Legislator Case Law & Legislation
TT:1987-132 AI generated

Labor court orders unions to pay fines for violating work peace obligations and neglecting supervision duties.

Case Number TT:1987-132
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that the defendant unions and their local branches must pay compensation fines to the employer union for violating work peace obligations and neglecting their supervisory duties. The court found that union representatives failed to prevent strike actions aimed at wage increases and that the union's communication efforts were insufficient to restore work peace. Consequently, the court ordered specific monetary penalties for each entity and held them jointly liable for the employer's legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 4 §; 8 §; 9 §: The unions are liable for fines when they fail to ensure their members observe work peace obligations or neglect their statutory duty to supervise compliance with collective agreements.

Keywords

AI generated
work peace obligation union supervision duty strike action liability compensation fine collective agreement breach joint liability labor dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 8 §
Työehtosopimuslain 9 §
Työehtosopimuslain 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Telakan työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin palkankorotusvaatimusta tukeakseen. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosastot olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa ja työntekijäliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultavat Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

18 Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttävuot- neiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penta neinä: täyttäneet työntekijät

Perustuntipalkka

Työn- Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritetään petekijä- rustuntipalkka hänelle säännönmukaisesti kuulukohtai- vien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien nen vaikeuden ja vaativuuden mukaan siinä palkkaperus- ryhmässä, johon hän kuuluu. Perustuntipalkka on tunti- vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä palkka korkeampi.

8 §

Aikapalkka

Mom. 1. Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Ammattiosastot olivat laiminlyöneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan niille kuuluvat velvollisuudet salliessaan niitä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosastot eivät olleet huolehtineet siitä, että niiden jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaliitto oli ollut useaan otteeseen yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet lakkojen laajuus ja kesto huomioiden teholtaan täysin riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakalla 9.9. - 16.10.1987 tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Työnseisausten välittömänä syynä oli ollut erimielisyys työntekijöiden palkkauskysymyksistä. Yhtiön Turun telakalla työn tuottavuus oli muun muassa rationalisointitoimien vuoksi olennaisesti parantunut ja läpimenoajat olivat nopeutuneet. Rationalisointisopimuksen hengen mukaista olisi, että työn tuottavuuden paraneminen koituisi myös työntekijöiden hyödyksi. Tätä periaatetta työnantaja ei ollut kuitenkaan halunnut tunnustaa ja toteuttaa.

Toinen syy työnseisauksiin oli ollut yhtiön Turun telakan työntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyys verrattuna muiden telakoiden palkkakehitykseen. Turun telakan työntekijöitä oli ollut komennuksilla muissa yhtiön yksiköissä ja he olivat voineet selvästi todeta, että palkkataso näissä yksiköissä oli selvästi parempi kuin Turun telakalla. Vaatimus yleisestä palkkojen tasokorotuksesta oli lähtenyt nimenomaan työntekijöiden piiristä, joten kysymys ei missään tapauksessa ollut ammattiosastojen tai luottamusmiesten järjestämästä palkkaliikkeestä. Työntekijät olivat esittäneet neuvottelujen pohjaksi yleisen 2 markan palkankorotuksen. Työnantaja oli kuitenkin tarjonnut nollalinjaa, eikä rakentaviin neuvotteluihin ollut päästy.

Työntekijöiden luottamusmiehet olivat useissa yhteyksissä vaatineet työntekijöitä noudattamaan työrauhaa ja neuvottelujärjestystä. Työntekijäliiton toimitsijat olivat ainakin kahdeksan kertaa olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet niin ikään työrauhan välitöntä palauttamista. Ammattiosastojen ja liiton toimenpiteet eivät olleet olleet täysin riittäviä työrauhan turvaamiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut esittämiensä seikkojen ottamista huomioon hyvityssakkojen määrää harkittaessa.

KUULTAVAT

Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakan työntekijät ovat syys- ja lokakuussa 1987 ryhtyneet kanteessa kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin tukeakseen työnantajalle esitettyä palkankorotusvaatimusta. Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Työtaistelutoimenpiteisiin ovat ottaneet osaa kanteessa mainitut ammattiosastojen työpaikalle asettamat luottamusmiehet, joiden toiminnasta ammattiosastot vastaavat. Luottamusmiesten on useissa yhteyksissä ilmoitettu vaatineen työntekijöitä noudattamaan työrauhaa ja neuvottelujärjestystä. Ammattiosastojen toimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat ilmoituksen mukaan useita kertoja olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan välitöntä palauttamista. Liitonkaan toiminta ei ole ollut riittävää sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ammattiosastot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, Turun metallityöväen Ammattiosaston 27 000 markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 22 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton 17 000 markkaa sekä velvoittaa Metallityöväen Liiton ja ammattiosastot yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1 400 markkaa.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Niskanen, Hietikko ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.