Labor court dismisses union claim that voluntary relocation for reorganization qualifies as mandatory transfer under service agreement.

Postikonttorin päällikkö oli postialueorganisaation uudistamisen yhteydessä omasta aloitteestaan muuttanut toiselle paikkakunnalle, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus jäädä entiseen toimipaikkaansa. Postikonttorin päälliköllä ei ollut oikeutta valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisiin muuttokustannusten korvauksiin.

Kantaja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta 17.4.1986 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §.

Valtion virkamiehelle sekä virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevalle, joka siirtymisvelvollisuuteen perustuvan siirron takia taikka viraston tai sen osan uudelleen järjestelyn tai siirtämisen johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, suoritetaan tämän sopimuksen mukaisesti muuttokustannusten korvauksena: 1) virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset, 2) muuttotavaran kuljetuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja välittömät kustannukset, 3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista, 4) päiväraha virkamiehelle muuttoon käytetyltä ajalta, 5) virkamiehen uudelle sijoituspaikkakunnalle tekemistä tutustumismatkoista aiheutuvat matkakustannukset ja 6) majoittumiskorvausta erityisistä asumiskustannuksista.

3 §.

Siirtymisvelvollisuuteen perustuvalla siirrolla tarkoitetaan viranomaisen toimesta tapahtuvaa siirtoa, jolla virkamies valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain (202/26), viran tai toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, annetun lain (182/31) tai asianomaisella hallinnonalalla voimassa olevien siirtymisvelvollisuutta koskevien säännösten mukaisesti siirretään tai komennetaan pysyvästi toiselle paikkakunnalle.

KANNE

Kanteen perustelut

Postialueorganisaation uudistaminen oli hallinnon rationalisointitoimenpide. Nummelan antama suostumus oli ollut vain muodollisuus, sillä se oli ollut tarpeen, jotta hänen aikaisempi virkansa oli voitu muuttaa postikonttorin apulaispäällikön viraksi. Nummela ei ollut missään nimessä hakeutunut vapaaehtoisesti toiselle paikkakunnalle.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Nummela on oikeutettu 1.3.1986 voimaan tulleen valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisiin muuttokustannusten korvauksiin hänen muutettua 28.3.1986 Salosta Forssaan sen johdosta, että Someron postikonttori oli liitetty Forssan postialueeseen 1.1.1986 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 2 §:ää tulkittaessa oli lähdettävä siitä, että muuttokustannukset oli korvattava vain silloin, kun virkamies virkaehtosopimuksen 2 §:ssä mainituista syistä joutui muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Virkamies joutui muuttamaan toiselle paikkakunnalle silloin, kun hän oli siirtymisvelvollinen. Milloin oli kysymys viraston tai sen osan uudelleen järjestelystä tai siirtämisestä, voitiin virkamiehen katsoa joutuvan muuttamaan toiselle paikkakunnalle vain siinä tapauksessa, että hänen virkansa entisellä paikkakunnalla joko lakkautettiin tai siirrettiin uudelle paikkakunnalle. Jos tuo virkamiehellä oli mahdollisuus pysyä entisessä virassaan entisellä paikkakunnalla, ei virkamies virkaehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla joutunut muuttamaan paikkakunnalta toiselle.

Valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen perusajatuksena oli se, että valtion tuli korvata virkamiehen muuttokustannukset silloin, kun muuttaminen ei ollut virkamiehen omassa päätösvallassa. Muussa tapauksessa virkaehtosopimuksen määräyksiä ei voitu soveltaa. Koska Nummela ei ollut joutunut muuttamaan paikkakunnalta toiselle, ei hänellä myöskään ollut oikeutta virkaehtosopimuksen mukaisiin muuttokustannusten korvauksiin.

Vastineessa esitetty vaatimus

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Julkisten työalojen ammttijärjestö on vielä lausunut, että ennen vuotta 1980 valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 2 §:n alkuosa oli kuulunut siten, että valtion virkamiehelle, joka siirtymisvelvollisuuteen perustuvan siirron johdosta joutui muuttamaan toiselle paikkakunnalle, suoritettiin sopimuksen mukaisesti muuttokustannusten korvausta. Vuoden 1980 virkehtosopimuksessa sen 2 § oli muutettu nykyiseen muotoonsa. Määräyksen muuttamisen tarkoituksena oli ollut laajentaa muuttokustannusten korvaaminen koskemaan myös sellaisia rationalisoinnista johtuneita muuttoja, jotka eivät perustuneet siirtymisvelvollisuuteen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Someron postikonttorin päällikkönä toiminut Pentti Nummela on postialueorganisaation uudistamisen yhteydessä 1.1.1986 siirtynyt Forssan postialuekonttorin apulaispäälliköksi. Postialueiden organisaatiota järjestettäessä Someron postikonttori ja osa Someron postialuetta on liitetty Forssan postialueeseen. Esitetyn selvityksen mukaan Nummelalle on annettu mahdollisuus jäädä edelleen entisessä virassaan Someron postikonttoriin. Nummela on kuitenkin ilmoittanut työnantajalle olevansa halukas siirtymään Forssan postikonttorin apulaispäällikön tehtäviin omassa virassaan ja hänen postikonttorin päällikön virkansa on siirretty Forssan postikonttoriin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Virtanen, Juurinen, Hietikko ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.