Union branch fined for strike; parent union liability rejected due to lack of evidence of negligence.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut saada työnantaja suostumaan kahden työntekijän tuntipalkan korotukseen. Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Vaatimus työntekijäliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Pihlavan Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 §

Aikapalkka

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen Porissa toimivan jäsenyrityksen Finnrasti Oy:n työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteisiin 9.6.1987 kello 7 - 15.30 ja 11.6. kello 7 - 15.30. Lakkoihin olivat osallistuneet kaikki yrityksen 18 työntekijää sekä pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut varapääluottamusmies.

Finnrasti Oy:ssä järjestetyt työtaistelut olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan 1,85 markan suuruiseen tuntipalkkojen korotukseen kahdelle työntekijälle. Työnantajalle oli vaatimuksia esittänyt muun muassa ammattiosaston työpaikalle asettama varapääluottamusmies. Pääluottamusmiehen sijaisena esiintynyt varapääluottamusmies oli myös molempina päivinä osallistunut työtaisteluihin.

Ammattiosasto oli osaltaan aiheuttanut tilanteen kärjistymisen työpaikalla, eikä ollut ryhtynyt työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Varapääluottamusmies ammattiosaston edustajana oli vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja muullakin toiminnallaan asettunut tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Hän oli työnantajan tiedusteluun ilmoittanut työtaisteluiden johtuvan siitä, ettei työnantaja ollut suostunut esitettyyn palkankorotusvaatimukseen. Hän oli todennut tietävänsä, että kysymys oli työehtosopimuksen vastainen lakko, mutta ettei palkka-asiaa muulla tavoin saataisi hoidettua.

Ammattiosasto vastasi siitä, että pääluottamusmiehen tehtäviä sijaisena hoitanut varapääluottamusmies oli esittänyt vaatimuksia ja osallistunut lakkoihin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ollut molempina työtaistelupäivinä yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet teholtaan riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Pihlavan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on myöntänyt kanteessa esitetyt tiedot Finnrasti Oy:ssä 9.6. ja 11.6.1987 tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta oikeiksi.

Metallityöväen Liitto on lisäksi lausunut, että lakoilla työntekijät olivat halunneet osoittaa mieltään sen johdosta, että työnantaja oli kohdellut kahta työntekijää epäoikeudenmukaisesti. Toinen työntekijöistä oli siirretty tuotannollisista syistä varastomieheksi, jolloin hänen palkkansa oli pienentynyt. Toisella työntekijällä oli ollut jo sovittuja urakoita, jotka oli aiheettomasti keskeytetty, jolloin hänen palkkauksensa oli myös alentunut.

Yhtiön toimitusjohtaja ei ollut halunnut neuvotella korvauksesta, vaan oli selittänyt, että työntekijät voisivat luopua yhtiön palveluksesta, jolleivät työtehtävät miellyttäneet. Työntekijöiden mielestä toimitusjohtaja oli omalla käyttäytymisellään kiristänyt tilannetta niin, että työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin. Toimitusjohtaja ei ollut missään vaiheessa ottanut luottamusmiehiin yhteyttä tilanteen ratkaisemiseksi, vaan aloitteen neuvotteluihin ryhtymisestä olivat luottamusmiehet tehneet.

Toimitusjohtajan ja varapääluottamusmiehen keskustellessa lakon alettua varapääluottamusmies oli ilmoittanut, että lakko oli laiton, jonka hän oli myös ilmoittanut kaikille työntekijöille ja vaatinut työntekijöitä noudattamaan työrauhaa.

Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat olleet puhelimitse yhteydessä varapääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan ylläpitämistä. Lakot olivat kuitenkin alkaneet yllättäen ja kestäneet niin vähän aikaa, ettei liitolla ollut ollut mahdollisuuksia niiden estämiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että vaatimukset hyvityssakkoon tuomitsemisesta hylättäisiin.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että joutuessaan siirtämään työntekijöitä tuotannollisista syistä toisiin tehtäviin, työnantaja oli noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantaja ei ollut voinut hyväksyä esitettyjä vaatimuksia, sillä palkankorotukset eivät olleet työehtosopimuksen mukaisia. Varapääluottamusmies oli 8.6.1987 kello 14 ilmoittanut työnjohtajalle työntekijöiden olevan seuraavana päivänä lakossa.

Työnantaja ei ollut ollut haluton ottamaan yhteyttä ammattiosaston edustajaan tilanteen selvittämiseksi. Varapääluottamusmies oli usein ottanut yhteyttä työnantajaan esittäen vaatimuksia ja ilmoittanut samalla odotettavissa olevista työtaisteluista, mikäli vaatimuksiin ei suostuttaisi. Työntekijöiden palattua töihin varapääluottamusmies oli uudistanut aiemmin esittämänsä palkankorotusvaatimuksen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Pihlavan Metallityöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Finnrasti Oy:n kaikki 18 työntekijää ovat olleet lakossa 9.6.1987 ja 11.6.1987 kello 7 - 15.30 välisinä aikoina. Lakkoihin osallistuneiden joukossa on ollut työtaistelutoimenpiteiden aikana pääluottamusmiehen tehtäviä hoitanut ammattiosaston työpaikalle asettama varapääluottamusmies.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut saada työnantaja suostumaan kahden työntekijän tuntipalkan korotukseen. Työntekijöistä toinen on siirretty toisiin tehtäviin ja toisen kohdalla urakkatyön suorittaminen on keskeytetty. Lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Varapääluottamusmies on ilmoittanut työntekijöille lakkojen olevan työehtosopimuksen vastaisia ja vaatinut työntekijöitä noudattamaan työrauhaa. Ammattiosasto ei ole kuitenkaan toiminut kyllin tehokkaasti tilanteen selvittämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös pääluottamusmiehen sijaisena toimineen luottamusmiehen osallistumisesta työnseisauksiin.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen on Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ollut molempina lakkopäivinä yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat olleet kumpaisenakin päivänä puhelimitse yhteydessä varapääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan ylläpitämistä. Kun lakot ovat molempina päivinä päättyneet jo saman päivän aikana, jutussa on jäänyt näyttämättä, että Metallityöväen Liitto olisi voinut saada osaltaan työnseisaukset lopetetuiksi aikaisemmin. Liiton ei ole asiassa näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pihlavan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa.

Vaatimus Metallityöväen Liiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon hylätään.

Pihlavan Metallityöväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, Niskanen, Sulkunen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.