Legislator Case Law & Legislation
TT:1987-147 AI generated

Labor court rules collective agreement holiday rules apply to office staff regardless of weekly hours.

Case Number TT:1987-147
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that the collective agreement's provisions for additional holidays apply to all office staff at driving schools, not just those working 40 hours weekly. The union argued the agreement excluded office workers from these rules if their regular hours were under 40, citing a specific clause in the signing protocol. The court rejected this interpretation, finding no evidence that 40-hour work was a condition for the holiday reduction and holding that the agreement's text governs all covered employees.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the Collective Agreement; Section 6 of the Collective Agreement: The provisions regarding additional holidays in the collective agreement apply to all employees covered by the agreement, irrespective of whether their regular weekly working hours are below 40 hours.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation additional holidays entitlement office staff coverage weekly hours threshold signing protocol clause labor court ruling working time reduction

Cited Legislation

AI generated
Section 1 of the Collective Agreement
Section 6 of the Collective Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen määräykset viikkovapaapäivien lisäksi annettavista vapaapäivistä eivät olleet niitä työpäivän pituutta ja työajan sijoittelua koskevia määräyksiä, joiden osalta työehtosopimusta ei sovellettu autokoulujen toimistotyöntekijöihin. vapaapäivämääräystä oli sovellettava kaikkiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettuihin autokoulujen toimistotyöntekijöihin riippumatta heidän säännöllisen viikkotyöaikansa pituudesta.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y.

Vastaaja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y.

TUOMIO

Asianosaisliittojen välisessä 29.5.1986 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon kuuluviin liikenneopettajiin, joiksi katsotaan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulkopuoliset teoriatuntien pitäjät.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisi päiväistä työviikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä joko lauantaina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toinenkin viikonpäivä.

Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät: uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai, vapun aatto, vapunpäivän jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivän aatto, itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai, jouluaatto, tapaninpäivän jälkeinen lauantai sekä seuraavat liikkuvat päivät: loppiaisaatto, pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, helluntain valmistautumispäivän aatto, Kristuksen taivaaseen astumispäivän aatto ja pyhäinpäivän aatto.

Mikäli vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä. Työntekijän halutessa voidaan mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.

Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuunottamatta kiirastorstain ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päättyy viimeistään klo 14.00.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Toimistotyöntekijät Autokoulujen toimistotyöntekijöiden työsuhteissa sovelletaan 1.6.1986 - 1.1.1987 liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä, ei kuitenkaan työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun osalta, joiden suhteen noudatetaan sopimuksen tekohetkellä voimassa ollutta käytäntöä.

Osapuolet selvittävät yksityiskohtaisesti 1.1.1987 mennessä autokoulujen toimistoissa työskentelevien toimistotyöntekijöiden työajat, tehtävät ja palkkauksen. Tehdyn selvityksen perusteella toimistotyöntekijöille tehdään heidän kaikista työehdoistaan työehtosopimus, liitetään liikenneopettajien työehtosopimukseen tai heidän työehdoistaan tehdään muuten erillinen pöytäkirja. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen ratkaisumallista tai sen sisällöstä, asetetaan välityslautakunta, johon kumpikin osapuoli asettaa yhden jäsenen ja nämä valitsevat välityslautakunnalle puheenjohtajan. Välityslautakunnan tehtävänä on ratkaista sekä ratkaisumalli että työehtojen sisältö.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan 2 momentin mukaisista vapaapäivistä vapun aatto, helluntain valmistuspäivän aatto, pyhäinpäivän aatto ja itsenäisyyspäivän aatto olivat tulleet sopimukseen vuonna 1984, jolloin liikenneopettajien työajan lyhennys oli sovittu toteutettavaksi näiden ylimääräisten vapaapäivien muodossa.

Vuonna 1986 sovittuja työaikaa lyhentäviä vapaapäiviä olivat puolestaan loppiaisaatto ja Kristuksen taivaaseenastumispäivän aatto. Vuonna 1986 oli sovittu lisäksi kiirastorstain työaikaa lyhennettäväksi kahdella tunnilla siten, että työaika tuolloin päättyisi kello 14.

Asianosaiset olivat eri mieltä siitä, sovellettiinko 1984 ja 1986 sovittuja vapaapäiviä koskevia määräyksiä myös autokoulujen toimistotyöntekijöihin.

Kantajaliiton kannan mukaan toimistotyöntekijöihin oli sovittu sovellettavaksi liikenneopettajia koskevaa sopimusta muutoin paitsi päivittäisen työajan sijoittelun ja työpäivän pituuden osalta. Liikenneopettajien työehtosopimuksessa oli aikanaan sovittu työajan lyhennyksestä kantajaliiton irtaannuttua niin sanotusta pekkasratkaisusta. Lyhennys oli tuolloin toteutettu puhtaasti osapuolten sopimalla tavalla ja ottamatta kantaa työajan pituuteen, joka opettajillakin oli ollut vaihteleva koulukohtaisista järjestelyistä johtuen.

Työnantajaliiton mukaan työajan lyhennys ei ollut koskenut toimistotyöntekijöitä, mikäli heidän työaikansa oli ollut alle 40 tuntia viikossa.

Asianosaisliittojen kesken oli vuonna 1984 sovittu lyhennettäväksi liikenneopettajien työaikaa antamalla heille aiemmin sovittujen vapaapäivien lisäksi neljä uutta vapaapäivää riippumatta siitä, oliko työntekijöiden säännöllinen työaika 40 tuntia viikossa vai sitä lyhyempi. Jos vapaapäivien saaminen olisi sovittu kussakin tapauksessa riippuvaksi siitä, että säännöllinen työaika todellisuudessa oli 40 tuntia, olisi sopimukseen otettu tällainen maininta. Asianosaisliittojen kesken ei ollut ollut erimielisyyttä siitä, etteikö vapaapäiviä koskevia sopimusmääräyksiä olisi sovellettu kaikkiin sopimuksen piiriin kuuluviin liikenneopettajiin.

Työehtosopimus itsessään mahdollisti lyhyemmän kuin 40 tunnin säännöllisen työajan, sillä sopimuksen 6 §:n 1 kohdan mukaan säännöllinen työaika oli enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voi siten olla tätä lyhyempikin ilman, että sillä olisi ollut mitään vaikutusta 6 §:n 2 kohdan 2 momentin tarkoittamien vapaapäivien lukumäärään.

Kun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu sovellettavaksi toimistotyöntekijöihin 1.6.1986 - 31.3.1987 välisenä aikana liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä, kuitenkin siten, että työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun osalta noudatettaisiin sopimuksen tekohetkellä ollutta käytäntöä, oli työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan 2 momentin vapaapäiviä koskevia määräyksiä ilman muuta sovellettava toimistotyöntekijöihin riippumatta siitä, mikä oli heidän todellinen säännöllinen työaikansa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan 2 momentin vapaapäiviä koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n tarkoittamiin autokoulujen toimistotyöntekijöihin myös vapun aaton, itsenäisyyspäivän aaton, loppiaisaaton, helluntain valmistuspäivän aaton ja pyhäinpäivän aaton osalta.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 2 momentissa oli todettu, että osapuolet selvittäisivät yksityiskohtaisesti 1.1.1987 mennessä autokoulujen toimistoissa työskentelevien toimistotyöntekijöiden työajat, tehtävät ja palkkauksen. Selvityksen perusteella olisi toimistotyöntekijöille tehty heidän kaikista työehdoistaan työehtosopimus, joka olisi liitetty liikenneopettajien työehtosopimukseen, tai heidän työehdoistaan olisi tehty muuten erillinen pöytäkirja.

Työaika oli sanotussa allekirjoituspöytäkirjan kohdassa erikseen mainittu, ja sillä oli ollut tarkoitus selventää allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työpäivän pituutta ja työajan sijoittelua. Työajan lyhennys oli sisältynyt liikenneopettajien työehtosopimuksessa työaikamääräyksen piiriin. Määräyksen sanamuodonkin mukaan työajan lyhennys oli toimistotyöntekijöiden osalta jäänyt avoimeksi ja sopimatta. Se oli ollut tarkoitus selvittää ja sopia erillisellä työehtosopimuksella tai pöytäkirjalla 2 momentin edellyttämällä tavalla.

Neuvoteltaessa allekirjoituspöytäkirjasta ei työajan lyhennys ollut ollut erityisesti esillä, koska työnantajaliiton käsityksen mukaan oli ollut selvää, että se sisältyisi erikseen selvitettävien asioiden joukkoon. Työnantajaliiton käsityksen mukaan myös työntekijäliitto oli ollut tästä tietoinen, koska liikenneopettajien työajan lyhentäminen oli ollut työn luonteesta johtuen poikkeuksellista yleiseen työmarkkinakäytäntöön nähden. Tämän vuoksi oli pöytäkirjaan otettu myös määräys työajan selvittämisestä kokonaisuudessaan. Työpäivän pituudella ja työajan sijoittelulla oli tarkoitettu myös työajan lyhentämistä, josta ei ollut erikseen sovittu.

Työajan lyhentäminen oli perustunut tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, jonka mukaan työaikaa lyhennettiin niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika oli 40 tuntia viikossa. Tästä yleisestä linjasta ei toimistotyöntekijöiden kohdalla ollut ollut tarkoitus poiketa, vaan heidän työaikansa oli ollut tarkoitus selvittää erikseen. Kysymyksessä ei näin ollen ollut sopimusmääräyksen tulkinta, koska työajan lyhentäminen oli jäänyt sopimatta.

Pöytäkirjaa tehtäessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon oli kuulunut alle 10 autokoulujen toimistovirkailijaa muiden järjestäytymisen ollessa vielä avoin. Sittemmin autokoulujen noin 50 toimistovirkailijaa oli perustanut Autokoulujen Toimihenkilökunnan yhdistyksen, joka oli liittynyt Erityisalojen Toimihenkilöliittoon.

Vastaajaliiton mielestä työajan lyhentämistä koskevaa määräystä ei voitu soveltaa autokoulujen toimistotyöntekijöihin, koska allekirjoituspöytäkirjan määräysten nimenomaisena tarkoituksena oli sanamuodonkin mukaan ollut jättää toimistotyöntekijöiden työaika erikseen selvitettäväksi. Toimistotyöntekijöiden työajan lyhentäminen oli siten jäänyt tuossa vaiheessa kokonaan sopimatta ja erikseen neuvoteltavan sopimuksen tai mahdollisen välityslautakunnan varaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vielä lausunut, että asianosaiset olivat 31.3.1987 sopineet 30.12.1986 laaditun pöytäkirjan voimassaolon jatkuvan edelleen toistaiseksi. Liikenneopettajia koskevaa työehtosopimusta oli siten sovellettava edelleen siihen saakka, kunnes osalliset sopisivat toimistotyöntekijöiden osalta muuta.

Asianosaisliittojen erimielisyys keskittyi siihen, oliko toimistotyöntekijöiden työajan lyhennyksestä lainkaan sovittu tai tarkoitettu sopia. Liittojen 10.11.1986 laaditussa erimielisyyspöytäkirjassa oli todettu, että vastaajaliiton mukaan työajan lyhennys ei koskenut toimistotyöntekijöitä siltä osin kuin heidän työaikansa oli ollut alle 40 tuntia viikossa. Tuossa vaiheessa vastaajaliitto oli siten ollut sitä mieltä, että toimistotyöntekijälle, jonka työaika oli 40 tuntia viikossa, työajan lyhennys kuuluisi.

Allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 1 momentin määräyksellä oli toimistotyöntekijöihin sovittu sovellettavaksi kaikkia työehtosopimuksen määräyksiä työpäivän pituutta ja työajan sijoittelua koskevia määräyksiä lukuunottamatta. Toimistotyöntekijöihin oli sovellettava siis myös 6 §:n työaikamääräyksiä kaikilta muilta osin. Jos nimittäin olisi haluttu jättää toimistotyöntekijät sopimuksen työaikamääräysten ulkopuolelle, lukisi allekirjoituspöytäkirjassa "työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun osalta" sijasta pelkästään "työajan osalta".

Jo vuonna 1984 solmitun liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa päivämääriä lukuunottamatta oli ollut täsmälleen vuoden 1986 sopimuksen kanssa identtinen määräys. Tuolloinkin allekirjoituspöytäkirjaan oli sisältynyt määräys työryhmästä, jonka tuli tiettyyn päivään mennessä selvittää yksityiskohtaisesti autokoulujen toimistoissa työskentelevien työaika, tehtävät ja palkkaus.

Koko sinä aikana, kun työehtosopimuksessa oli ollut toimistotyöntekijöitä koskevat määräykset, työehtosopimusta oli sovellettu toimistotyöntekijöihin muutoin, mutta ei työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun osalta. Toimistotyöntekijät olivat muun muassa saaneet työehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin tarkoittamat vapaapäivät. Kiistaa ei ollut aiemmin ollut vuonna 1984 sopimukseen tulleista vapaapäivistä eli vapun aatosta, helluntain valmistumispäivän aatosta, pyhäinpäivän aatosta eikä itsenäisyyspäivän aatosta. Vastaajaliiton olisi näin ollen tullut puuttua asiaan aiemmin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliittojen välillä 29.5.1986 tehdyn liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan autokoulujen toimistotyöntekijöiden työsuhteissa sovelletaan 1.6.1986 - 1.1.1987 mainitun työehtosopimuksen määräyksiä, ei kuitenkaan työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun osalta, joiden suhteen noudatetaan sopimuksen tekohetkellä voimassaollutta käytäntöä. Samansisältöinen määräys on sisältynyt 11.4.1984 tehdyn liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan.

Asianosaisliitot ovat 30.12.1986 todenneet, ettei ensinmainitussa allekirjoituspöytäkirjassa tehtäväksi edellytettyä selvitystä toimistotyöntekijöiden työajasta, tehtävistä ja palkkauksesta ollut saatu määräaikaan mennessä tehdyksi, joten liikenneopettajien sopimuksen soveltamista toimistotyöntekijöihin on päätetty jatkaa 28.2.1987 saakka. Pöytäkirjaan 18.2.1987 tehdyssä lisäyksessä osapuolet ovat päättäneet jatkaa pöytäkirjan voimassaoloaikaa vaikutukseltaan muuttumattomana 31.3.1987 saakka. Pöytäkirjaan 31.3.1987 tehdyllä lisäyksellä pöytäkirjan voimassaoloaikaa on jatkettu edelleen toistaiseksi voimassaolevana.

Työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan 2 momentti sisältää luettelon liikenneopettajille viikkovapaapäivien lisäksi annettavista vapaapäivistä. Niistä ovat tulleet sopimukseen vapun aatto, helluntain valmistuspäivän aatto, pyhäinpäivän aatto ja itsenäisyyspäivän aatto vuoden 1984 työehtosopimusneuvotteluissa sekä loppiaisaatto ja Kristuksen taivaaseenastumispäivän aatto vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa.

Työnantajaliiton käsityksen mukaan työajan lyhennys ei ole koskenut toimistotyöntekijöitä, mikäli heidän säännöllinen työaikansa on ollut alle 40 tuntia viikossa. Liitto on perustanut kantansa vuoden 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittuun työajan lyhennykseen, jonka soveltamisen edellytyksenä oli 40 tunnin säännöllinen viikkotyöaika. Esitetyn selvityksen mukaan liikenneopettajien työajan lyhennys on kuitenkin sovittu toteutettavaksi noudattaen tulopoliittisen kokonaisratkaisun linjaa siitä huolimatta, että heidän säännöllinen työaikansa on ollut alle 40 tuntia viikossa.

Toimistotyöntekijöiden työajasta vuoden 1985 loppupuolella tehdyn selvityksen mukaan viikottaiset työajat ovat vaihdelleet huomattavasti. Useimpien on selvitetty olleen osa-aikatyöntekijöitä.

Työtuomioistuimessa kuultujen todistajien mukaan siitä edellytyksestä, että kanteessa tarkoitetut vapaapäivät tulisivat vain niille toimistotyöntekijöille, joilla on 40 tunnin viikkotyöaika, ei ole työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltu. Yleensäkään ei ole keskusteltu siitä, millä edellytyksillä työehtosopimuksessa liikenneopettajille sovitut lyhennysvapaapäivät tulevat toimistotyöntekijöille.

Allekirjoituspöytäkirjassa on määräys toimistotyöntekijäin työpäivän pituuden ja työajan sijoittelun jäämisestä entisen käytännön varaan. Työnantajaliiton kuulustuttama todistaja, joka on toiminut liiton edustajana vuoden 1984 sopimusneuvotteluissa, on kertonut työnantajapuolen tarkoittaneen sillä kaikkia työaikamääräyksiä, siis myös työajan lyhennystä. Kielellisesti selkeitä käsitteitä "työpäivän pituus" ja "työajan sijoittelu" ei kuitenkaan voida ymmärtää työnantajaliiton tarkoittamalla tavalla niin laajasti, että ne tarkoittaisivat käytännössä samaa kuin käsite "työaika".

Työnantajaliiton mielestä työajan lyhennys on sisältynyt allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erikseen selvitettävien asioiden joukkoon, joina on mainittu toimistotyöntekijöiden työajat, tehtävät ja palkkaus. Työaikojen selvittäminen tarkoittaa kuitenkin kielellisesti muuta kuin työehtosopimuksen määräysten soveltaminen, josta on sovittu kyseisen pykälän 1 momentissa.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vuoden 1984 ja 1986 sopimusneuvotteluissa olisi toimistotyöntekijäin työajan lyhentämiselle asetettu edellytykseksi 40 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa. Sen vuoksi työtuomioistuin pitää oikeampana työehtosopimuksen sanamuodon mukaista tulkintaa, jonka mukaan liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen määräykset viikkovapaapäivien lisäksi annettavista vapaapäivistä eivät ole niitä työpäivän pituutta ja työajan sijoittelua koskevia määräyksiä, joiden osalta työehtosopimusta ei sovelleta toimistotyöntekijöihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että liikenneopettajia koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan 2 momentin vapaapäiviä koskevaa määräystä on sovellettava kaikkiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n tarkoittamiin autokoulujen toimistotyöntekijöihin.

Jäsenet: Huopaniemi, Peltola, Äimälä, Loukola, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.