Labor court dismisses union's defense of work slowdown as strike action against collective agreement wage clauses.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the union's work slowdown constituted a prohibited strike action targeting specific wage provisions in the collective agreement. While the union argued the slowdown was a reaction to the employer's unilateral wage reduction and that no specific measures were taken, the court found the deliberate reduction in sorting speed to be a valid strike tactic. Consequently, the union was ordered to pay a fine and cover the employer's legal costs for violating the peace obligation.
Legislator headnote
AI generatedSection 3 of the Collective Agreement; Section 8 of the Collective Agreement Act: A deliberate work slowdown aimed at pressuring the employer regarding wage terms constitutes a strike action prohibited by the collective agreement's peace obligation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työvauhdin hidastaminen ja lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto vastasi asettamansa luottamusmiehen ja puheenjohtajansa osallistumisesta työtaisteluihin. Ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työn hidastuksen johdosta.
Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Metsä-Saimaan ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Työrauhavelvoite
3 §.
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
Kokonaistuntipalkat
11 §.
1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.
Suorituspalkat
13 §.
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut MetsäSaimaan ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Metsä-Saimaan tehtaan tukkiosastolla ei ollut ollut kanteessa tarkoitettua työn hidastusta. Tukkien määrän putoaminen maaliskuussa 1987 oli johtunut siitä, että tukkiosaston työryhmä oli pienentynyt yhdeksästä työntekijästä kuuteen työntekijään. Tällöin tietenkin lajiteltujen tukkienkin määrä oli alentunut. Työvauhti oli siis pudonnut samassa suhteessa kuin työntekijöiden määräkin. Mistään palkkaneuvottelujen vauhdittamisesta ei tukkiajojen määrän aleneminen ollut siten johtunut. Luottamusmieskään ei sen vuoksi ollut voinut perustella tukkiajojen alentumista urakkaneuvotteluilla.
Sahaosaston ja sivulinjan sekä tukkiosaston lakot 22.4. ja 23.4.1987 olivat olleet yht'äkkisiä mielenilmaisuja ja saaneet alkunsa siitä, että työnantaja oli maksanut alle kokonaistuntipalkan mukaista tuntipalkkaa. Työnantaja oli vain alentanut kokonaisuntipalkkaa neuvottelematta työntekijöiden kanssa. Näin työnantaja oli rikkonut työehtosopimuksen 11 §:ää. Tästä suttuneena työntekijät olivat aloittaneet lakon, joka oli kestänyt vain kaksi tuntia. Näin lyhyttä lakkoa ei ammattiosastokaan ollut pystynyt estämään. Työntekijät eivät siis olleet hidastaneet työtä tukkiosastolla. Sahaosaston ja sivulinjan sekä tukkiosaston lakot olivat lisäksi olleet varsin lyhyitä.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että tukkilajittelun työryhmän koko oli vaihdellut kuudesta kahdeksaan työntekijään eikä se siis ollut pienentynyt. Tukkilajittelun työtulos, runsaasti häiriöitä sisältävät työvuorot poisluettuina, oli 16.3.1987 alkaen ollut noin 2 000 kappaletta vuorossa. Tästä ajankohdasta lähtien oli raaka-aineen kiertoaika lajitteluun pysynyt lyhyenä, mikä oli nopeuttanut ratkaisevasti tukkien käsittelyä. Tekniikka oli toiminut tavanomaisesti ja muutoinkin olosuhteet olivat olleet kesää vastaavat.
Teoreettisella tarkastelulla päästiin, kun ratanopeus oli 62,7 metriä minuutissa, keskipituus noin 4,8 metriä ja tukkiväli 1,2 metriä, työtulokseen 4 600 kappaletta vuorossa. Oli pidettävä täysin kohtuullisena, että käytännössä päästiin noin 80-85 prosentin tasoon 4 600:sta.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
KUULTAVA
Metsä-Saimaan ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Metsä-Serla Oy:n Metsä-Saimaan tehtaiden sahan tukkiosastolla on syksyllä 1986 neuvoteltu lajittelun työntekijöiden palkkauksesta. Työntekijät ovat vaatineet kokonaistuntipalkan korvaamista urakkapalkkauksella, mihin työnantaja ei ole suostunut. Asiasta on 11.11.1986 laadittu paikallinen erimielisyysmuistio.
Lajittelun alettua talvikauden jälkeen uudelleen 16.3.1987 työnantaja on pitänyt lajittelunopeutta alhaisena. Työnantajan edustajan tiedusteltua 24.3.1987 lajittelijana toimivalta tukkiosaston luottamusmieheltä syytä alhaiseen lajittelunopeuteen tämä on ilmoittanut, ettei puita menisi enempää läpi ennen kuin työntekijät saisivat urakan. Pääluottamusmiestä on kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työnantajan työtaistelutoimenpiteenä pitämän työn hidastuksen johdosta. Työnantaja on 1.4.1987 kirjeitse kehottanut ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.
Työnantajapuolen mukaan työn hidastus on päättynyt 30.4.1987 sen jälkeen, kun työnantajan ja työntekijöiden kesken oli sovittu muun muassa siitä, että lajittelijoita olisi 1.5.1987 alkaen kuuden asemesta seitsemän.
Pääluottamusmies on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut verranneensa toisiinsa lajiteltujen tukkien määriä vuonna 1986, jolloin työvuoron pituus oli ollut 510 minuuttia ja lajittelijoita oli ollut kahdeksan, sekä 16.3.1987 jälkeisenä aikana, jolloin työvuoron pituus oli ollut 460 minuuttia ja lajittelijoita oli ollut kuusi. Pääluottamusmiehen mielestä väitettyä työn hidastusta ei ollut esiintynyt, koska määrät eivät olleet merkittävästi poikenneet toisistaan, kun otettiin huomioon työvuoron lyheneminen ja lajittelijoiden määrän vähentyminen.
Väitettynä jarrutusaikana 16.3. - 30.4.1987 on lajiteltu yksinomaan uppoamatonta uutta puuta, jonka käsittely on helpompaa ja nopeampaa kuin niin sanotun vanhan uppopuun käsittely. Uutta puuta on mainittuna aikana lajiteltu keskimäärin 2 000 kappaletta vuorossa. Sahaosaston ylityönjohtajan työtuomioistuimessa antaman todistajalausunnon mukaan syksyllä 1986 käytetyllä lajittelunopeudella olisi 460 minuutin pituisessa vuorossa lajiteltu keskimäärin 2 400 uppotukkia vuorossa. Väitetyn työn hidastuksen päätyttyä on uutta puuta lajiteltu jopa yli 3 500 kappaletta vuorossa.
Lajittelumääriä koskeva vertailu ja edellä kerrottu tukkiosaston luottamusmiehen ilmoitus alhaisen lajittelunopeuden syystä osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että työntekijät ovat tahallaan hidastaneet lajittelua ja että työvauhdin hidastamisella on pyritty painostamaan työnantajaa lajittelijoiden urakkapalkkausta koskevassa asiassa. Työvauhdin hidastaminen on niin ollen muodostanut työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Työtaistelutoimenpiteet ovat laajentuneet 22.4.1987 siten, että sahaosaston ja sivulinjan 60 työntekijää on ollut lakossa. Sitä seuranneena päivänä 23.4.1987 on seitsemän tukkiosaston työntekijää ollut lakossa. Lakot ovat kestäneet yhteensä runsaan kahden tunnin ajan. Työntekijät ovat ryhtyneet lakkoihin tukeakseen lajittelijoiden urakkapalkkavaatimuksia. Jälkimmäisen päivän lakon syynä on lisäksi ollut se, että työnantaja on maksanut yhdeltä palkanmaksukaudelta työn hidastuksen johdosta vain työnteon määrää vastaavaa palkkaa. Lakkoihin on osallistunut ensiksi mainittuna päivänä ammattiosaston puheenjohtaja ja molempina päivinä ainakin osan aikaa tukkiosaston luottamusmies. Myös lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Ammattiosasto vastaa asettamansa luottamusmiehen ja puheenjohtajansa osallistumisesta työtaisteluihin. Ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työn hidastuksen johdosta.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8 §:n nojalla Metsä-Saimaan ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoa 16 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Tiitola, Pohjanoksa, Pohja ja Porttila.
Tuomio oli yksimielinen.