Union fined for failing to stop strikes; union dismissed; union's strike claim rejected.

Kaupungin talonrakennusosaston työmailla toimeen pantujen lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan uudesta palkkausjärjestelmästä ja siirtymään aikaisemmin käytössä olleeseen palkkaustapaan, jonka mukaan työmaiden mestareilla oli ollut oikeus oman harkintansa mukaan sopia urakoista. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Luottamusmiesten eikä myöskään ammattiosaston ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi.

Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon, kun sen sijaan liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kuultava Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 1.4.1986 allekirjoitetussa kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

PALKKAUS

2. Niissä töissä, joissa ei ole kunnan tai kuntainliiton omaa urakkahinnoittelua, noudatetaan soveltuvin osin yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja vastaavia hinnoitteluja. Mikäli näissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut hinnoittelut käyttöön kunnassa tai kuntainliitossa samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.

A. Aikapalkka

7. Aikatyössä maksetaan eri ammateissa ja erilaatuisissa töissä tähän sopimukseen liittyvässä palkkahinnoittelussa mainitut perustuntipalkat lisineen (liitteet 1 - 3).

8. Milloin työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen tilapäisesti suorittamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Mikäli työ on alemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.

B. Suorituspalkka

9. Työntekijöille on pyrittävä varaamaan tilaisuus suorittaa työtä urakka- tai muulla suorituspalkalla, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkausteknillisesti mahdollista.

10.Urakkatyössä tulee kunnan ja kuntainliiton omien hinnoittelujen olla sellaisia, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 30 % perustuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuoritusasteen kohotessa samassa suhteessa. Töissä, joissa edellä tarkoitetun suoran urakan asemesta käytetään muita suorituspalkkamuotoja, noudatetaan soveltuvin osin samoja määräyksiä kuin urakkatyössä.

Suorituspalkkaisista hinnoista on yleensä sovittava ennen työn aloittamista. Poikkeustapauksessa voidaan hinnoittelusta sopia työn alkamisen jälkeen, tällöinkin kuitenkin yleensä viimeistään yhden kolmasosan työstä tultua suoritetuksi. Mikäli hinnoittelu todetaan työn alettua virheelliseksi, voidaan se työn kestäessä muuttaa joko korottamalla tai alentamalla sitä.

32 §

AMMATTIYHDISTYKSEN EDUSTAJAN KUULEMINEN

Sopimukseen sidotulle paikalliselle yhdistykselle varataan tilaisuus neuvotteluihin tai yhdistyksen edustaja kutsutaan kuultavaksi ennen lopullisten päätösten tekemistä työehtosopimukseen liittyvissä muissakin kuin sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa, jos niillä on yleisempää merkitystä.

33 §

NEUVOTTELUMENETTELY

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan viranomaisen ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).

3. Jollei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.

5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

35 §

VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Joensuun kaupungin palveluksessa olevat talonrakennusosaston tuntipalkkaiset työntekijät, jotka olivat Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n jäseniä, olivat talonrakennusosaston tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkauksesta syntyneen erimielisyyden johdosta järjestäneet kaupungin talonrakennusosaston työmailla työnseisauksia 7.11.1986 kello 12-16, 10.11.1986 kello 14-16 ja 28.11.1986. Työntekijät olivat poistuneet kaikilta talonrakennusosaston työmailta, lukuun ottamatta 10.11. Utran koulun työmaata ja 7.11. osittain Värtsilän teknisen oppilaitoksen työmaata. Työnseisauksiin oli 7.11. osallistunut 60 työntekijää, 10.11. 47 työntekijää ja 28.11. 19 työntekijää. Työmailla oli lisäksi esiintynyt työn hidastamista, luvatonta kokoontumista työaikana ja ylityöstä kieltäytymistä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n järjestämiä ja ne perustuivat ilmeisesti ammattiosaston nimenomaiseen päätökseen. Ammattiosasto oli ennen työtaistelutoimenpiteiden toimeen panemista pitänyt kokouksen. Kokouskutsussa oli ilmoitettu, että kokouksessa mahdollisesti äänestettäisiin työtaisteluluvan pyytämisestä talonrakennusosaston työntekijöiden palkkauserimielisyysasiassa. Ammattiosaston valitsema luottamusmies oli ennen työtaistelutoimenpiteiden toimeen panemista ilmoittanut Joensuun kaupungin henkilöstötoimiston edustajille, että ammattiosasto tulisi anomaan lakkolupaa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ltä.

Työmailla työskennelleet luottamusmiehet eivät olleet pyrkineet estämään työntekijöitä ryhtymästä lakkoon. Ammattiosaston valitsema luottamusmies oli vain ilmoittanut työnantajan edustajalle lakkojen alkamisesta. Ammattiosaston edustaja oli ilmoittanut kaupungin edustajalle, että Kunnallisten työntekijän ja viranhaltijain liitto KTV:n hallitus oli antanut toimistolleen valtuudet päättää lakkoluvan myöntämisestä.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa Joensuun kaupunkia ratkaisemaan elokuun lopussa 1986 syntynyt talonrakennusosaston tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkauserimielisyys työntekijäpuolen vaatimalla tavalla. Joensuun kaupungin ja ammattiosaston edustajien välillä oli erimielisyyden ratkaisemiseksi käyty useita neuvotteluja. Palkkauserimielisyys oli koskenut muun muassa sitä, minkä suuruista palkkaa tuntipalkkaisille talonrakennusosaston työntekijöille tuli vähintään maksaa, suoritettiinpa työtä sitten aika- tai urakkapalkalla. Toisaalta erimielisyys oli koskenut sitä, milloin työtä suoritettaisiin urakkapalkalla ja kenen työnantajan edustajan tuli päättää urakkahinnoitteluista.

Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin sekä osittain myös työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin ja neuvottelumenettelyä koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet työrauhavelvoitteen vastaisia.

Ammattiosasto oli koko ajan ollut tietoinen palkkauserimielisyyden selvittelyvaiheista, koska sen asettama luottamusmies oli osallistunut erimielisyyden johdosta käytyihin neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa työnantajan edustajat olivat kehottaneet ammattiosastoa huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Ammattiosasto oli kuitenkin ilmoittanut pyytävänsä lakkolupaa liitolta. Ammattiosasto oli tämän jälkeen 6.11.1986 pitämässään kokouksessa ilmeisesti päättänyt vauhdittaa tuntipalkkaisten työntekijöiden vaatimusten toteuttamista työnseisauksilla. Ammattiosasto eivätkä sen asettamat luottamusmiehet olleet millään tavoin pyrkineet estämään tai lopettamaan lakkoja. Ammattiosasto oli siten rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteensa tai ainakin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV oli jo ennen työtaistelutoimenpiteiden toimeen panemista ollut tietoinen työntekijöiden aikomuksesta pyrkiä lakon avulla haluamaansa ratkaisuun palkkausta koskevassa kiistassa, koska ammattiosasto oli pyytänyt liitolta lakkolupaa. Liiton edustajan suullisen ilmoituksen mukaan liiton hallitus oli jopa antanut valtuudet liiton toimistolle päättää lakkoluvan myöntämisestä. Vaikka liitto oli ollut tietoinen aiotuista työtaistelutoimenpiteistä, se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin niiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Liitto oli näin ollen laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kun Joensuun kaupungin talonrakennustyömailla suorituspalkan määräytyminen oli perustunut työnjohdon ja työntekijöiden väliseen sopimukseen ja tietty paikallinen urakkahinnoittelutaso oli syntynyt työntekijäkohtaisten sopimusten pitkään jatkuneen soveltamiskäytännön myötä, oli sekä palkan määräytymisen perusteen että palkan vähimmäistason katsottava tulleen osaksi työntekijän työsopimusta, jota työnantaja ei voinut yksipuolisesti muuttaa. Joensuun kaupungin voitiin katsoa tunnustaneen tämän periaatteen hyväksyessään paikallisneuvottelussa 5.12.1986 työehtosopimuksen mukaisesta aikapalkasta poikkeavan palkkatason työntekijöille siihen asti, kunnes kaupungissa olisi tehty asianmukaisia omia hinnoitteluja.

Edellä esitetystä huolimatta Joensuun kaupunki oli alkusyksystä 1986 antanut teknisen viraston työnjohtajille uudet palkkauksen yhtenäistämistä koskevat ohjeet, jotka olivat käytännössä merkinneet edellä mainitusta suorituspalkkamuodosta luopumista ja joiden soveltaminen oli johtanut siihen, että syyskuun puolivälin 1986 jälkeen käynnistetyissä talonrakennusosaston työkohteissa aikaisemmin suorituspalkkatöissä olleet ammattimiehet oli siirretty työskentelemään aikapalkalla. Palkkausmuodon muuttaminen oli merkinnyt työntekijöille huomattavaa ansiotason laskua.

Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV ei missään vaiheessa ollut tehnyt päätöstä työtaistelutoimenpiteisiin turvautumisesta tai ollut muutoinkaan toimeen panemassa työnseisauksia. Ammattiosaston valitsemat työmailla työskentelevät luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työnseisauksiin. Marraskuun 28 päivänä 1986 toimeen pantu työnseisaus oli koskenut ainoastaan yhtä työmaata eli paikoitustalon työmaata. Työntekijöiden luottamusmies ei mainittuna päivänä ollut osallistunut työnseisaukseen, sillä työnantaja oli jo aikaisemmin myöntänyt hänelle mainituksi päiväksi muuttovapaata. Työmaiden luottamusmiehet olivat 7.11. ja 10.11.1986 jatkaneet normaalisti töitään siitä huolimatta, että muut työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Luottamusmiesten toiminta osoitti selvästi, että ammattiosasto ei ollut pyrkinyt ratkaisemaan asiaa työnseisauksin, vaan työnseisaukset olivat tapahtuneet työntekijöiden aloitteesta ja johtuneet työnantajan poikkeuksellisen moitittavasta menettelystä palkkausasiassa.

Marraskuun 10 päivänä 1986 tapahtunut työmailta poistuminen oli johtunut siitä, että työntekijät olivat halunneet saattaa syntyneen erimielisyysasian kaupunginhallituksen tietoon. Tässä tarkoituksessa he olivat luovuttaneet kaupunginhallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjelmän esiteltäväksi seuraavana päivänä pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Liiton toimistosta käsin oli sen sijaan ryhdytty välittömästi selvittämään erimielisyyttä ja mahdollisuuksia uuden neuvottelun käymiseen. Palkkauserimielisyys oli 5.12.1986 käydyissä neuvotteluissa saatu väliaikaisesti ratkaistuksi. Näissä neuvotteluissa työntekijäpuolen edustajat olivat ymmärtäneet neuvottelutuloksen koskevan palkkaustapaa koskevan erimielisyyskysymyksen ratkaisua kokonaisuutena, minkä vuoksi oli outoa, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli saattanut asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi, vaikka neuvottelutulos osoitti työnantajan itsekin myöntävän Joensuun kaupungin menettelyn virheellisyyden.

Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV, jonka jäsenmäärä oli noin 1 350, ei ollut syyllistynyt asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen eikä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen. Mikäli ammattiosaston tai liiton katsottaisiin menetelleen työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti, tulisi mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määrää harkittaessa ottaa huomioon työnantajan menettelyn moitittavuus ja työnseisausten mielenosoitusluonne sekä lyhyt kesto.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Joensuun kaupungin talonrakennusosaston edustajien ja Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n pääluottamusmiehen välillä on loppukesästä 1986 käyty neuvotteluja, joissa on todettu, että talonrakennusosaston eri työmaiden palkkauksia tulisi yhtenäistää. Talonrakennusosaston eri työmaiden rakennusmestareille on sen jälkeen annettu ohjeet siitä, että he eivät saaneet enää sopia työntekijöiden kanssa ilman työpäällikön lupaa yli kaksi viikkoa kestävistä hinnoittelemattomista urakoista. Todistajana kuullun pääluottamusmiehen kertoman mukaan työmailla on 16.9.1986 ilmoitettu, että niillä siirrytään työskentelemään aikapalkalla.

Palkkauksen muutoksesta syntyneestä erimielisyydestä on käyty työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien välillä neuvotteluja. Ammattiosaston edustajat ovat 28.10.1986 pidetyssä kokouksessa ilmoittaneet työnantajapuolen edustajille ammattiosaston tulevan pyytämään Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ltä lakkolupaa. Ammattiosasto on 6.11.1986 pitämässään kokouksessa käsitellyt talonrakennusosaston palkkaustavan muutoksia. Äänestyksen jälkeen kokouksessa on päätetty pyytää lakkolupaa liitolta. Näyttämättä on jäänyt, että kokouksessa olisi tehty päätös työtaisteluiden toimeen panemisesta.

Joensuun kaupungin talonrakennusosaston työmaiden työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 7.11. ja 10.11.1986, minkä lisäksi kaupungin paikoitustalon työmaan työntekijät ovat 28.11.1986 olleet lakossa. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan uudesta palkkausjärjestelmästä ja siirtymään vanhaan palkkaustapaan, jonka mukaan työmaiden mestareilla on ollut oikeus sopia urakoista oman harkintansa mukaan. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työtuomioistuimen mielestä on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että työmailla olisi kanteessa ilmoitetuin tavoin hidastettu työntekoa, kieltäydytty ylitöistä tai kokoonnuttu luvattomasti työaikana.

Ammattiosaston asettamat työmaiden luottamusmiehet ovat muiden työntekijöiden poistuttua edellä mainittuina päivinä työmailta jääneet työhön. Luottamusmiesten eikä myöskään ammattiosaston ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Joensuun kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle 10 000 markkaa ja korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla, mutta hylkää Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.