Union branch fined for strike but exempted from penalty due to subsequent collective agreement settlement.

Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen ylityökorvauksia koskeviin määräyksiin. Vaikka ammattiosasto oli vastuussa tästä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ammattiosasto jätetty hyvityssakkoon tuomitsematta. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

A. Yleiset määräykset

6. Kirkollisten ym. juhlapäivien johdosta keskeytetään työskentely lukuunottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:

Pääsiäisenä: Työt keskeytetään vuoroja päivätyössä pääsiäislauntaina klo 14.00 ja aloitetaan jälleen pääsiäisen jälkeisen ensimmäisen arkipäivän aamuna tavalliseen aikaan.

Muist. 1. Mikäli tuotantoteknilliset syyt niin vaativat tehdään päivätyötä myös pääsiäislauantaina, jolloin säännöllinen työaika on 8 tuntia. Työt aloitetaan pääsiäislauantaina päivätyössä poikkeuksellisesti klo 6.00.

Vappu, helluntai, juhannus ja joulu ovat ehdottomia seisokkipäiviä. Tehtaiden pitämisestä käynnissä ko. päivinä ei voida näin ollen paikallisesti sopia.

SOV. Ehdottomilla seisokkipäivillä vapulla, helluntailla, juhannuksella ja joululla on tarkoitettu ajanjaksoja, jotka määräytyvät 6 §:n 6. kohdassa mainittujen aikarajojen mukaisesti.

B. Keskeytymätön vuorotyö

9. Keskeytymättömässä vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.

IV

ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET

17 §

YLITYÖ- YM. KORVAUKSET

A. Vuorokautinen ylityö

1. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli työ on sunnuntaityötä, maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotus.

Muist. 1. Mikäli työaikamuodossa 35,36 ja 37 työskentelevä työntekijä joutuu välittömästi jatkamaan työskentelyään säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tällöin tehty työ vuorokauden vaihtumisajankohdasta riippumatta ylityöksi.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että JoutsenoPulp Oy:n sellutehtaalla oli vuonna 1986 siirrytty kesäaikaan vakiintuneen käytännön mukaisesti. Keskeytymättömän kolmivuorotyön viidestä työvuorosta oli valittu se vuoro, joka olisi samassa vuorossa siirryttäessä keväällä kesäaikaan ja syksyllä takaisin talviaikaan. Tänä vuonna oli 1-vuorolla ollut molempina siirtymäajankohtina iltavuoro. Asiasta oli keväällä keskusteltu pääluottamusmiehen kanssa ja sovittu asiaa koskevan tiedotteen julkaisemisesta. Tiedote oli julkaistu uudelleen syksyllä 24.9.1986. Menettely oli ollut niiden periaatteiden mukainen, joista Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä oli sovittu jo vuonna 1981, jolloin ensimmäistä kertaa oli noudatettu kesäaikaa. Näiden periaatteiden mukaisesti oli tämän jälkeen menetelty joka vuosi kesäaikaan siirryttäessä.

Ensimmäinen keittäjä ja purumassanvalmistaja olivat 27.9. kello 17 ilmoittaneet vuoroesimiehille aloittavansa keittimien alasajon tunnin kuluttua. Varapääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat noin kello 18.10 ilmoittaneet, että heidän kielloistaan huolimatta keittimien alasajo oli alkanut kello 18. Muut tehdasosastot oli pysäytetty portaittain siten, että 1-vuoro oli poistunut tehtaalta kello 22. Työhön voimalaitokselle olivat jääneet prosessinhoitaja ja turbiininhoitaja sekä vartiointiin portinvartija. Lakkoon oli osallistunut 30 työntekijää, heidän joukossaan keittämön luottamusmies.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta, erimielisyyksien sovittelua, työaikaa ja ylityökorvauksien maksamista koskeviin määräyksiin. Lisäksi työtaistelu oli kohdistunut liittojen välillä tehtyyn kesäaikaan siirtymistä koskevaan sopimukseen, joka oli katsottava osaksi työehtosopimusta. Tästä sellutehtaan keittämöllä kello 18 alkaneesta ja kello 23 päättyneestä työtaistelusta oli aiheutunut työnantajalle noin 150 000 markan vahingot.

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan edustajiensa esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei myöskään ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Ammattiosaston menettelystä oli aiheutunut työnantajalle huomattavaa vahinkoa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kesäaikaan siirtyminen Joutseno-Pulp Oy:n tehtailla oli tapahtunut työsuhdeasiainhoitajan ja pääluottamusmiehen

puhelinkeskustelun jälkeen siten, että työsuhdeasiainhoitaja oli laatinut ilmoitustauluille jaettavaksi ilmoituksen asiasta. Samanaikaisesti oli käyty neuvotteluja siitä, työskenneltäisiinkö tehtaalla pääsiäisenä, vaikka normaalisti pääsiäinen oli työehtosopimuksen mukainen seisokkipyhä. Tämän johdosta pääluottamusmies oli todennut, että kesäaikaan siirtymisestä voitiin sopia työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdan määräämällä tavalla vain niiden työntekijöiden osalta, jotka olivat työskennelleet seisokkiaikoina. Kantajan väite, jonka mukaan kesäaikaan olisi siirrytty vakiintuneen käytännön mukaisesti, oli liian yleistävänä harhaanjohtava.

Syksyllä työsuhdeasiainhoitaja oli jakanut ilmoitustauluille keväällä laaditusta ilmoituksesta muotoilemansa uuden ilmoituksen neuvottelematta asiasta pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmies oli tämän jälkeen vaatinut, että työntekijöille oli maksettava korvaus ylityöstä yhdeltä tunnilta, mikäli työskentely tapahtuisi työnantajan edellyttämän työaikajärjestelyn mukaan. Kun asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen, oli se päätetty siirtää liittojen välillä ratkaistavaksi.

Vakiintuneen käytännön mukaan työnjohtajat pyysivät työntekijöitä ylityöhön, mikäli tarvetta siihen oli. 1-vuoron luottamusmies oli perjantaina 26.9. tiedustellut työnantajan edustajalta, oliko ketään pyydetty lauantaina ylitöihin ja maksettiinko ylityöstä korvaus. Työnantajan edustaja oli tuolloin todennut, ettei hän tässä tilanteessa pystynyt pyytämään ketään ylitöihin.

Työsuhdeasiainhoitaja oli tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja soittanut sen jälkeen keittämön luottamusmiehelle ja esittänyt, että luottamusmiehen olisi pyydettävä työntekijöitä jäämään tunniksi työhön kahdeksan tuntisen työvuoron lisäksi. Luottamusmies oli tiedustellut työsuhdeasiainhoitajalta, miten palkka työstä maksettaisiin. Tämän jälkeen työsuhdeasiainhoitaja eikä myöskään luottamusmies ollut ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ennen tehtaan alasajoa, koska pääluottamusmies oli joutunut matkustamaan toiselle paikkakunnalle tärkeän henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Kun luottamusmieheltä oli puhelimitse tiedusteltu, mitä ohjeita hän oli työntekijöille antanut, oli luottamusmies todennut, että hän oli ilmoittanut työntekijöille, mitä työehtosopimus, työsopimuslaki ja työaikalaki sanoivat tällaisesta tilanteesta. Luottamusmies ei ollut esittänyt uhkausta tehtaan pysäyttämisestä eikä pääluottamusmies myöskään ollut saanut tietoa väitetystä uhkauksesta. Perjantain tai lauantain työvuoron aikana luottamusmies oli vielä esittänyt työnantajalle, että työnantaja kutsuisi työntekijät ylitöihin kello 22:n ja 23:n väliseksi ajaksi ja että heille maksettaisiin tässä vaiheessa myös ylityökorvaus. Luottamusmies oli myös todennut, että mikäli myöhemmin kävisi ilmi, ettei ylityökorvauksen maksamiselle olisikaan perustetta, voisi työnantaja pidättää sen seuraavista tileistä. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli sittemmin todettu, että kello 22 - 23 tehdystä työstä olisi tullut maksaa palkka kuten vuorokautisesta ylityöstä.

Tehtaan pysäyttämisestä 27.9. kello 22 - 23 ei ilmeisesti ollut aiheutunut yhtiölle liiketaloudellista tappiota.

Kun työntekijät olivat esittäneet työnantajalle sellaista palkanmaksujärjestelyä ylimääräisen työtunnin osalta, joka sittemmin liittojen välisissä neuvotteluissa oli todettu työehtosopimuksen mukaiseksi, ja työnantaja oli tästä järjestelystä kieltäytynyt, oli työnantaja itse huomattavasti antanut aihetta työntekijöille poistua työpaikaltaan työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron päättyessä. Työntekijät eivät olleet säännöllisenä työaikanaan panneet toimeen työtaistelua, koska kaikille 1-vuoron työntekijöille, myös keittämöllä työskennelleille, oli maksettu kausipalkka vähentämättömänä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on ilmoittanut jättävänsä työtuomioistuimen harkintaan, oliko kysymyksessä ollut lainkaan työtaistelutoimenpide ja oliko syytä määrätä minkäänlaista seuraamusta ammattiosastolle.

OIKEUDENKÄYNTIKULUT

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 on yhtynyt osaltaan Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työnantaja on keväällä 1986 antanut Joutseno-Pulp Oy:n sellutehtaalla tiedotteen kesäaikaan siirtymisestä. Tiedotteen mukaan 1-vuoro tekee kesäaikaan siirtymisen yhteydessä 29.3.1986 7 tunnin pituisen iltavuoron ja vastaavasti talviaikaan siirryttäessä 27.9.1986 9 tunnin pituisen iltavuoron. Talviaikaa koskevalta osalta tiedote on annettu uudelleen 24.9.1986. Tiedotteen mukainen menettely on perustunut asianosaisliittojen välillä vuonna 1981 tehtyyn sopimukseen. Tämän sopimuksen mukaisia periaatteita on tehtaalla noudatettu myös aikaisempina vuosina. Kesäaikaan siirtymisen yhteyteen sattuneen pääsiäisseisokin johdosta 1-vuoron työntekijät kolmea lukuun ottamatta eivät kuitenkaan ole olleet työssä 29.3.1986.

Syksyllä annetun tiedotteen jälkeen on työpaikalla syntynyt erimielisyyttä siitä, kuinka korvataan 27.9. tehtäväksi edellytetty yhdeksäs työtunti. Työntekijäpuolelta on esitetty vaatimus mainitun tunnin korvaamisesta ylityönä. Työnantajapuolelta on ilmoitettu, ettei ylityökorvausta maksettaisi vaan asia saatettaisiin liittojen välillä ratkaistavaksi. Työnantajan kieltäydyttyä antamasta sitoumusta ylityökorvauksen maksamisesta on työntekijäpuolelta ilmoitettu, että työntekijät tulisivat poistumaan 27.9. 8 tunnin työskentelyn jälkeen työpaikalta. Työntekijät ovat mainittuna päivänä poistuneet työpaikalta 8 tunnin työskentelyn jälkeen kello 22. Työhön ovat jääneet ne kolme työntekijää, jotka keväällä kesäaikaan siirtymisen yhteydessä olivat tehneet 7 tunnin työvuoron. Työntekijöiden menettelyn johdosta on tehtaan alasajo jouduttu aloittamaan samana iltana kello 18.

Kun työntekijöiden kuitenkin olisi tullut tehdä työtä työnantajan määräyksen mukaisesti, kunnes oikeus korvaukseen yhdeksänneltä työtunnilta olisi ratkaistu työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen, edellä mainittu työstä poistuminen on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen ylityökorvauksia koskeviin määräyksiin. Työtaisteluun on osallistunut yhteensä 30 työntekijää, heidän joukossaan keittämön luottamusmies.

Pääluottamusmies on 26.9. kehottanut keittämön luottamusmiestä huolehtimaan siitä, että työntekijät ovat seuraavana päivänä työssä työnantajan edellyttämällä tavalla. Ammattiosaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies ovat 27.9. antaneet työntekijöille samansisältöisen kehotuksen. Ammattiosasto vastaa kuitenkin edellä mainitun luottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun.

Keittämön luottamusmies on 27.9. esittänyt työnantajan edustajalle, että työntekijöitä pyydettäisiin ylityöhön sanottuna päivänä kello 22:n ja 23:n väliseksi ajaksi ja että palkka tuolta ylityötunnilta perittäisiin työntekijöiltä takaisin, mikäli liittojen välisessä neuvottelussa todettaisiin, ettei työntekijöillä olisi siihen oikeutta. Työnantaja ei ole suostunut esitykseen. Liittojen välisessä neuvottelussa on myöhemmin sovittu, että niissä työvuoroissa, joissa ei kesäaikaan siirryttäessä ollut tehty 7 tunnin pituista iltavuoroa mutta talviaikaan siirryttäessä oli tehty 9 tunnin pituinen vuoro, maksettiin yhdeksänneltä tunnilta palkka ylityöstä. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että ammattiosasto on jätettävä hyvityssakkoon tuomitsematta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin toteaa Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n rikkoneen työrauhavelvollisuutta mutta jättää sen työehtosopimuslain 10 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Loukola, Pohjanoksa, Leivo ja Hietikko.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Pohjanoksa hyväksyi sihteerin ehdotuksen, joka perustelujen osalta on samansisältöinen kuin työtuomioistuimen tuomio siihen asti, jossa on todettu, että ammattiosasto vastaa kuitenkin edellä mainitun luottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun. Tämän jälkeiseltä osalta sihteerin ehdotus kuului seuraavasti:

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin tuominnee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 7 000 markkaa ja velvoittanee ammattiosaston korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsen Loukola yhtyi jäsen Pohjanoksan mielipiteeseen.