Labor court orders union to pay fine for violating work peace duty by delaying work restart.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin vastustaakseen henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ammattiosasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Lakossa olleet työntekijät olivat ryhtyneet käynnistämään paperikoneita, mutta työnantaja oli keskeyttänyt käynnistystoimet, koska työnantajan mielestä työrauhan säilymisestä ei ollut varmuutta. Varapääluottamusmiehen ilmoituksen jälkeen työnantajan olisi pitänyt käsittää, että töiden aloittamisen lykkääminen muodostaisi vastatoimen työntekijöiden työnseisauksille. Yhtiö, joka oli viivytellyt töiden aloittamisessa, oli ainakin tuottamuksellisesti rikkonut työrauhavelvollisuutta ja tuomittu maksamaan hyvityssakkoa.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Paperiliitto r.y.

Vastaajat Paperiliitto r.y.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 r.y.

Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen keskeydyttyä olivat aamuvuoron työntekijät poistuneet kello 13 tehtaalta. Iltavuoro oli jatkanut aamuvuoron aloittamaa lakkoa. Iltavuoron työntekijät olivat aloittaneet työt vasta kello 16. Koko Kirkniemen tehdasta koskeneeseen työtaisteluun oli osallistunut aamu- ja iltavuoron työntekijöitä noin 310, joiden joukossa olivat olleet eräs osaston toimikunnan jäsen sekä pakkaamon ja paperivaraston luottamusmiehet. Lisäksi lakkoon oli osallistunut liettämön varaluottamusmies, joka oli toiminut vapaalla olleen luottamusmiehen sijaisena.

Heti lakon alkamisen jälkeen työsuhdepäällikkö oli tiedustellut pääluottamusmieheltä, mihin toimenpiteisiin ammattiosasto aikoi ryhtyä työrauhan palauttamiseksi. Työsuhdepäällikkö oli ollut uudelleen yhteydessä pääluottamusmieheen noin kello 14.30, jolloin pääluottamusmies oli ilmoittanut työrauhan palaavan tehtaalle kello 16.

Paperitehtaan yövuoron 48 työntekijää olivat pysäyttäneet paperitehtaan tuotannon uudelleen 7.3.1987 kello 4. Lakkoon olivat osallistuneet myös aamuvuoron työntekijät, jotka olivat aloittaneet työnteon vasta kello 8. Lakkoon olivat osallistuneet ammattiosaston sihteeri ja paperisalin luottamusmies.

Kirkniemen tehtaalla 5.3. ja 7.3.1987 järjestetyt lakot aiheuttivat suuria tuotannon menetyksiä.

Työtaistelut olivat kohdistuneet niihin työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta erottaa työntekijöitä ja määrätä työn johtamisesta. Työtaistelut olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiin, koska työntekijät olivat järjestäneet lakot samalla, kun henkilöstösuunnitelma ja siihen liittyvä tavoite henkilöstön vähentämisestä olivat olleet esillä yhteistoimintaneuvottelukunnassa.

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ei ollut ryhtynyt työnantajan kehotuksesta huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun ehkäisemiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaista työtaistelutoimenpidettä. Ammattiosasto vastasi siitä, että lakkoihin oli osallistunut toimikunnan jäsen sekä luottamusmiehiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tehtaan yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen alkaessa 5.3.1987 kello 9 oli teknisten toimihenkilöiden yhdysmies ilmoittanut kokouksen puheenjohtajalle, että teknisillä toimihenkilöillä oli sovittu kokouksia kello 11:n jälkeen, jolloin kokouksessa tulisi pitää tauko. Puheenjohtaja oli keskeyttänyt kokouksen sovitun mukaisesti noin kello 11. Kokouksen keskeyttäminen ei ollut johtunut kokouksessa käsiteltävistä asioista, vaan muista syistä.

Kokouksessa työsuhdepäällikkö oli työnantajan edustajana esitellyt henkilöstösuunnitelman. Työsuhdepäällikkö oli kertonut, että kysymyksessä oli työnantajan tavoite, ja painottanut, että mikäli asia olisi työnantajan toimista riippuvainen, henkilösuunnitelma myös toteutettaisiin.

Työsuhdepäällikkö oli esitellyt samaa henkilöstösuunnitelmaa ammattiosaston luottamusmiehille heidän kokouksessaan helmikuun lopulla. Tällöin luottamusmiehet olivat suhtautuneet torjuvasti henkilöstösuunnitelmassa esitettyihin työvoiman supistuksiin, koska työnantaja ei ollut esittänyt mitään sellaisia investointeja, joilla supistuksia olisi voitu perustella. Työsuhdepäällikkö oli luvannut keskustelun jälkeen tuoda tarkennetun henkilöstösuunnitelman yhteistoimintaneuvottelukunnan käsiteltäväksi. Käsittelyyn oli tuotu kuitenkin sama suunnitelma ilman tarkennuksia. Se oli herättänyt työntekijöissä närkästystä.

Saman päivän iltapäivänä työsuhdepäällikkö oli ottanut puhelimitse yhteyttä pääluottamusmieheen ja kertonut työrauhahäiriöistä paperikoneilla. Tämän jälkeen pääluottamusmies oli käynyt kehottamassa noin kello 13.30 työntekijöitä ryhtymään työhön. Aamuvuoron työntekijät eivät olleet poistuneet tehtaalta. Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli työskennellyt työvuoron päättymiseen saakka kello 14 ja pessyt konetta.

Kun iltavuoro oli ilmoittanut aloittavansa työt koneella kello 16, oli pääluottamusmies välittänyt tiedon siitä työnantajan edustajalle. Tuotantoa ei olisi pääluottamusmiehen toimin pystytty aikaisemmin aloittamaan.

Kanteessa tarkoitettu paperivaraston luottamusmies oli tullut työpaikalleen kello 14 iltavuoroon, mutta ei ollut voinut työskennellä, koska paperirullia ei ollut varastossa, eikä työnjohto ollut osoittanut hänelle muuta työtä. Liettämön luottamusmies oli ollut yövuorossa, joten hän ei ollut vapaalla, eikä hänen tehtäviään hoitanut varaluottamusmies. Myös kanteessa mainittu pakkaamon luottamusmies oli työvuoronsa alkaessa ollut työpaikallaan. Ammattiosaston sihteeri oli ollut 7.3.1987 kello 4 työpaikallaan, mutta ei ollut voinut tehdä työtään, koska tuotevarastoon ei ollut tullut paperirullia, eikä työnantajan edustaja ollut määrännyt hänelle muitakaan töitä. Paperisalin luottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen. Hän oli vaihtanut työnjohdon suostumuksella työvuoroa toisen työntekijän kanssa.

Työntekijät olivat aloittaneet työnteon 7.3.1987 kello 8. Työnantajan edustaja oli käynyt kuitenkin töiden jo alettua keskeyttämässä työnteon ja palkanmaksun paperitehtaan työntekijöiltä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut ensisijaisesti kanteen hylkäämistä. Mikäli ammattiosaston katsottaisiin olevan vastuussa työtaistelusta, ei Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tullut saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan työnantajan lakkoon antaman aiheen takia.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työt olivat käynnistyneet Kirkniemen paperitehtaalla 7.3.1987 kello 8. Koneiden käynnistys oli tapahtunut työnjohdon määräyksestä. Käynnistys oli ollut siinä vaiheessa, että massat olisi voitu ottaa jo koneille, kun päivystävä insinööri oli saapunut paikalle ja ilmoittanut luottamusmiehelle työnantajan keskeyttävän työnteon paperikoneilla. Työnantaja oli ilmoittanut myös, että palkkaa maksettaisiin siitä alkaen, kun työnantaja määräisi työnteon aloitettavaksi. Leikkureilla oli ehditty jo ajaa yksi tambuuri rulliksi ja joitakin rullia oli ehditty pakata ja toimittaa edelleen paperivaraston puolelle.

Työsuhdepäällikkö oli ilmoittanut 7.3.1987 kello 11.25 varapääluottamusmiehelle, että työnteko aloitettaisiin heti ja palkkaa maksettaisiin kello 8:sta alkaen.

Kirkniemen tehtaalla työnantajan toimeenpanema työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta koskeviin määräyksiin. Työrauhavelvoitteen vastaisella työtaistelulla työnantaja oli pyrkinyt painostamaan työntekijöitä asioissa, jotka koskivat työnantajan oikeutta erottaa työntekijöitä. Työnantajan työtaistelu kohdistui myös työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE JA VASTASELITYS

Vastineen ja vastaselityksen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että keskeyttäessään Kirkniemen tehtaan yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen 5.3.1987 kello 11 kokouksen puheenjohtaja ei ollut maininnut, että kysymyksessä olisi ollut lyhyt neuvottelutauko. Työntekijöillä ei ollut tarkoitustakaan jatkaa kokousta samana päivänä. Tuolloin oli jo selvää, että työntekijät aloittaisivat lakon painostaakseen työnantajaa muuttamaan henkilöstösuunnitelmaa.

Työsuhdepäällikkö ei ollut esitellyt yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa ollutta henkilöstösuunnitelmaa helmikuun lopulla ammattiosaston luottamusmiehille. Luottamusmieskokouksessa ei ollut käsitelty henkilöstösuunnitelmaa. Työsuhdepäällikkö oli ainoastaan selvitellyt niitä mahdollisuuksia, joita työttömyyseläkkeelle siirtyminen tarjosi. Lisäksi hän oli korostanut järjestelyjen vapaaehtoisuutta. Henkilöstösuunnitelma oli esitelty ensimmäisen kerran vasta 5.3.1987.

Aamuvuoron työntekijät olivat 5.3.1987 olleet työpaikalla, mutta he olivat lopettaneet työnteon kello 13. Lakkoon oli osallistunut myös ammattiosaston toimikunnan jäsen. Hän ei ollut suorittanut kello 13:n jälkeen työnantajan määräämiä työtehtäviä, vaan oli osallistunut koneiden alasajoon. Lakkoihin liittyvän tehtaan alasajon työntekijät yleensä pyrkivät suorittamaan suurempia vahinkoja välttäen, mutta alasajo oli osa työtaistelua.

Liettämön luottamusmies oli 5.3.1987 ollut yövuorossa. Liettämön luottamusmiehen poissaolo paperitehtaalta tilanteessa, jossa paperitehdas oli lakossa, ei vapauttanut tuolla hetkellä tehtaalla työssä olevaa varaluottamusmiestä vastuusta. Päinvastoin varaluottamusmieheltäkin edellytettiin toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Hänellä oli samanlainen toimintavastuu kuin varsinaisella luottamusmiehellä.

Kun paperitehtaan lakko oli alkanut uudelleen 7.3.1987 kello 4, siihen oli osallistunut ammattiosaston sihteeri. Hän ei muiden työntekijöiden tavoin ollut ilmaissut haluaan osallistua työntekoon.

Paperisalin luottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen iltavuoron vaihtumisen vuoksi, mutta lakkoon oli 7.3.1987 osallistunut pakkaamon varaluottamusmies, joka oli ollut ainoa pakkaamon luottamusmies lakon aikana, joten hänelläkin oli toimintavastuu lakon lopettamisesta.

Työnjohtaja oli 7.3.1987 aamulla ennen kello 8:aa keskustellut lakossa olleiden paperikone 1:n työntekijöiden kanssa lakon päättymisestä. Kun työnjohtaja oli kysynyt, aikoivatko työntekijät ryhtyä työhön, he olivat todenneet lakon yhä jatkuvan. Kello 7.50 työntekijät olivat kuitenkin alkaneet valmistella paperikoneiden käynnistämistä ilman työnjohdolta saatua lupaa tai määräystä. Vastaavasti paperikone 2:lla työnjohtaja oli tiedustellut aamulla lakon päättymistä työntekijöiltä, jotka olivat todenneet, että koneet ilmeisesti käynnistyisivät kello 8.

Kun lakon päättymisestä ei ollut työnantajalle ilmoitettu, eikä tilanne muutoinkaan ollut rauhoittunut, päivystävä insinööri oli ilmoittanut noin kello 8 työntekijöille, ettei paperikoneita saanut vielä käynnistää. Syynä tähän olivat olleet toistuvat työhäiriöt, joiden vuoksi tuotannon jatkaminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Työhäiriöiden aiheuttamien teknisten, laadullisten ja taloudellisten haittojen takia tuotannon ilmoitettiin käynnistyvän vasta sen jälkeen, kun ammattiosasto oli ilmoittanut työrauhan palautumisesta.

Kun työntekijöille oli ilmoitettu asiasta, tuotanto paperikoneilla ei vielä ollut käynnissä eikä massoja ollut otettu koneille. Leikkureilla ei ollut ehditty ajaa yhtään tambuuria rulliksi, eikä rullia ollut ehditty pakata.

Asiasta oli neuvoteltu 7.3.1987 kello 8.30. Keskusteluissa työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että työt voitaisiin käynnistää vasta sitten, kun ammattiosasto oli ilmoittanut työrauhan palautuneen.

Ammattiosasto oli antanut ilmoituksen työrauhan palautumisesta vasta kello 11.30, minkä jälkeen työnantaja oli antanut määräyksen käynnistää paperikoneet.

Työnantajan menettely ei ollut käsittänyt työtaistelutoimenpidettä. Työnantajalla ei ollut tarkoitusta painostaa työntekijöitä. Kun ammattiosaston kello 11.30 antaman ilmoituksen mukaan työrauha oli palautunut paperitehtaalle jo kello 8 jälkeen, maksettiin työntekijöille myös palkkaa tästä ajankohdasta lukien. Menettely ei ollut poikkeuksellista paperiteollisuudessa. Työntekijöiden järjestämiä lakkoja edeltäneissä keskusteluissa ei ollut käsitelty lainkaan työntekijöiden erottamista. Työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksiin, koska työntekijät olivat keskeyttäneet henkilöstösuunnitelmaa koskevan yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut vastakanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on puolestaan vielä lausunut, että työsuhdepäällikkö oli esitellyt ammattiosaston luottamusmiehille helmikuussa 1987 suunnitelmia, joiden mukaan työvoimaa vähennettäisiin siirtämällä työntekijöitä työttömyyseläkkeelle. Luottamusmiehet olivat vastustaneet suunnitelmaa sen vuoksi, ettei työnantaja ollut pystynyt esittämään investointeja tai muita perusteita työvoiman vähentämiselle. Kun työsuhdepäällikkö sittemmin oli tuonut yhteistoimintaneuvottelukunnan käsiteltäväksi vastaavansisältöisen tarkennetun henkilöstösuunnitelman, oli se herättänyt työntekijöissä vastustusta.

Luottamusmiestehtävää hoiti se, jonka ammattiosasto oli luottamusmieheksi ilmoittanut. Jos työnantajalle ei ollut ilmoitettu, että luottamusmiehen estyneenä ollessa tehtäviä hoitaisi varaluottamusmies, ei varaluottamusmies voinut toimia luottamusmiehen puolesta. Työnantajan edustajat eivät olleet osoittaneet työpaikalla olleille luottamusmiehille töitä, joita heidän olisi pitänyt tehdä lakon aikana. Työntekijöiden asiana ei ollut käydä töitä pyytämässä.

Tehtaalla 7.3.1987 kello 8 jälkeen käydyssä neuvottelussa työntekijät olivat todenneet, että työnantaja oli pannut toimeen työsulun. Työntekijät olivat vaatineet työnteon aloittamista välittömästi sekä palkanmaksun aloittamista kello 8:sta alkaen.

Kun neuvottelu oli päättynyt noin kello 9.30, työntekijöiden edustajat olivat ilmoittaneet jäävänsä odottamaan työnantajan ilmoitusta siitä, milloin työnteko ja palkanmaksu aloitettaisiin. Sen jälkeen varapääluottamusmies oli ollut tavoitettavissa pääluottamusmiehelle varatuissa tiloissa mahdollisia jatkoneuvotteluja varten. Ammattiosasto oli neuvottelussa selvästi ilmoittanut työrauhan vallitsemisesta. Muuta ilmoitusta osasto ei ollut tehnyt. Työnantaja oli kello 11.30 päättänyt aloittaa työt heti ja palkanmaksun kello 8:sta, jolloin työrauha oli tehtaalla jo vallinnut.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Paperiliitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton lausumaan ja Metsä-Serla Oy Metsäteollisuuden Työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tehtaalla on 5.3.1987 pidetty kello 9:stä alkaen yhteistoimintaneuvottelukunnan kokous. Kokouksessa tehtaan työsuhdepäällikkö oli esitellyt henkilöstöryhmien edustajille tehdasta koskeneen henkilöstösuunnitelman vuotta 1987 varten. Suunnitelma on sisältänyt muun muassa ehdotuksia sellaisista teknisistä muutoksista johtuviksi järjestelyiksi, joiden seurauksena olisi henkilöstön kokonaismäärän alentuminen arviolta 50 työntekijällä ja toimihenkilöllä. Henkilöstöryhmien edustajat ovat kokouksessa ilmoittaneet vastustavansa henkilöstösuunnitelmaa ja siihen sisältynyttä työvoiman vähentämistä.

Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokous on keskeytynyt kello 11. Kokousta on sovittu jatkettavaksi 20.3.1987.

Ruokatunnin jälkeen on 5.3.1987 kello 13 tehtaalla alkanut lakko. Siihen ovat osallistuneet tehtaan 310 työntekijää, lukuun ottamatta höyryvoimalaitoksen työntekijöitä. Mukana lakossa ovat olleet ammattiosaston toimikunnan jäsen sekä pakkaamon ja paperivaraston luottamusmiehet. Lakko on päättynyt kello 16.

Tehtaan paperituotannossa, pakkauksessa ja lastauslinjalla työskentelevät 48 työntekijää ovat aloittaneet lakon 7.3.1987 kello 4 kieltäytymällä työstä. Lakko on kestänyt noin neljä tuntia. Siihen on osallistunut yöja aamuvuoron työntekijöitä, joiden joukossa on ollut osaston sihteeri.

Työtaistelutoimenpiteisiin työntekijät ovat ryhtyneet vastustaakseen henkilöstösuunnitelmaa. Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä. Paperiliiton Kirkniemen ammattiosasto n:o 87, joka vastaa edustajiensa osallistumisesta lakkoihin, on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Työntekijät ovat 7.3.1987 pysäyttäneet kaksi paperikonetta ryhtyessään työtaistelutoimenpiteeseen. Lakon päättyessä kello 7.45:n aikaan, työntekijät ovat aloittaneet valmistella paperikoneiden käynnistystä. Tehtaan käyttöpäällikkö on heti kello 8:n jälkeen kuitenkin käynyt ilmoittamassa käynnistystyössä olleille luottamusmiehelle ja työntekijöille, että paperikoneita ei saanut käynnistää ennen kuin työrauhan säilymisen pysyvyys olisi neuvottelemalla saatu varmistettua.

Sen jälkeen kun pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut varapääluottamusmies oli saapunut tehtaalle, on noin kello 9.30 aloitettu neuvottelut tilanteen johdosta. Niihin on ottanut osaa tehtaan työsuhde- ja käyttöpäälliköt sekä varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja yksi osaston luottamusmiehistä. Työsuhdepäällikkö on vaatinut töiden aloittamisen edellytyksenä, että ammattiosasto ottaisi vastatakseen työrauhan pysyvyydestä, koska toimeenpantuja lakkoja oli sanottu työntekijöiden hetkellisistä mielenilmaisuista johtuviksi ja ne sellaisina helposti saattaisivat uusiutua. Työtuomioistuimen mielestä yhtiöllä on ollut perusteltu aihe, kun otetaan huomioon jo toimeenpannut työnseisaukset ja myös työtuomioistuimen tuomioista n:ot 90/1980 ja 51/1987 ilmenevät periaatteet, edellyttää ennen paperikoneiden käynnistämistä jonkinlaista varmuutta siitä, etteivät työnseisaukset uusiutuisi.

Varapääluottamusmiehen todistajana kuulusteltuna antaman lausuman mukaan hän on neuvotteluissa luvannut paperikoneiden pysyvän käynnissä töiden alkamisen jälkeen, jota on pidettävä ammattiosaston ilmoituksena työtaistelutoimenpiteiden päättymisestä.

Neuvotteluissa on ollut esillä myös henkilösuunnitelmaan liittyneet erimielisyydet, joista näyttää päästyn keskustelun kuluessa sellaiseen ratkaisuun, että asiaa selvitettäisiin edelleen.

Neuvotteluissa ovat työnantajan ja työntekijöiden edustajat olleet eri mieltä siitä, mistä ajankohdasta alkaen lakkoon osallistuneille on alettava maksaa palkkaa. Työsuhdepäällikkö on ilmoittanut, että palkkaa maksettaisiin siitä alkaen, kun paperikoneet olisi työnantajan luvalla käynnistetty. Työntekijöiden edustajat ovat vaatineet palkkojen maksamista kello 8:sta lukien. Edellä mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 90/1980 palkanmaksun aloittamisajankohtaan ottama kanta tukee työntekijöiden puolelta esittämän vaatimuksen oikeellisuutta. Asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen neuvottelun keskeytyessä kello 10.45 tauon pitämisen vuoksi.

Asiassa on jäänyt epäselväksi tapahtumien kulku neuvottelutauon alettua. Työsuhdepäällikön todistajana antaman lausuman mukaan hän on puhelinkeskustelussa saanut varapääluottamusmieheltä sellaisen ilmoituksen työrauhan pysyvyydestä, jonka hän on katsonut työnantajaa tyydyttäväksi. Varapääluottamusmiehen lausuman mukaan heidän välillään ei ole käyty tuollaista puhelinkeskustelua.

Selvityksen mukaan työsuhdepäällikkö on vähää ennen kello 11.30 ilmoittanut varapääluottamusmiehelle siitä, että paperikoneet saadaan käynnistää välittömästi ja myös siitä, että palkat maksettaisiin kello 8:sta lukien.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 13 000 markkaa ja Metsä-Serla Oy:n puolestaan Paperiliitolle vastaavasti 7 000 markkaa.

Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla ja Metsä-Serla Oy Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla, molemmat erät 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä. Muutoin saavat asianosaiset itse kärsiä kulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Virtanen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.