Labor court dismisses claim that direct banking operations were covered by collective bargaining agreement hours rules.

Pankin pääkonttorissa aloitetun suorapankkitoiminnan kaltainen järjestelmä ei ollut ollut työaikajärjestelyjä koskevasta pöytäkirjasta neuvoteltaessa lainkaan esillä. Näyttämättä oli jäänyt, että suorapankkitoiminta olisi sellaista asiakaspalvelutoimintaa, josta osapuolet olivat tarkoittaneet työaikajärjestelyjä koskevalla pöytäkirjalla sopia.

Kantaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Vastaaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Kansallis-Osake-Pankki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 3.6.1986 allekirjoitetussa pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

3. TYÖAIKA

3.1. Yleiset määräykset

6 § Säännöllinen vuorokautinen työaika

1. Toimihenkilön säännöllinen vuorokautinen työaika arkipäivänä on enintään 7 tuntia 36 minuuttia.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

11 § Liittojen väliset muut työryhmät

Seurantatyöryhmä Liittojen välinen työryhmä - seuraa aukioloaikojen kehittymistä ja niihin liittyviä työaikajärjestelyjä sekä ohjeistaa tarvittaessa työsuhdeasioihin liittyvissä kysymyksissä - selvittää pankkiautomaattien huoltoon ja täyttöön liittyvät työsuhdekysymykset sekä - selvittää erilaisten markkinointi- yms. tilaisuuksien järjestämiseen liittyvät työaikajärjestelyt

Asianosaisliittojen välillä 3.6.1986 allekirjoitetussa pöytäkirjassa pankkialan työaikajärjestelyistä on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Työajan sijoittaminen asiakaspalvelussa

1. Toimihenkilön säännöllinen työaika voi alkaa aikaisintaan kello 7.45. 2. Toimihenkilön säännöllinen työaika voidaan yhtenä päivänä viikossa sijoittaa siten, että se päättyy viimeistään kello 18.15. 3. Muiden päivien säännöllinen työaika päättyy viimeistään kello 17.00.

Pöytäkirjamerkintä: Tällä määräyksellä ei

___________________

ole tarkoitus muuttaa muiden päivien osalta työaikajärjestelyitä.

2 § Säännöllisen työajan jaksottaminen

1. Työajan sijoittaminen voidaan toteuttaa noudattaen työehtosopimuksen 7 §:n jaksottelumääräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Perustellusta syystä voidaan työehtosopimuksen 7 §:ssä mainittua enimmäistyöaikaa pidentää 30 minuutilla yhtenä päivänä viikossa.

2. Jaksottelua varten laaditaan paikallisesti työtuntijärjestelmä, josta selviävät työn aloittamis- ja lopettamisajat. Jaksottelusta ilmoitetaan luottamusmiehelle kuukautta ennen jaksottelun aloittamista.

3 § Työajan porrastaminen

1. Työajan porrastamisen osalta noudatetaan tämän pöytäkirjan 2 §:n 2 kappaleen mukaisia menettelytapasääntöjä.

4 § Korvausmääräykset

1. Toimihenkilölle, joka asiakaspalvelussa 1-3 §:n perusteella työskentelee säännöllisesti yhtenä päivänä viikossa kello 17.00 jälkeen, maksetaan erillistä työehtosopimuksen 32 §:n luonteista lisää 3 %. Mikäli työskentely ylittää säännöllisesti kello 17.45, on lisän suuruus 4.0 %. Lisä lasketaan henkilökohtaisesta rahapalkasta, jona pidetään taulukkopalkkaa lisättynä mahdollisella henkilökohtaisella lisällä.

5 § Erityistyöpisteet

1. Matkustajaterminaaleissa, lentokentillä, satamissa ja vastaavissa liittojen erikseen nimeämissä ulkomaan liikenteen toimipisteissä voidaan työskennellä säännönmukaisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. 2. Paitsi edellä mainituissa tapauksissa voidaan säännönmukaista iltatyötä tehdä silloin, kun se on perusteltua säännöllisen työkulun kannalta tai muusta erityisestä syystä. Kaavailluista työaikajärjestelyistä on ilmoitettava luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen muutosten toteuttamista.

6 § Työajan erityisjärjestelyt

1. Liukuvaa työaikaa voidaan käyttää, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Mikäli liukuvan työaikajärjestelmän toteuttaminen edellyttää poikkeamista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, edellyttää tämä paikallisen sopimuksen alistamista liittojen tarkastettavaksi.

7 § Työaikajärjestelyjen toteuttaminen

1. Työaikajärjestelyt toteutetaan ensisijaisesti noudattaen vapaaehtoisuusperiaatetta. Toimihenkilöllä, jolla on alle 10-vuotias lapsi on oikeus kieltäytyä tämän pöytäkirjan työaikajärjestelyistä. Työaikajärjestelyistä voi kieltäytyä asiallisen syyn perusteella.

8 § Yhteistoiminta aukiolokysymyksissä

1. Liitot korostavat tulkintanaan, että aukiolomuutosten toteuttaminen pankissa on yhteistoimintalain 6 §:n tarkoittama olennainen muutos, joka edellyttää yhteistoimintamenettelyä koskevien määräysten noudattamista.

9 § Voimassaolo

1. Tämä pöytäkirja on voimassa 31. päivään joulukuuta 1988. 2. Tämän pöytäkirjan voimassaollessa pankeissa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan pankin konttori on auki kello 17.00 jälkeen enintään yhtenä päivänä viikossa, elleivät liitot 1.3.1988 jälkeisen sopimusjakson osalta muuta sovi. 3. Uudet tämän pöytäkirjan mukaiset työaikajärjestelyt voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.9.1986 lukien.

Yhteisissä 7.5.1986 laadituissa ohjeissa työaikapöytäkirjaan sanotaan seuraavaa:

Liittojen näkemyksen mukaan useimmissa tapauksissa henkilöstön kannalta olisi suositeltavinta, että pankit käyttäisivät pitkänä pankkipalvelupäivänä maanantaita. Työaikajärjestelyissä pyritään huomioimaan mahdollisuudet järjestää toimihenkilölle nk. pitkä viikonloppu.

Korvausjärjestelmän piirissä ovat 1.9.1986 lukien myös ne pankit, joissa on jo yksi tai useampi vähintään 17.00 kestävä aukiolopäivä tältä osin suoritetaan kuitenkin "yhteensovitusneuvottelut", mikäli järjestely on jo kompensoitu pankissa jollakin tavoin. Jo vanhastaan pitkän päivän omaavat pankit tulevat kokonaisuudessaan pöytäkirjan piiriin, mikäli niissä toteutetaan aukioloaikamuutoksia.

Pöytäkirjan korvausmääräyksiä sovelletaan asiakaspalvelukonttorissa. Korvausmääräykset koskevat soveltuvin osin myös asiakaspalveluun välittömästi liittyviä muita toimintoja, joissa asiakaspalvelukonttorin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työaikajärjestelyjen vuoksi muutetaan työaikajärjestelyjä.

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Kansallis-Osake-Pankin edustajat olivat maaliskuussa 1986 alustavasti ilmoittaneet pankin yhteistoimintaneuvottelukunnan ja sen alaisen työvaliokunnan henkilöstöedustajille suunnitelmistaan toteuttaa pankissa suorapankin nimellä kulkeva järjestelmä, joka tulisi perustumaan puhelimitse ja kirjeitse tapahtuviin asiakaskontakteihin. Toiminta tulisi periaatteessa olemaan samaa kuin pankin konttoreissa eli otto- ja antolainaustoimintaa. Varsinaisena erona konttoreissa tapahtuvaan toimintaan tulisi olemaan se, ettei suorapankki hoitaisi maksujen välitystä eikä maksuliikennettä eivätkä asiakkaat voisi asioida siellä henkilökohtaisesti. Palveluajoista ei tämän tiedottamisen yhteydessä ollut ollut lainkaan puhetta. Asia oli ollut esillä muutaman kerran kevään 1986 aikana yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja sen työvaliokunnassa.

Pankin yhteistoimintaneuvottelukunnan henkilöstön edustajat olivat ottaneet kantaa suorapankkitoimintaan ja ilmaisseet näkemyksenään, että suorapankki oli asiakaspalvelua ja että siihen oli noudatettava pankkialan työaikajärjestelypöytäkirjan määräyksiä. Kannanotossa oli myös lähdetty siitä, että mikäli pöytäkirjassa sovituista ajoista haluttiin poiketa, oli asia käsiteltävä liittotasolla. Työnantaja ei vielä tuolloin ollut ilmoittanut, mitkä tulisivat olemaan suorapankin palveluajat.

Neuvottelutulos työaikajärjestelypöytäkirjasta oli saavutettu liittojen välillä 6.5.1986. Pankin henkilöstöedustajien kannanotto suorapankkiin oli esitetty 29.5.1986, jolloin neuvottelutulos oli ollut toimihenkilöliiton jäsenkäsittelyssä. Kun pankki oli elokuun lopussa 1986 ilmoittanut suunnittelevansa suorapankin aukioloajoiksi kello 9 - 20.30 tai kello 9.30 - 21, oli pääluottamusmies ilmoittanut edellyttävänsä pankkialan työaikajärjestelypöytäkirjan noudattamista perustaen kantansa siihen, että suorapankkitoiminta oli asiakaspalvelua.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kansallis-Osake-Pankin toteuttama suorapankkitoiminta oli sellaista asiakaspalvelutoimintaa, joka oli liittojen välisen työaikajärjestelypöytäkirjan piirissä ja jonka osalta tuli noudattaa pöytäkirjan määräyksiä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että 17.3.1986 oli Kansallis-Osake-Pankissa järjestetty pääluottamusmiehelle tiedotustilaisuus suorapankkisuunnitelmista. Tässä tilaisuudessa oli ilmoitettu suorapankin alustavat toiminta-ajat ja todettu sen tulevan olemaan toiminnassa myös iltaisin. Huhtikuun 2 päivänä 1986 pankin YT-neuvottelukunnalle oli esitetty luonnos suorapankista, jolloin toiminta-ajoiksi oli ilmoitettu kello 9 - 21. Huhtikuun lopulla 1986 asiasta oli järjestetty lehdistötilaisuus, jossa oli myös ilmoitettu suorapankin toiminta-ajat. Pankin henkilöstön edustajat samoin kuin toimihenkilöliitonkin edustajat olivat siten tienneet suorapankin tulevat toiminta-ajat ennen toukokuun 1986 alkua ja ennen liittoneuvottelujen päättymistä.

Väite, ettei liittojen välillä olisi ollut erimielisyyttä siitä, mitä käsitteellä asiakaspalvelu tarkoitettiin, piti paikkansa siltä osin kuin se koski palkkausjärjestelmätyöryhmän työtä, mutta niin kutsuttuun aukioloratkaisuun liittyvää asiakaspalvelukäsitettä yksimielisyys ei koskenut. Aukioloratkaisussa ei nimittäin käsitteellä asiakaspalvelu ollut tarkoitettu esimerkiksi pääkonttorista puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelua. Palkkaryhmittelysäännösten asiakaspalvelukäsite oli pidettävä erillään 3.6.1986 aukiolopöytäkirjassa tarkoitetusta asiakaspalvelukäsitteestä.

Asiassa oli ratkaisevaa se, tapahtuiko asiakaspalvelu "ovi auki" vai "ovi kiinni" niin kuin aukiolopöytäkirja edellytti. Sama seikka koski myös rajanvetoa asiakaspalvelun ja ei- asiakaspalvelun välillä asiakaspalvelupaikan suhteen. Aukiolopöytäkirjalla oli haluttu säännöstää vain sivukonttoreissa tapahtuvaa asiakaspalvelua silloin kun pankin ovi oli auki. Aukiolopöytäkirjan 5 §:n 2 kohdan poikkeusmääräyksen osalta työnantajaliiton asiamies oli kesäkuussa 1986 todennut, että koska aukiolopöytäkirjaa ei sovellettaisi suorapankkiin, niin sitä ei koskenut myöskään pöytäkirjan 5 §:n 2 kohdan poikkeusmääräys.

Säästöpankkien-Keskus-Osake-Pankissa SKOP:ssa oli haluttu toteuttaa suorapankkitoiminta normaalien aukioloaikojen puitteissa. Se oli johtunut kustannussyistä, eikä suinkaan siitä, että aukiolopöytäkirjan olisi katsottu estävän sen. Missään muussakaan pankissa ei aukiolopöytäkirjaa ollut tulkittu toimihenkilöliiton ilmoittamalla tavalla.

Toimihenkilöliitto ei ollut missään vaiheessa ottanut suorapankkia neuvotteluissa esille, vaikka se oli tiennyt siitä jo ennen neuvottelutuloksen saavuttamista ja vaikka suorapankin aukioloaikoja ei vielä tuolloin ollut määritelty. Tämä tuki sitä, että myös toimihenkilöliitto oli katsonut suorapankkitoiminnan neuvotteluvaiheessa pääkonttoritoiminnoksi ja näin aukiolopöytäkirjan ulkopuoliseksi asiaksi.

Kaikki suorapankkiin työhön ilmoittautuneet toimihenkilöt olivat olleet vapaaehtoisia. Näiden vapaaehtoisten joukossa oli myös ollut yksi neuvotteleva luottamusmies ja yksi YT-neuvottelukunnan työvaliokunnan jäsen. Myöskään tulevaisuudessa suorapankkiin ei tultaisi ottamaan muita kuin vapaaehtoisia toimihenkilöitä. Työsopimuksella voitiin sopia työntekijälle paremmista työsuhteen ehdoista kuin työehtosopimuksessa. Missään vaiheessa ei ollut edes ilmaistu mitään kirjallista tai nimenomaista tarkoitusta siitä, ettei paremmista työsuhteen ehdoista tältä osin voitaisi sopia. Oli siis sovellettava edullisemmuussääntöä.

Koska suorapankissa oli kysymys pääkonttoritoiminnosta, koska pankin ovi ei tulisi olemaan auki ja koska työsopimuksella voitiin sopia työntekijälle paremmista työsuhteen ehdoista kuin aukiolopöytäkirjassa, Kansallis-Osake-Pankin toteuttama suorapankkitoiminta oli sellaista pankkitoimintaa, joka jäi liittojen välisen aukiolopöytäkirjan soveltamisalan ulkopuolelle.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajanliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 % tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVA

Kansallis-Osake-Pankki on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorissa on syksyllä 1986 aloitettu niin sanottu suorapankkitoiminta. Suorapankilla ei ole yleisöpalvelutiloja. Se toimii puhelimitse ja kirjeitse tapahtuvin asiakasyhteydenotoin. Suorapankki harjoittaa sijoituspalvelujen antamista sekä otto- ja antolainausta. Sen toiminta-aika on kello 9.15 - 20.30. Suorapankin toimihenkilöt tekevät työtä kahdessa vuorossa.

Pankkitoimihenkilöliiton esittämän käsityksen mukaan pankin toteuttama suorapankkitoiminta on sellaista asiakaspalvelua, jota tarkoitetaan asianosaisliittojen 3.6.1986 allekirjoittamassa pankkialan työaikajärjestelyjä koskevassa pöytäkirjassa. Pankkialan Työnantajaliiton mielestä suorapankkitoiminnassa ei ole kysymys sellaisesta yleisölle auki olevassa sivukonttorissa tapahtuvasta asiakaspalvelusta, jota pöytäkirja koskee, vaan "ovet kiinni" tapahtuvasta pääkonttoritoiminnasta, joka jää pöytäkirjan soveltamisalan ulkopuolelle ja siten määräytymään osapuolten välillä mahdollisesti solmittujen muiden työehtosopimusmääräysten mukaan.

Kantajaliiton toiminnanjohtajan ja vastaajaliiton liittoasiamiehen työtuomioistuimessa antamien todistajanlausuntojen mukaan pankkitoimihenkilöiden työajan sijoittelusta oli liittojen välillä ollut erimielisyyttä 1970-luvulta alkaen. Pankkitoimihenkilöliitto oli pyrkinyt sellaisiin aukioloaikoihin, että toimihenkilöiden työaika olisi päättynyt viimeistään kello 17. Tästä oli yritetty sopia työehtosopimuksin, mutta työnantajapuoli oli pitänyt aukioloaikakysymystä liittojen säännöstämiskelpoisuuden piiriin kuulumattomana asiana. Erimielisyys oli johtanut lukuisiin työtaisteluihin, joita oli jouduttu käsittelemään työtuomioistuimessakin.

Vaikka siis aukioloajoista sopiminen onkin alunperin ollut toimihenkilöpuolen tavoitteena, niin työaikajärjestelyjä koskevat neuvottelut on aloitettu syksyllä 1985 työnantajapuolen esityksestä. Niissä asianosaisliittojen välisissä neuvotteluissa, jotka ovat johtaneet pöytäkirjan allekirjoittamiseen, ei suorapankkijärjestelmän kaltainen toiminta ole ollut millään tavoin neuvottelujen kohteena tai muutoinkaan esillä.

Kantajaliiton toiminnanjohtaja on kertonut, että asiakaspalvelumahdollisuuksien kehittämisellä oli pöytäkirjan johdantokappaleessa tarkoitettu pankkien muun muassa rahoitusyhtiöiden kanssa käymän kilpailun edellytysten parantamista, mikä oli ollut työnantajapuolen lähtökohtana. Toimihenkilöpuoli oli taas pyrkinyt sopimaan toimihenkilön säännöllisen työajan päättymisajankohdasta.

Vastaajaliiton liittoasiamies on kertonut, että pöytäkirjaa laadittaessa oli ollut tarkoitus luoda pelisäännöt pankkien aukiolokysymyksen ratkaisemiseksi. Koska aukioloaika ei kuitenkaan kuulunut liittojen säännöstämiskelpoisuuteen, niin pöytäkirjan otsikko ja johdantokappale oli liittoasiamiehen neuvotteluissa tekemän esityksen mukaisesti laadittu muotoon, jossa aukioloaikaa ei mainittu. Pöytäkirjan johdantokappaleen lausumalla asiakaspalvelumahdollisuuksien kehittämisestä oli tarkoitettu pankkien aukioloaikojen kehittämistä. Pöytäkirjasta oli neuvottelujen aikana aina käytetty nimitystä "aukiolopöytäkirja".

Koska työnantajapuoli on tarkoittanut toimihenkilöiden työajan sijoittelusta sopimalla selvittää pankkien aukioloajoista vallinneet erimielisyydet, mistä tarkoituksesta toimihenkilöpuolikin on esitetyn selvityksen mukaan tiennyt, työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan soveltamisalaa on tulkittava tämä tarkoitus huomioon ottaen.

Kantajaliiton työehtosopimusosaston osastopäällikkö on todistajana kertonut, että asiakaspalvelukäsite oli tullut neuvotteluissa esille toimihenkilöiden korvauksia käsiteltäessä. Neuvotteluissa oli sovittu, että pöytäkirjan 4 §:ssä tarkoitetut korvaukset määräytyivät myös niille toimihenkilöille, jotka eivät olleet asiakaspalvelutehtävissä mutta joiden työehtoihin uuden aukiolojärjestelmän mukaista asiakaspalvelua suorittavien toimihenkilöiden työskentely välittömästi aiheutti muutoksen. Tämän mukaisesti korvausmääräyksiä sovellettiin pääkonttorissa työskentelevään toimihenkilöön, jos hänen työaikansa muuttui sivukonttorin aukioloajan muuttumisen vuoksi. Vastaajaliiton liittoasiamies on myös kertonut, että pääkonttorissa toimihenkilö saattoi tulla korvausjärjestelmän piiriin, jos sivukonttorissa tapahtuva aukiolomuutos muutti hänen työaikaansa.

Neuvotteluihin osallistuneiden liittojen edustajien todistajanlausuntojen mukaan pöytäkirjan työajan erityisjärjestelyjä koskevaa 6 §:ää sovelletaan liukuvan työajan osalta sekä sivukonttoreissa että pääkonttoreissa.

Osallisten on työtuomioistuimen mielestä katsottava tarkoittaneen säännellä pääkonttorissa tapahtuvia toimintoja nimenomaisesti vain siltä osin, kuin on sovittu korvausmääräysten koskevan muun muassa pääkonttorissa työskentelevää toimihenkilöä, jonka työaika muuttuu sivukonttorin aukioloaikamuutoksen johdosta, ja liukuvaa työaikaa koskevan määräyksen koskemisesta myös pääkonttorin toimihenkilöitä. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että esimerkiksi pankkien ulkomaantoimintoja hoitavat ja ATK-osastojen toimihenkilöt jäävät muutoin päytäkirjan soveltamisalan ulkopuolelle.

Esitetty selvitys asiakaspalvelukäsitteestä on ristiriitainen. Toimihenkilöpuolen neuvotteluedustaja on kertonut, että asiakaspalvelulla oli työaikajärjestelyjä koskevassa pöytäkirjassa tarkoitettu samaa kuin työehtosopimuksen palkkaryhmittelynkin yhteydessä, vaikka neuvotteluissa käsite ei ollutkaan ollut erikseen esillä. Työnantajapuolen neuvotteluedustaja on puolestaan kertonut, että pöytäkirjan 1 §:n otsikolla "asiakaspalvelussa" oli neuvotteluissa tarkoitettu samaa kuin pankin ovien aukiolo.

Kantajapuolelta on tuotu esiin, että vastaajaliiton liittoasiamies oli pöytäkirjan tultua jo allekirjoitetuksi ilmoittanut pöytäkirjan 5 §:n 2 kohdan tarkoittavan muunlaisia järjestelmiä kuin suorapankkia. Koska liittoasiamies on työtuomioistuimessa kertonut tuossa tilaisuudessa lausuneensa, ettei koko pöytäkirja soveltunut suorapankin kaltaiseen pääkonttorissa tapahtuvaan toimintaan, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että liittoasiamiehen kannanotto olisi ollut toimihenkilöpuolen ilmoituksen mukainen.

Suorapankin kaltainen järjestelmä ei ole työaikajärjestelyjä koskevasta pöytäkirjasta neuvoteltaessa ollut lainkaan esillä. Kun otetaan lisäksi huomioon työnantajapuolen tarkoitus sopia pöytäkirjalla pankkien aukioloajoista, josta toimihenkilöpuoli on ollut hyvin tietoinen, ja edellä selostettu epäselvyys asiakaspalvelun käsitteestä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorissaan toteuttama suorapankkitoiminta olisi sellaista asiakaspalvelutoimintaa, josta osapuolet ovat tarkoittaneet työaikajärjestelyjä koskevalla pöytäkirjalla sopia.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Pankkialan Työnantajaliitto saa itse kärsiä kulunsa.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, K. Rautiainen, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.