Labor court dismisses union's strike claim, ruling union leaders violated work peace obligations.

Tehtaiden eri osastoilla toimeenpannut lakot sekä työaikana pidetyt kokoukset ja työvauhdin hidastamiset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 7.4.1986 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Työ- 2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velrauha volliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖPALKAT

13 § A.Työkohtainen palkka

Työn vaativuusluokkapalkka

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

13 § B. Henkilökohtainen palkka

1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

14 § Suorituspalkkatyö

Hinnoitteluperuste

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

Hinnoittelusääntö

2. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osa- eli sekaurakka

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkka

4. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että normaalilla suoritustasolla ansio ylittää työnvaativuuteen perustuvan palkan.

Kemian Työntekijäin Liiton, Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemianteollisuuden Työnantajaliiton välillä 30.6.1987 tehdyn työehtosopimuksiin osallisen vaihtumista koskevan sopimuksen mukaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 7.4.1986 allekirjoitettuihin työehtosopimuksiin perustuvat työnantajaliiton kaikki oikeudet ja velvollisuudet ovat 1.9.1987 alkaen siirtyneet Kemianteollisuuden Työnantajaliitolle niiden yritysten osalta, jotka ovat asianomaisen liiton jäseniä.

KANNE

Kanteen perustelut

Pohjanallitehtaan palkkauksesta oli neuvoteltu jälleen 15.9.1987. Neuvotteluissa oli ollut mukana henkilöstöpäällikkö ja osastoinsinööri sekä pääluottamusmies ja osaston luottamusmies. Neuvotteluissa oli päästy yksimielisyyteen siitä, että työnantaja tarjosi työntekijöille tuotantopalkkiojärjestelmään lisää 40 penniä tunnilta sekä kymmenelle työntekijälle 30 pennin ja kahdelle työntekijälle 40 pennin korotuksen tuntipalkkoihin.

Pohjanallitehtaan linjalla 20 oli tahallisesti hidastettu työntekoa 17.9.1987. Tuotanto oli aamuvuorossa ollut 40 prosenttia normaalista. Myös linjalla 68 oli esiintynyt jarrutusta. Päivävuorossa tuotanto oli ollut alle 50 prosenttia normaalista. Henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle työtaistelutilanteesta ja muistuttanut tätä työrauhavelvollisuudesta. Tilanne oli normalisoitunut myöhemmin samana päivänä, kun liittojen välillä oli sovittu pohjanallitehtaan palkkauksesta käytävien neuvottelujen ajankohdasta. Liittojen välillä 23.9.1987 käydyissä neuvotteluissa oli päädytty palkkausta koskevaan ratkaisuun, mikä oli ollut 15.9. käytyjen paikallistason neuvottelujen tuloksen mukainen.

Tämän jälkeen pohjanallitehtaan työntekijät olivat olleet lakossa 24.9.1987 kello 8 - 25.9.1987 kello 22. Lakkoon oli osallistunut ensimmäisenä päivänä 39 työntekijää ja toisena päivänä 37 työntekijää. Henkilöstöpäällikkö oli lakon aikana ollut useita kertoja yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut työrauhan palauttamista. Jarrutus oli jatkunut 28.9.1987 siten, että tuotanto oli ollut linjalla 124 noin 40 prosenttia ja linjalla 20 noin 65 prosenttia normaalista. Jarrutus oli 29.9.1987 jatkunut edelleen siten, että tuotanto oli ollut linjalla 124 noin 40 prosenttia normaalista ja linjalla 20 noin 55 prosenttia normaalista. Henkilöstöpäällikkö oli samana päivänä ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja muistuttanut tätä työrauhavelvollisuudesta. Myöhemmin pääluottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöpäällikölle, että hänen käsityksensä mukaan tilanne ei lauennut muutoin kuin rahalla.

Jarrutus oli jatkunut edelleen 1.10.1987 siten, että linjan 124 tuotanto oli ollut 40 prosenttia ja linjan 20 tuotanto noin 50 prosenttia normaalituotannosta. Pohjanallitehtaan työntekijät olivat aloittaneet lakon 2.10.1987 kello 6. Myös konekorjaamon 45 työntekijää oli ryhtynyt lakkoon samana päivänä kello 13.35. Konekorjaamon työntekijät olivat esittäneet vaatimuksen palkkojen korottamisesta neljällä markalla tunnilta. Työnantajan taholta oli pääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä kehotettu turvaamaan työrauha.

Korjaamon sekä varaston ja lähettämön työntekijät olivat olleet lakossa edelleen 7.10.1987. Pohjanallitehtaan työntekijät olivat keskeyttäneet työt kello 10 ja menneet pitämämään kokousta tehtaan sosiaalisiin tiloihin. Henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut asiasta pääluottamusmiehelle ja vaatinut jälleen työrauhan palauttamista tehtaille. Pohjanallitehtaan iltavuoro oli tullut töihin normaalisti kello 14 ja koko pohjanallitehdas oli ollut töissä 8.10.1987. Korjaamon ja varaston työntekijät olivat sitä vastoin olleet edelleen lakossa 8. ja 9.10.1987. Korjaamon työntekijät olivat tulleet työhön 12.10.1987, minkä jälkeen työpaikalla oli aloitettu neuvottelut erimielisyysasiasta. Asiassa ei kuitenkaan ollut päästy ratkaisuun.

Korjaamon 48 työntekijää oli tämän jälkeen ollut uudelleen lakossa 13.10.1987 koko päivän. Pohjanallitehtaan työntekijät olivat mainittuna päivänä kussakin kolmessa vuorossa eli aamu-, päivä- ja iltavuorossa olleet lakossa kahden tunnin ajan. Korjaamon työntekijät olivat tulleet töihin aamulla 14.10.1987, mutta kello 7 - 9 he olivat pitäneet työpaikalla omaa kokoustaan. Kello 9 - 11 he olivat maleksineet työpaikalla samoin kuin kello 12 - 13. Kello 13 - 13.45 he olivat jälleen pitäneet työpaikalla omaa kokoustaan.

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat koko ajan olleet tietoisia tilanteen kehittymisestä tehtailla. Työnantajan taholta oli oltu heihin yhteydessä useaan otteeseen päivittäin ja vaadittu heitä palauttamaan työrauha työpaikalle. Lukuisista kehotuksista huolimatta ammattiosaston asettamat luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle tai työhäiriöiden laajenemisen estämiseksi. Osaston luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat lisäksi todenneet työnantajalle, että työtaistelutilanne laukeaisi, jos työntekijöiden palkkoja korotettaisiin. Työnantaja oli mieltänyt nämä toteamukset uhkauksiksi, joilla ammattiosasto pyrki painostamaan työnantajaa taipumaan työntekijöiden työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että tapahtumat Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtailla olivat lähteneet liikkeelle kesällä pidetyssä pohjanallitehtaan osastotoimikunnan kokouksessa. Tuolloin osastoinsinööri oli kertonut tuottavuuden tehtaalla nousseen ja lähes suoranaisesti kehottanut työntekijöitä tekemään palkankorotusesityksen. Tällä perusteella osaston luottamusmies oli jättänyt osastoinsinöörille 19.8.1987 päivätyn korotusesityksen. Osastoinsinööri oli kuitenkin 2.9.1987 yllättäen ilmoittanut luottamusmiehelle, ettei työnantajalla ollut varaa maksaa korotusta ja ettei hänelle ollut annettu asiassa mitään valtuuksia. Osastoinsinöörin täydellinen mielenmuutos lienee perustunut ylemmältä johdolta saatuihin ohjeisiin. Jonkin aikaa tämän jälkeen osastoinsinööri oli siirretty toisiin tehtäviin.

Edellä mainitut tapahtumat eivät olleet voineet olla vaikuttamatta pohjanallitehtaan työntekijöiden mielialoihin. Tehtaassa työskenteli enimmäkseen naisia, joiden keskituntiansio oli 28 markkaa tunnissa eli toiseksi huonoin Vihtavuoren tehtaiden tuotanto-osastoilla. Lakossa oli 4.9.1987 ollut ainoastaan 36 työntekijää.

Pohjanallitehtaan palkkauksesta oli kanteessa kerrotuin tavoin neuvoteltu 15.9.1987. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut saavutettu mitään yksimielisyyttä. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat kuitenkin luvanneet esitellä työntekijöille työnantajan esityksen, joka käytännössä olisi tuonut tuotantopalkkiojärjestelmän kautta tuntipalkkaan lisää noin 35 - 38 penniä. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat esitelleet työnantajan esityksen työntekijöille 16.9.1987 kello 14. Työntekijät olivat olleet selvästi pettyneitä esitykseen. Pääluottamusmies oli kuitenkin kehottanut pyrkimään jatkoneuvotteluihin ja todennut, että missään tapauksessa ei saisi ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

Liittojen välillä 23.9.1987 käydyissä neuvotteluissa henkilöstöpäällikkö oli esittänyt pohjanallitehtaalta välituloslaskelman, jonka mukaan tehtaan tuottavuus oli huono. Varaa ei olisi edes 40 pennin palkankorotukseen. Silti neuvotteluissa oli lopulta sovittu siitä, että työnantajan 15.9.1987 tekemä tarjous pidettiin voimassa ja että palkkaongelmaa ratkomaan perustettaisiin työpaikalle työryhmä.

Pääluottamusmies oli 24.9.1987 aamulla ilmoittanut tehtaan luottamusmiehelle liittojen välisen neuvottelun tuloksen. Työntekijät olivat olleet tyytymättömiä päätökseen ja poistuneet välittömästi työpaikalta. Päivän aikana sekä henkilöstöpäällikkö että Kemian Työntekijäin Liiton toimitsijat olivat useita kertoja olleet yhteydessä työpaikalle. Tilanteen vuoksi ammattiosaston toimikunta oli kutsuttu koolle 25.9.1987. Toimikunta oli päätynyt kehottamaan työntekijöitä palaamaan työpaikalle, jotta jatkoneuvottelut saataisiin käyntiin.

Työntekijät olivat palanneet töihin heti viikonlopun jälkeen 28.9.1987. Samana päivänä osastotoimikunta oli vieraillut tehtaan johtajan luona. Hän oli lukenut toimikunnan jäsenille räjähdysainetuotannon johtajan kirjeen, jossa tämä melko ankarin sanoin oli moittinut osaston työntekijöitä holtittomiksi ja vastuuttomiksi. Tehtaan työntekijät olivat kokeneet ryhmän johtajan suhtautumisen piittaamattomaksi ja tilanne oli lukkiutunut paikalleen. Työntekijät olivat miettineet eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kokousten pitämisestä ja tilanteen lukkiutumisesta johtuvasta työhaluttomuudesta oli luonnollisesti ollut seurauksena tuotannon alentuminen. Pääluottamusmies oli käynyt tehtaalla 29.9.1987 kello 7 - 8. Hän oli saanut tuotannon nousemaan, mutta puolen päivän aikaan työntekijöiden työinto oli lopahtanut jälleen.

Pääluottamusmies oli käynyt aamulla 1.10.1987 kello 7.30 kertomassa edellisen päivän tapahtumista. Hän oli selvittänyt toimikunnan kannan ja kehottanut työntekijöitä lopettamaan kokouksen pitämisen. Seuraavana aamuna pohjanallitehtaan luottamusmies oli soittanut pääluottamusmiehelle ja kertonut, että aamulla töihin ei ollut ilmestynyt ketään. Työntekijät olivat ilmeisesti hermostuneet pääluottamusmiehen toimiin ja katsoneet paremmaksi jäädä kotiin.

Varaston ja lähettämön kahdeksan työntekijää olivat poistuneet työpaikalta 6.10.1987. Työnseisauksen taustalla oli se, ettei työnantaja ollut suostunut neuvottelemaan palkkojen tarkistuksista siitä huolimatta, että työntekijämäärä osastolla oli vähentynyt.

Pohjanallitehtaan työntekijät olivat palanneet töihin 6.10.1987. Kemian Työntekijäin Liiton sihteeri oli käynyt työpaikalla 7.10.1987 kello 14. Neuvottelujen pohjalta pohjanallitehtaan työntekijät olivat suostuneet välitysesitykseen, jonka mukaan työnantajan 15.9.1987 tarjoama enintään 40 pennin korotus tuntipalkkoihin otettaisiin vastaan ja perustettaisiin työryhmä ratkomaan osaston palkkausongelmia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y. on yhtynyt Kemian Työntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Varaston ja lähettämön työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin ryhtyneet 6.10.1987 lakkoon tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan heidän esittämiinsä palkankorotusvaatimuksiin. Korjaamon, varaston ja lähettämön työntekijät ovat palanneet työhön 12.10.1987. Korjaamon työntekijät ovat tämän jälkeen vielä 13.10.1987 olleet lakossa. Korjaamon kaikki noin 50 työntekijää ovat jutun pääkäsittelypäivänä 14.10.1987 aamulla tulleet töihin. Konekorjaamon 30 työntekijää ovat kuitenkin pitäneet työaikana kokouksia eivätkä ole muutoinkaan työskennelleet normaalilla työvauhdilla.

Edellä mainitut lakot, työvauhdin hidastamiset ja työaikana pidetyt kokoukset ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosaston varapuheenjohtaja ja taloudenhoitaja, jotka ovat ammattiosaston toimikunnan jäseniä, ja varaston luottamusmies ovat osallistuneet työtaisteluun.

Pääluottamusmies on 16.9.1987 selostanut työntekijöille edellisenä päivänä käytyjen neuvottelujen tulosta ja kieltänyt työntekijöitä ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin. Lisäksi hän on pohjanallitehtaan työntekijöiden työvauhdin hidastamisen aikana ainakin 17.9., 29.9. ja 1.10. käynyt kehottamassa työntekijöitä lopettamaan kokousten pitämisen työaikana ja työskentelemään normaalisti. Näiden käyntien seurauksena tuotanto on vähäksi aikaa palautunut normaaliksi. Ammattiosaston toimikunta on 25.9.1987 pitämässään kokouksessa tehnyt päätöksen, jonka mukaan työntekijöitä kehotetaan palaamaan välittömästi työpaikalle jatkoneuvottelujen käyntiin saamiseksi. Työtaistelutoimenpiteiden jatkumisen huomioon ottaen ei ammattiosaston ja sen edustajien toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Kemianteollisuuden Työnantajaliitolle 19 000 markkaa ja velvoittaa Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n korvaamaan Kemianteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Silenti, Suomalainen, Kallio, Hynönen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.