Labor court reduces fine for employer moving union representative to other duties without consultation.

Työnantaja oli ilmoittanut siirtävänsä varatyösuojeluvaltuutetuksi varaluottamusmieheksi ja työsuojeluasiamieheksi valitun prosessinvalvojan toisiin tehtäviin. Työntekijät olivat pitäneet siirtoa puuttumisena ammattiosaston toimintaan ja toimeenpanneet työnseisauksia, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Yhtiön ei ollut näytetty tietensä rikkoneen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä koskevaa sopimusta. Kun yhtiö ei ollut ottanut huomioon siirtoa suunnitellessaan prosessinvalvojan erityistä asemaa työntekijöiden luottamushenkilönä, yhtiön menettely on alentanut ammattiosaston maksettavaksi tuomitun hyvityssakon määrää.

Yhtiön menettely sen ryhtyessä siirtämään prosessinvalvojaa toisiin tehtäviin ei ollut käsittänyt työtaistelutoimenpiteeksi katsottavaa painostamista.(Ään.)

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §.

YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauharakenteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

32 §

LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Suomen Työnantajain Keskusliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja eräiden muiden sopijapuolten välillä 12.6.1986 allekirjoitetussa sopimuksessa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä on muun muassa seuraavat määräykset:

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Äänekosken kemian tehtaan käyttöpäällikkö oli 1.4.1987 keskustellut tehtaan prosessinvalvojana työskentelevän Kari Taipaleen kanssa varavaltuutetun tehtävien hoitamisesta aiheutuvista hankaluuksista. Taipale oli työsuojeluvaltuutetun ensimmäinen varavaltuutettu. Tehtävän hoito aiheutti Taipaleelle poissaoloja prosessivalvojan tehtävästä, siinä määrin, että ne haittasivat huomattavasti kemian tehtaan tuotannon ylläpitoa. Keskustelun yhteydessä käyttöpäällikkö oli ilmoittanut Taipaleelle, että näiden haittojen vuoksi Taipale siirrettäisiin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisjakso 30.3 - 16.4.1987 päättyisi, sellaisiin tehtäviin, joissa poissaoloista ei aiheudu tuotannolle huomattavaa haittaa.

Taipaleen työaikamuotona oli ollut keskeytymätön kolmivuorotyö. Keskustelussa oli ollut esillä Taipaleen siirtäminen vuorotyöstä päivätyöhön. Keskustelusta oli käyttöpäällikölle jäänyt se vaikutelma, että Taipale oli kiinnostunut tilanteen korjaamisesta ja siirrosta päivätyöhön.

Tämän jälkeen asiasta oli neuvoteltu uudelleen iltapäivällä. Neuvotteluissa olivat olleet läsnä työnantajan edustajina käyttöpäällikkö ja työsuhdeasianhoitaja sekä työntekijäin puolelta pääluottamusmies ja Taipale.

Neuvotteluissa työntekijät olivat ilmoittaneet, että he eivät aikoneet hyväksyä työnantajan menettelyä, kun työnantaja sillä vaikeutti ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien toimihenkilöiden toimintaa. Työsuhdeasiainhoitaja oli tiedustellut työntekijöiltä mahdollisuutta käyttää toista varavaltuutettua työsuojeluvaltuutetun sijalla. Pääluottamusmies oli todennut, että ammattiosaston näkemys oli, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitivat ensisijaisesti työsuojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Toinen varavaltuutettu tuli heidän tilalleen vasta erittäin poikkeavassa tilanteessa, eikä sellaisesta ollut ollut kysymys.

Pääluottamusmies oli tuonut neuvotteluissa esille, että Taipale oli kemian tehtaan varaluottamusmies. Siirtäessään Taipaleen kemian tehtaalta muihin tehtäviin työnantaja puuttuisi ammattiosaston henkilövalintoihin. Siirto ei antanut Taipaleelle mahdollisuuksia hoitaa kemian tehtaan asioita.

Neuvotteluissa työnantaja oli esittänyt Taipaleen siirtämisen perusteeksi sen, että työsuojeluvaltuutetun tehtävien usein toistuvasta hoitamisesta seurasi Taipaleelle siinä määrin poissaoloja prosessinvalvojan tehtävästä, että siitä aiheutui haittaa tuotannon ylläpitämiselle. Työsuojeluvaltuutetun työsuojelupäällikölle tekemien kirjallisten ilmoitusten perusteella ensimmäinen varavaltuutettu oli vuonna 1986 ollut työsuojeluvaltuutetun sijaisena 49 päivää. Sijaisuuspäiviä tuli 1.1. - 16.4.1987 välisenä aikana olemaan 28.

Äänekosken tehtailla oli aikaisemminkin tehty vastaavanlaisia siirtoja. Muun muassa nykyinen työsuojeluvaltuutettu oli siirretty hänen toimiessaan sulfaattisellutehtaan luottamusmiehenä koneenhoitajan tehtävästä vuorovaramieheksi kunnallisten luottamusmiestehtävien hoitamisen takia.

Neuvotteluissa pääluottamusmies oli väittänyt, että siirto olisi johtunut Taipaleesta itsestään johtuvista syistä. Väitteen työnantaja oli kiistänyt jyrkästi. Huoli tuotannon sujumisesta oli ollut ainoa syy Taipaleen siirtämiseen muihin tehtäviin. Työnantaja oli ollut valmis neuvottelemaan Taipaleen palkan määräytymisestä toisessa työaikamuodossa.

Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina kello 16.15.

Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtaisiin kuuluvan kemian tehtaan lakko oli alkanut 1.4.1987 kello 16.15 ja siihen oli osallistunut lähes kaikki iltavuorossa olleet 15 työntekijää. Lakkoon oli osallistunut myös kemian tehtaan luottamusmies.

Ilmoitus lakon alkamisesta oli tehty pääluottamusmiehelle kello 16.30, jolloin oli heti vaadittu pääluottamusmiestä rauhoittamaan tilanne.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut 1.4.1987 kello 20.10 työsuhdeasiainhoitajalle, että lakko oli päättynyt kello 19.50. Työntekijät olivat kuitenkin edellyttäneet, että erimielisyysneuvottelut asiasta oli saatava käyntiin 2.4.1987 kello 13:een mennessä. Työntekijäpuolen neuvottelijoiksi oli ilmoitettu pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja kemian tehtaan luottamusmies.

Työnantajapuoli oli suostunut neuvottelupyyntöön ja ilmoittanut, että neuvottelut voisivat alkaa ilmoitettuna aikana 2.4.1987. Työnantajan edustajina neuvotteluissa olivat olleet tuotantopäällikkö, käyttöpäällikkö ja työsuhdeasiainhoitaja. Työnantaja oli ilmoittanut, että neuvottelujen käymisen edellytyksenä oli työrauhan säilyminen.

Kun asiasta oli jatkettu neuvotteluja 2.4.1987, työnantaja oli tuominnut työntekijäin menettelyn. Työntekijät olivat esittäneet tilanteen ratkaisemiseksi, että Taipale palaisi työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitojakson päättyessä 16.4.1987 takaisin prosessinvalvojan tehtäväänsä. Ennen työsuojeluvaltuutetun kesälomaa tuli kuitenkin neuvotella siitä, oliko mahdollista löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu varavaltuutetun ja prosessinvalvojan tehtävien yhteensovittamiseksi ottaen myös huomioon kemian tehtaan varaluottamusmiehen tehtävien hoitamisen.

Työnantaja oli antanut vastauksensa työntekijäpuolen esitykseen kello 15.45. Työnantajan ilmoituksen mukaan neuvottelut asiasta työrauhan säilyessä saattoivat paikallisesti jatkua 9.4.1987 saakka, jolloin tehtaalla käytäisiin toisessa asiassa liittojen välinen neuvottelu. Liittojen edustajat ottaisivat riidan käsiteltäväkseen. Taipaleen siirtämistä toisiin tehtäviin koskeva ilmoitus oli ollut edelleen voimassa, mutta asia pyrittäisiin ratkaisemaan ennen 16.4.1987 paikallisilla tai liittojen välisillä neuvotteluilla.

Neuvottelu oli päättynyt kello 16.30, jolloin työntekijäpuoli oli hylännyt työnantajan esityksen. Äänekosken tehtaitten työntekijät olivat poistuneet tämän jälkeen kello 18.50 työpaikalta aloittaen laittoman lakon. Lakkoon oli osallistunut noin 750 työntekijää, heidän joukossaan työosastojen luottamusmiehiä ja toimikunnan jäseniä. Lakko oli päättynyt seuranneena päivänä.

Työnantaja oli vaatinut ammattiosastolta työrauhan palauttamista. Lisäksi työnantaja oli antanut ammattiosastolle kirjallisen tiedotteen.

Kemian tehtaalla 1.4.1987 olleen lakon johdosta menetetyn tuotannon arvo oli ollut noin 68 000 markkaa. Koko Äänekosken tehtaiden lakon ajalta 2.4. - 3.4.1987 oli menetetyn tuotannon arvo ollut noin 2,35 miljoonaa markkaa.

Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut erityisesti niihin työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta johtaa ja valvoa työtä sekä neuvottelujärjestystä.

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan sitä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Jutun esivalmistelussa Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut että koko tehdas oli 7.4.1987 ollut lakossa kello 8-22.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 tuomitaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että kanteessa esitetyt tiedot työstäkieltäytymisten ajankohdista sekä laajuudesta pitivät paikkansa.

Huhtikuun 1 päivänä 1987 työsuojeluvaltuutetun tehtäviä varavaltuutettuna hoitanut Taipale oli mennyt kemiallisen tehtaan käyttöpäällikön puheille. Käyttöpäällikkö oli ilmoittanut yllättäen Taipaleelle, että hänet tultaisiin siirtämään kemialliselta tehtaalta muihin tehtäviin tuotannollisten syiden vuoksi. Taipale oli ilmoittanut keskustelun lopuksi kieltäytyvänsä siirrosta.

Keskustelua seuranneessa neuvottelussa pääluottamusmies oli ilmoittanut, että siirtoa ei voitu hyväksyä muun muassa sen vuoksi, että Taipaleen mahdollisuus toimia kemiallisen tehtaan varaluottamusmiehenä estettiin tällä menettelyllä. Neuvottelussa työnantaja oli ilmoittanut, että siirto tullaan tekemään.

Työntekijät olivat mieltäneet työnantajan päättämän siirron painostustoimenpiteeksi Taipaletta kohtaan varatyösuojeluvaltuutettuna ja varaluottamusmiehenä sekä samalla myös ammattiosastoa vastaan. Tämän vuoksi työntekijät olivat aloittaneet tehtaan alasajon kello 16.30. Ammattiosaston toimikunta oli pitänyt kokouksen kello 19 ja päättänyt kehottaa kemiallisen tehtaan työntekijöitä palaamaan työhön ja jatkamaan neuvotteluja työnantajan kanssa. Samana iltana pääluottamusmies oli soittanut työsuhdeasiainhoitajalle kello 20.05 ja ilmoittanut, että työt käynnistetään, ja vaatinut jatkoneuvotteluja mahdollisimman pian. Tällöin oli sovittu puhelimitse, että neuvottelut alkaisivat 2.4.1987 kello 13.00.

Huhtikuun 2 päivänä 1987 alkaneissa neuvotteluissa oli työnantajan edustaja ilmoittanut, että Taipaleen työkokemus viittasi trukkitehtävään. Lausumaa oli täydentänyt toinen työnantajan edustaja sanomalla, että kemiallisella tehtaalla ei ollut Taipaleelle paikkaa. Lisäksi työnantaja oli ilmoittanut, että siirtoilmoitus oli edelleen voimassa.

Koska tilanne oli ollut työpaikalla äärimmäisen kireä, eikä työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa ollut saavutettu tulosta, työntekijät olivat aloittaneet 2.4.1987 noin kello 19 alkaen ajaa alas tehtaiden koneita. Ammattiosaston toimikunta oli pitänyt kokouksen 3.4. kello 9 ja päättänyt kehottaa työntekijöitä palaamaan töihin 3.4. kello 22 yövuoron alkaessa. Kokouksen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut toimikunnan päätöksen työsuhdeasiainhoitajalle kello 10.15. Tämän jälkeen työsuhdeasiainhoitaja oli pyytänyt pääluottamusmiestä neuvotteluihin mainittuna päivänä kello 13.50. Neuvotteluissa työsuhdeasiainhoitaja oli jättänyt pääluottamusmiehelle kirjeen, jossa ammattiosastolta pyydettiin selvää ilmoitusta työrauhan säilymisestä.

Samana päivänä kello 16.35 pääluottamusmies oli soittanut työsuhdeasiainhoitajalle ilmoittaen, että toimikunta oli päättänyt tilanteen rauhoittamisesta kello 22 alkaen. Ammattiosasto oli ilmoittanut tekevänsä kaikkensa työrauhavelvoitteen noudattamiseksi. Työnantajapuoli oli ilmoittanut haluavansa henkilökohtaista tapaamista. Tämän jälkeen ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat menneet työsuhdeasiainhoitajan puheille kello 16.55, jolloin he olivat ilmoittaneet työrauhan palauttamisesta. Mainittuna päivänä kello 19.30 työsuhdeasiainhoitaja oli ottanut uudestaan yhteyttä pääluottamusmieheen ja ilmoittanut, että työntekijäpuolen vastaus työrauhan säilymisestä ei tyydyttänyt vieläkään työnantajaa. Tehtaat saatettiin työnantajan mielestä käynnistää vasta, kun selvä ilmoitus työrauhan säilymisestä olisi annettu.

Pääluottamusmies oli toimittanut kirjallisen ilmoituksen toimikunnan päätöksestä työsuhdeasiainhoitajalle kello 21.00. Sen jälkeen kello 21.20 työsuhdeasiainhoitaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että töiden alkamiselle ei ollut esteitä.

Asiasta oli neuvoteltu liittojen välillä paikallisten osapuolten läsnäollessa 6.4.1987 Helsingissä. Neuvottelussa paikallisen työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että Taipaleen siirron takana eivät olleetkaan tuotannolliset syyt, ja myöntänyt, että tuotannollisia menetyksiä ei Taipaleen työsuojeluvaltuutetun sijaisuuksien aikana ollut syntynyt. Syyksi tässä vaiheessa työnantajan edustaja oli ilmoittanut taloudelliset syyt.

Neuvottelun jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä työnantajan edustaja oli antanut pääluottamusmiehelle paperin, jossa oli ilmoitettu Taipaleen siirtyvän tuotevarastoon kemiallisen tehtaan ulkopuolelle E-ryhmän työntekijäksi lastaajan työhön. Työnantaja oli ilmoittanut lisäksi, että Taipale voisi edelleen toimia kemian tehtaan varaluottamusmiehenä. Se kuitenkin työntekijöiden mielestä olisi ollut käytännössä mahdotonta.

Helsingissä neuvotteluihin osallistuneet ammattiosaston edustajat olivat palanneet Äänekoskelle 6.4.1987 myöhään illalla. Koska neuvotteluissa ei ollut saavutettu tulosta, aloittivat työntekijät 7.4.1987 aamulla lakon. Ammattiosaston toimikunta kutsuttiin koolle kello 12:ksi. Tarkoituksena oli ollut välittömästi vaatia työehtosopimuksen mukaista työrauhaa.

Kuitenkin työnantaja oli ilmoittanut Paperiliittoon 7.4.1987, että yhtiö tulisi peruuttamaan Taipaletta koskevan siirtomääräyksen. Sen jälkeen ammattiosasto oli ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet samana päivänä.

Asiassa käydyssä ensimmäisessä keskustelussa käyttöpäällikön kanssa Taipale oli ilmoittanut vastustavansa puheena ollutta siirtoa. Keskustelun alussa Taipale oli kuitenkin hämmentynyt, koska hän oli luullut, että häntä pyydettiin ylitöihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsä-Serla Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy ja Taipale olivat tehneet 2.9.1974 työsopimuksen. Työsopimukseen sisältyvän ehdon mukaisesti Taipale oli työskennellyt kemiallisella tehtaalla. Taipaleen työskennellessä 1.4.1987 työsuojeluvaltuutetun sijaisena oli hänelle ilmoitettu, että hänet tullaan siirtämään prosessivalvojan tehtävistä muualle sijaisuusjakson päättyessä. Työnantaja oli jo tässä vaiheessa tehnyt päätöksensä Taipaleen siirrosta. Taipale, joka toimi varatyösuojeluvaltuutetun tehtävän lisäksi kemian tehtaan varaluottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä, ei ollut hyväksynyt työsopimuksensa vastaista yksipuolista siirtoa. Työnantaja ei ollut ilmoittanut Taipaleelle, mihin tehtävään hänet siirrettäisiin eikä myöskään tehtävästä maksettavaa palkkaa. Kielteisen vastauksensa siirtoon Taipale oli ilmoittanut käyttöpäällikölle sekä päivävuoromestarille.

Työpaikalla asiasta oli neuvoteltu 2.4.1987 kello 13. Neuvottelussa riitaa ei ollut saatu sovittua. Työnantaja oli ilmoittanut, että siirtoilmoitus oli edelleen voimassa.

Asiasta oli neuvoteltu myös liittojen välillä paikallisten osapuolten läsnäollessa 6.4.1987 Helsingissä.

Taipale oli varatyösuojeluvaltuutettuna, varaluottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä toiminut tarmokkaasti. Tehtävien hoitaminen oli aiheuttanut joitakin hankauksia työnantajan ja Taipaleen välille. Työnantaja oli pyrkinyt painostamaan työsuojeluvaltuutetun sijaisuutta hoitanutta Taipaletta määräämällä yksipuolisesti Taipaleen siirtymään työsopimuksen ehdon vastaisesti pois kemiallisen tehtaan töistä. Siirto toteutuessaan olisi myös merkinnyt puuttumista luottamusmies- ja varaluottamusmiesjärjestelmään.

Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut paperiteollisuuden työehtosopimukseen siten, että työnantaja oli työtaistelutoimenpiteellä pyrkinyt laajentamaan sille työehtosopimuksen nojalla kuuluvaa työnjohto-oikeutta. Lisäksi työtaistelutoimenpide oli kohdistunut sopimukseen työsuojelutyöstä työpaikoilla sekä työehtosopimuksen osana olevaan luottamusmiessopimukseen.

Sopimuksessa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksessä oli määrätty, että työnantajan tuli ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain mukaisesti. Tiedot tuli antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen olisi mahdollista. Keskustelussa 1.4.1987 kello 10.30 työnantaja oli ilmoittanut päätöksestään siirtää Taipale muihin tehtäviin. Siinä vaiheessa ei Taipaleelle ollut ilmoitettu mihin tehtäviin ja millaisella palkalla hänet siirretään. Yhteistoimintalain tarkoittama yhteistoimintamenettely ei ollut voinut toteutua. Myöskään työnantaja ei ollut antanut ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä työntekijälle sopimuksen edellyttämiä tarpeellisia tietoja.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon sekä työehtosopimuslain 7 §:n nojalla yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat Paperiliiton kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnantaja ei ollut 1.4.1987 tehnyt päätöstä Taipaleen siirrosta, vaan asiasta oli käyty alustava keskustelu. Käyttöpäällikkö oli todennut Taipaleen kanssa käydyn keskustelun aikana, että työsuhdeasiainhoitaja tulisi selvittämään, mihin tehtäviin Taipale olisi siirrettävissä. Käyttöpäällikölle oli syntynyt keskustelusta se käsitys, että Taipale ei sinänsä ollut vastustanut siirtoa. Taipale ei ollut vedonnut työsopimukseensa eikä edes ilmoittanut vastustavansa siirtoa.

Neuvotteluissa 2.4.1987 kello 13 työnantaja oli täsmentänyt aamupäiväistä esitystään Taipaleen siirtämistä koskevassa asiassa. Työsuhdeasiainhoitaja oli esittänyt, että Taipaleen kokemus viittasi trukkitehtävään joko kemian tehtaan, paperitehtaan tai kartonkitehtaan varastossa taikka tuotevarastossa tai kuljetusosastolla. Samalla oli myös todettu, että kemiallisella tehtaalla ei ollut sellaisia työpaikkoja, joille työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimisesta ei olisi ollut huomattavaa haittaa. Kemian tehdas oli tuotanto-osasto, jossa työpaikkojen tuli olla jatkuvasti miehitettyjä.

Työnantaja ei ollut neuvotteluissa 2.4.1987 ilmoittanut siirtoilmoituksen olevan voimassa. Neuvotteluissa oli ilmoitettu, että työnantajalla oli tarkoitus siirtää Taipale pois nykyisestä tehtävästään. Liittojen välillä 6.4.1987 käydyissä neuvotteluissa ei työnantajan edustaja ollut kertonut kanteessa ilmoitettuja asioita. Tehdyn esityksen mukaan Taipale olisi uudessa tehtävässään voinut toimia tehtaan varaluottamusmiehenä.

Työnantaja ei ollut pyrkinyt painostamaan työsuojeluvaltuutetun sijaisuutta hoitanutta Taipaletta. Työnantaja oli halunnut poistaa tuotannolle aiheutuvan ongelman aiemmin esitetyllä tavalla. Lisäksi työnantaja oli korostanut, että asia järjestettäisiin niin, että Taipaleen luottamustointen hoitamiselle ei tulisi mitään esteitä. Kysymyksessä ei ollut ollut työtaistelutoimenpide.

Työnantaja ei ollut menettelyllään rikkonut yhteistoimintalain 7 §:n säännöksiä. Työnantaja oli 1.4.1987 ilmoittanut Taipaleelle aikomuksestaan siirtää hänet muihin tehtäviin, mutta siirron yksityiskohtia ei ollut päätetty. Näin ollen kysymyksessä ei voinut olla lopullinen päätös, kun siirtämisen olennaisia ehtoja ei ollut vielä ratkaistu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikuluilleen 16 prosentin korkoa.

KUULTAVAN LAUSUMA

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 on yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtaisiin kuuluvan kemian tehtaan käyttöpäällikkö on 1.4.1987 ilmoittanut tehtaan prosessinvalvojana toimivalle Kari Taipaleelle, että hänet siirrettäisiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä toisiin tehtäviin, joiden tarkemmasta laadusta eikä liioin uuden työn palkkauksesta ole ollut puhetta. Käyttöpäällikön ilmoituksen mukaan lähinnä on ollut kysymys Taipaleen siirtämisestä päivätyöhön aikaisemmasta keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä.

Taipale on valittu työsuojeluvaltuutetun ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja myös kemian tehtaan luottamusmiehen varamieheksi ja työsuojeluasiamieheksi. Hän on työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa puheena olevana aikana toiminut hänen sijastaan päätoimisessa työsuojeluvaltuutetun tehtävässä 30.3. - 16.4.1987. Sitä vastoin jutussa ei ole selvitetty, onko kemian tehtaan luottamusmies estynyt noihin aikoihin luottamusmiestehtäviensä hoitamisesta eikä sitäkään, missä määrin Taipale varaluottamusmiehenä on muutoin hoitanut luottamusmiehen toimia.

Yhtiö on neuvottelujen eri vaiheissa esittänyt syyksi Taipaleen siirtämiselle toiseen työhön, että hän on joutunut hoitamaan toistuvasti työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja sen seurauksena prosessinvalvojan työ on Taipaleen työvuorossa täytynyt järjestää osaksi ylityönä tehtäväksi ja myös vähemmän kokemuksen omaavien työntekijöiden avulla. Selvityksen mukaan Taipale on toiminut työsuojeluvaltuutetun tehtävässä vuonna 1986 noin 50 ja kuluvana vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä lähes 30 päivää.

Työntekijöiden mielestä taas Taipaleen siirtäminen toisiin tehtäviin olisi merkinnyt puuttumista hänen asemaansa varatyösuojeluvaltuutettuna ja myös kemian tehtaan luottamusmiehen varamiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. Tuollaisen menettelyn hyväksyminen olisi omiaan vaikuttamaan haitallisesti ammattiosaston toimintaan. Jos nimittäin luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä toimivien työntekijöiden sijoittaminen työstä toiseen yleistyisi, se saattaisi helposti aiheuttaa ilmeistä haluttomuutta ryhtyä luottamustehtäviin.

Kemian tehtaalla on siirrosta ilmoittamisen jälkeen samana päivänä työntekijöiden aloitteesta pidetty neuvottelu, johon ovat ottaneet osaa tehtaiden pääluottamusmies, tehtaiden työsuhdeasiainhoitaja ja kemian tehtaan käyttöpäällikkö ja Taipale. Työnantajan edustajat eivät neuvotteluissa ole suostuneet peruuttamaan Taipaleen uuteen tehtävään siirtämistä koskevaa ilmoitusta, jota toimenpidettä pääluottamusmies ja Taipale itse ovat pitäneet edellytyksenä Taipaleen työtehtävien järjestämistä koskevan keskustelun aloittamiselle. Neuvottelutilaisuus on sen vuoksi päättynyt tuloksettomana.

Sen jälkeen kemian tehtaan iltavuorossa olleet 15 työntekijää, heidän joukossaan tehtaan luottamusmies, ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet lakossa 1.4.1987 kello 16.15 - 19.50. Seuraavana päivänäkään työntekijöiden ja työnantajan edustajien välisissä paikallisissa neuvotteluissa ei ole päästy sovintoon. Tehtaan noin 750 työntekijää on ollut lakossa 2.4.1987 kello 18.50 - 3.4.1987 kello 22 välisen ajan. Lakkoon on osallistunut Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n asettamia luottamusmiehiä ja sen toimikunnan jäseniä.

Asianosaisliittojen välillä 6.4.1987 Helsingissä käydyt neuvottelut eivät liioin ole johtaneet tulokseen. Niiden päätyttyä on tehtaiden työsuhdeasiainhoitaja antanut pääluottamusmiehelle lentokentällä muistiinpanolapun, johon on merkitty, että Taipale siirrettäisiin 16.4.1987 alkaen työntekijäksi tuotevarastoon. Tuotevarasto ei ole kuulunut kemian tehtaaseen. Muistiinpanolappuun on myös tehty merkintä Taipaleen tuntipalkasta.

Seuranneena päivänä tehtaan työntekijät ovat olleet lakossa aamuvuoron ajan kello 14:ään saakka.

Lakoilla on pyritty vaikuttamaan Taipaleen työtehtävien järjestelyihin. Sellaisina ne ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta lakkoihin. Muutoinkaan ei osasto ole ryhtynyt mainittavimpiin toimiin lakkojen estämiseksi.

Paperiliitto on kanteessaan katsonut, että yhtiö on tietensä rikkonut yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämistä yrityksissä koskevan sopimuksen määräyksiä laiminlyömällä saattaa Taipaleen toiseen tehtävään siirtämistä koskevan asian sopimuksessa sovitulla tavalla neuvoteltavaksi. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 §:n mukaan määrättyä työntekijää koskeva asia on käsiteltävä ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksessakaan ei ole muuta määrätty.

Taipaleen toisiin tehtäviin siirtämistä koskeva asia on otettu esille 1.4.1987 tehtaiden käyttöpäällikön ja Taipaleen välillä käydyssä keskustelussa. Sopimuksen ja myös lain mukaan työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot neuvotteluosapuolelleen. Taipaleelle ei ole häntä käyttöpäällikön luokse kutsuttaessa eikä hänen kanssaan käydyssä keskustelussa ilmoitettu uutta työtehtävää eikä siitä maksettavaa palkkaa. Yhtiö on selittänyt, ettei sillä ole tuossa vaiheessa ollut vielä selvää suunnitelmaa Taipaleen sijoittamisesta.

Keskusjärjestöjen yhteisesti hyväksymien, sopimuksen soveltamisessa noudatettavien kannanottojen mukaan yhteistoimintamenettely on aloitettava sellaisessa valmisteluvaiheessa, joka tekee mahdolliseksi vuorovaikutuksen toteuttamisen. Vaikka yhtiöllä ei olisikaan ollut kaikista seikoista yksityiskohtaisia suunnitelmia, sen olisi pitänyt, jotta sopimuksessa tarkoitettu vuorovaikutus päätöksen tekemisestä syntyisi, antaa heti Taipaleelle tarkempaa selvitystä niistä vaihtoehdoista, jotka voisivat tulla harkittavaksi hänen uudelleen sijoittamisessaan.

Kun toiseen tehtävään siirtämisessä on kysymys myös työehtosopimuksen sanottua seikkaa koskevien asiallisten määräysten soveltamisesta, joista syntyvien erimielisyyksien ratkaisemista varten on erityinen neuvottelujärjestelmä, työtuomioistuin katsoo, että tässä asiassa noudatettava oikea menettelytapa ei yksityiskohdissaan ole ollut niin selvä, että yhtiön olisi näytetty tahallaan tai siihen rinnastettavasta varomattomuudesta rikkoneen puheena olevaa yhteistoimintamenettelyä koskevaa sopimusta.

Keskusjärjestöjen väliseen työsuojelutyötä työpaikoilla koskevaan sopimukseen liittyvissä soveltamisohjeissa on sovittu, että työsuojeluasiamiehen siirrossa on noudatettava, mitä työehtosopimuksessa siirtämisestä on yleensä määrätty. Soveltamisohjeissa on lisäksi määräys työsuojeluasiamiehen tilapäisestä siirrosta toimialueen ulkopuolelle.

Asianosaisliittojen luottamusmiessopimuksen alakohtaisten soveltamisohjeiden mukaan varaluottamusmiehen tehtävänä on luottamusmiestä koskevan pitempiaikaisen esteen vallitessa hoitaa hänen tehtäviään. Vastaavanlainen järjestelmä on voimassa varatyösuojeluvaltuutetun kohdalla, vaikkakin esteen kestosta on tarkemmin sovittu. Sitä vastoin sopimukset näyttävät jättävän avoimeksi, millaisena varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun asemaa on pidettävä sellaisina ajanjaksoina, jolloin he eivät hoida luottamus- tai työsuojelutehtävää siihen varsinaisesti valitun työssä ollessa. Asianosaisetkaan eivät tähän seikkaan ole enemmälti puuttuneet. Työsuojeluasiamiehen osalta siirtäminen on mahdollista työehtosopimuksen määräysten rajoissa.

Luottamustehtäviä hoitavan työntekijän siirtäminen toiseen työhön on edellä selostetuista työehtosopimuksien määräyksistä ilmenevien edellytysten toteutuessa mahdollista. Taipaleen toiseen tehtävään siirtämistä ei toteutettunakaan voida sinänsä pitää työehtosopimuksen mukaan kiellettynä.

Työnantajan ei ole näytetty ottaessaan esille Taipaleen siirtämisen toisiin tehtäviin ryhtyneen siihen vaikuttaakseen työpaikan työsuojelu- tai luottamustehtävien hoitamiseen tehtailla. Tätä käsitystä tukee työnantajaliiton puolelta esitetty selvitys töiden uudelleen järjestelyn tarpeellisuudesta.

Työtuomioistuimen mielestä ei liioin ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi, että Taipaleen siirtämisestä 3.4.1987 päättyneen lakon jälkeen tehty esitys olisi vastatoimenpide jo päättyneen lakon johdosta riippumatta siitä, olisiko esitetty menettely ollut toteutettuna työehtosopimuksen mukainen vai ei.

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi ryhtynyt asiassa siirtämään Taipaletta toisiin tehtäviin työtaistelutoimenpiteenä pidettävällä painostamisella. Jutussa ei ole myöskään selvitetty, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Toisaalta Taipaleen siirtäminen prosessinvalvojan tehtävistä muualle olisi toteutettuna saattanut merkitä hänen joutumista työskentelemään kemian tehtaan ulkopuolelle, kuten 6.4.1987 annetun ilmoituksen mukaan olisi käynyt. Tällainen järjestely olisi ilmeisesti vaikeuttanut ainakin hänen toimimistaan varaluottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. Työtuomioistuimen mielestä varsinkin 7.4.1987 alkaneen työtaistelun syntymiseen on vaikuttanut se, ettei työnantajan puolelta ole otettu järjestelyjä suunniteltaessa asianmukaisesti huomioon Taipaleen erityistä asemaa. Työnantajan menettely vaikuttaa osaston maksettavaksi tuomittavaan hyvityssakkoon alentavasti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 9 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Paperiliiton asiassa ajama kanne hylätään, mutta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle eikä Metsä-Serla Oy:lle ole asian laatuun nähden tuleva korvausta kuluistaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, Niskanen, Sulkunen ja Hynönen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Niskanen, jonka mielipiteeseen jäsen Tiitola yhtyi, lausui:

Kysymys Taipaleelle tarjottavasta uudesta työstä on jäänyt avoimeksi vielä 1.4.1987 käytyjen edellä sanottujen neuvottelujen jälkeen. Avoimeksi on jäänyt myös se, olisiko kyseessä ollut yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen tarkoittama työntekijän työtehtävien olennainen muuttaminen vai ei. Pelkästään se seikka, että siirto olisi kohdistunut luottamusmieheen, ei voi saattaa asiaa yhteistoimintamenettelyn piiriin. Kun työnantaja ei näin ollen ole ollut velvollinen noudattamaan yhteistoimintamenettelyä asiassa, hylkään näillä perusteilla vaatimuksen Metsä-Serla Oy:n tuomitsemisesta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Muilta osin yhdyn tuomioon.

Jäsen Hynösen lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomioon siltä osin kuin siinä on kysymys Metsäteollisuuden Työnantajaliiton Paperiliittoa vastaan ajamasta kanteesta. Sen sijaan Paperiliiton Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajaman kanteen osalta esitän eriävänä mielipiteenäni seuraavaa:

Paperiliitto on kanteessaan ensiksi katsonut, että Metsä-Serla Oy on tietensä rikkonut yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä koskevaa sopimusta, kun se on laiminlyönyt neuvotella Taipaleen siirtämisestä toiseen tehtävään sopimuksessa edellyttämällä tavalla. Asia on tuomiossa mainituilla perusteilla tullut käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

Asiassa on selvitetty paitsi sitä, että edellä mainitussa 1.4.1987 aamupäivällä käydyssä keskustelussa Taipaleelle ei ole ilmoitettu uutta työtehtävää eikä siitä maksettavaa palkkaa, myös että mitään keskustelua ei ole käyty Taipaleen työtehtävien järjestelyä koskevista vaihtoehdoista. Taipale on ilmoittanut keskustelun päättyessä ottavansa asian esille pääluottamusmiehen kanssa. Taipaleen on siten katsottava vaatineen yhteistoimintamenettelyn jatkamista yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisesti.

Samana iltapäivänä järjestetyssä jatkoneuvottelussa ei työnantaja ole esittänyt uusia näkökohtia mahdollisista muista vaihtoehdoista eikä tarkempia perusteluja niiden puuttumiselle. Päinvastoin neuvottelujen päätteeksi henkilöstöpäällikkö on todennut yksikantaan, että Taipale tullaan joka tapauksessa siirtämään muihin tehtäviin. Työntekijäpuoli on siten jäänyt perustellusti siihen käsitykseen, että työnantaja on jo ennen asian esille ottamista tehnyt päätöksen Taipaleen siirtämisestä muihin tehtäviin. Yhtiö on näin menetellessään tietensä rikkonut yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä koskevaa sopimusta.

Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asettuessaan edellä kerrotussa neuvottelussa tukemaan jäsenyrityksensä sopimuksenvastaista menettelyä.

Toiseksi Paperiliitto on kanteessaan katsonut MetsäSerla Oy:n syyllistyneen työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseen menettelyyn painostamalla työsuojeluvaltuutetun sijaisena toiminutta Taipaletta siten, että hänet on yksipuolisesti määrätty siirtymään työsopimuksensa ehdon vastaisesti pois kemiallisen tehtaan työtehtävästä.

Sitä seikkaa sinänsä, että työnantaja on edellä kerrotuin tavoin laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitteensa, ei voida pitää osoituksena painostustarkoituksesta.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaisesti tällaisen työtaistelutoimenpiteen on katsottava kohdistuneen samoihin työehtosopimusmääräyksiin kuin työntekijäpuolen samassa erimielisyysasiassa toimeenpanemat työnseisaukset ovat kohdistuneet. (Nummijärvi, Anja: Työnantajapuolen työtaistelutoimenpiteistä, työoikeudellinen lisensiaattitutkimus 31.10.1986, ss. 84-88, 127-128 ja 173 sekä siinä mainittu työtuomioistuinkäytäntö.)

Työnantajaliitto ei asiasta tietämättömänä ole kuitenkaan tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevalla perusteella tuomitsen Metsä-Serla Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta 6 000 markkaa sekä työehtosopimuslain 8 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 9 000 markkaa. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton velvoitan maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa myös työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 9 000 markkaa.

Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn tuomiolauselmaan.