisen työajan kestoaikaa, se on ollut omiaan antamaan toimihenkilöille sellaisen käsityksen, että he ovat olleet ruokailuaikanakin sidottuja työpaikkaansa. Selvityksen mukaan on ollut varsin tavanomaista, että toimihenkilöt ovat ruokailleet työpaikalla.

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta ei ole esittänyt, että jonkun tai joidenkin kanteen kohteena olevien toimihenkilöiden kohdalla olisi erityisiä syitä katsoa hänen työaikansa poikkeavan neuvonta-asemien yleisestä työajasta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kun kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden ruokailuun käyttämää aikaa ei ole työnantajan puolelta järjestetty säännöllisesti pidettäväksi lepoajaksi ja neuvontatyön luonteesta sekä neuvonta-asemien julkisesti ilmoitetuista aukioloajoista johtuen toimihenkilöt perustellusti ovat saattaneet käsittää tulleensa sidotuiksi työpaikkaansa myös ruokailuun käyttämiensä taukojen ajaksi, heidän työaikansa on käytännössä ollut kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että kanteessa luetelluiden toimihenkilöiden, lukuun ottamatta Airi Riitinkiä, jonka osalta kanteesta on luovuttu, työaika Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen neuvonta-asemilla on tosiasiassa ollut 40 tuntia viikossa ja että heihin on työaikansa perusteella tullut yhdistyksen palveluksessa olonsa aikana noudattaa 1.1.1986 lukien voimassa olevaa eräiden yksityisten valtionapulaitosten työajan lyhentämisestä tehtyä toimiehtosopimusta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa asian laatuun nähden itse kärsiä kulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, K. Rautiainen, Juurinen, Sulkunen ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.