Labor union fined for strike participation; individual employee's refusal to work overtime dismissed.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen lakkoon, mutta yhtenä päivänä tapahtuneen ylitöistä kieltäytymisen osalta ammattiosastoon kohdistetut vaatimukset hylätty.

Työntekijäliiton toimenpiteitä lakon lopettamiseksi ei voitu pitää riittävän tehokkaina ja ripeinä työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

IV NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

Kohta 13.

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että JoutsenoPulp Oy:n sellutehtaalla oli laadittu kokonaissaneerausohjema eli niin sanottu KANTO-ohjelma. Ohjelma sisälsi toimenpiteet tuotannolle välttämättömien toimintojen tehostamiseksi ja tuotannolle tarpeettomien toimintojen karsimiseksi tai supistamiseksi. Kokonaissaneerausohjelmasta oli neuvoteltu työntekijöiden kanssa useita kertoja.

Yhteistoimintaneuvottelukunnalle KANTO-ohjelma oli esitetty 25.8.1986. Tämän jälkeen asiaa oli käsitelty yksityiskohtaisesti työntekijöiden perustaman yhteistoimintaryhmän kanssa syyskuun aikana. Kokonaissaneerausohjelma oli tämän jälkeen esitelty osastoittain pienemmissä yhteistoimintaryhmissä syys-lokakuun aikana. Viimeksi asiaa oli käsitelty koko tehtaan käsittäneessä yhteistoimintaryhmässä 9. ja 10.10., jolloin työnantaja oli ilmoittanut perustavansa niin sanotun järjestelyryhmän ja nimennyt siihen yhteensä 27 työntekijää. Ryhmään siirtymispäiväksi oli ilmoitettu 27.10.1986. Käytyjen neuvottelujen jälkeen tehtaan voimalassa oli 9.10.1986 esiintynyt joukkokieltäytymistä ylitöistä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut syyksi työntekijöiden väsymyksen.

Ammattiosasto oli 14.10. kello 7 järjestänyt kokouksen, johon olivat osallistuneet pääluottamusmiehen lisäksi kaikki toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet. Kaikkiaan lakkoon oli osallistunut 17 ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, yksi toimikunnan jäsen, ammattiosaston varapuheenjohtaja ja ammattiosaston sihteeri. Työtaisteluun oli osallistunut yhteensä noin 400 työntekijää. Työtaistelusta oli aiheutunut työnantajalle noin 3 miljoonan markan vahingot.

Työsuhdepäällikkö oli 14.10. kello 8.30 tavoittanut pääluottamusmiehen ja käydyissä keskusteluissa pääluottamusmies oli vaatinut KANTO-ohjelman peruuttamista tai ainakin luopumista suunnitelluista työntekijöiden siirroista. Työsuhdepäällikkö oli myös kehottanut pääluottamusmiestä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tehtaalle.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta, työnjohto-oikeutta ja erimielisyyksien sovittelua koskeviin määräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n ja Paperiliiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnantajan työntekijöille esittelemästä KANTO-ohjelmasta oli käyty yhteistoimintalain ja -sopimuksen mukaisia neuvotteluja 9.10.1986 saakka, jolloin oli todettu, että kysymys oli nyt työehtosopimuksen mukaisesta neuvottelumenettelystä. Tässä neuvottelussa työnantaja oli esitellyt työntekijöille oman "Työnantaja päättää" -paperinsa, jossa oli esitetty työnantajan yksipuolisen määräysvallan piiriin kuuluviksi monia sellaisia asioita, jotka olivat olleet neuvottelujen kohteena. Työnantaja oli myös ilmoittanut perustavansa järjestelyryhmän ja nimennyt siihen 10.10.1986 27 työntekijää.

Ammattiosaston edustajat olivat ilmoittaneet, että he eivät voineet hyväksyä työnantajan ilmoitusta järjestelyryhmän perustamisesta, koska työnantajan neuvottelutarjous oli ollut sellainen, ettei edes järjestelyryhmää perustettaisi vuoden 1986 aikana. Työnantaja oli esittänyt, että tilannetta katsottaisiin vuoden 1986 loppuun asti ja vasta seuraavan vuoden puolella mietittäisiin, oliko järjestelyryhmän perustaminen tarpeen. Osapuolet olivat todenneet vallitsevan erimielisyyden asiasta 10.10., jolloin oli sovittu erimielisyysmuistion allekirjoittamisesta 13.10.

Vaikka erimielisyys oli alistettu liittojen välillä neuvoteltavaksi, työnantaja oli ryhtynyt yksipuolisesti ilmoittamaan järjestelyryhmään nimetyille henkilöille siirroista. Työnantajan menettely oli kärjistänyt tilanteen tehtaalla siten, että työntekijät olivat poistuneet työpaikalta ja pysäyttäneet kaikkea huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen prosessin kanteessa kerrottuna ajankohtana. Kanteessa väitettyä ylitöistä kieltäytymistä ei tehtaalla ennen lakkoa ollut esiintynyt.

Väitetyistä työstä kieltäytymisistä ei työnantajalle ollut ilmeisesti aiheutunut vahinkoa, koska yhtiön toiminta oli ollut voimakkaasti tappiollista ja tästä tuotannonrajoitusseisokin kaltaisesta tilanteesta, jonka aikana työnantajalle ei ollut kertynyt sanottavasti kuluja, ei ollut todennäköisesti voinut aiheutua liiketaloudellista tappiota.

Työnantaja oli neuvottelujen kestäessä toimenpiteillään itse antanut aihetta työstä kieltäytymisiin. Niiden alettua työnantaja oli uhkauksillaan pitkittänyt niiden jatkumista. Ammattiosaston mahdollisuuksia hoitaa asiaa oli vaikeuttanut erityisesti työnantajan uhkaus irtisanoa työntekijöitä, mikäli työnantajan vaatimuksiin ei suostuttaisi.

Heti sen jälkeen, kun työnantajaliitosta oli ilmoitettu Paperiliitolle työtaistelusta, oli Paperiliitosta otettu yhteyttä ammattiosastoon ja kehotettu sitä ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen normalisoimiseksi tehtaalla. Paperiliiton liittotoimikunta oli käsitellyt tehtaan tilannetta kokouksessaan 15.10. Jo tätä ennen oli ammattiosaston edustajat kutsuttu Paperiliittoon selvittämään syntynyttä tilannetta. Paperiliitto oli kaikissa yhteydenotoissaan korostanut ammattiosaston edustajille sitä, että tehdas tulisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti.

Liitto oli lähettänyt ammattiosastolle 16.10.1986 kirjeen, jossa oli edellytetty ammattiosaston toimivan työehtosopimuksen mukaisen tilanteen palauttamiseksi tehtaalle. Ammattiosasto oli myös liiton edustajien kehotuksesta kutsunut koolle osaston ylimääräisen kokouksen sunnuntaiaamuksi 19.10. kello 9. Tässä kokouksessa oli päätetty tehtaan käynnistämisestä samana päivänä kello 14. Tehtaan ylösajo oli alkanut heti kokouksen jälkeen kello 10. Työnantaja oli myös edellyttänyt tehtaan käynnistämistä sunnuntaina, joten ammattiosasto oli toiminut täysin työnantajan edellyttämällä tavalla.

Paperiliiton toimenpiteiden johdosta tehdas oli käynnistynyt niin pian kuin se oli ollut mahdollista. Asian pikaista hoitoa oli vaikeuttanut työnantajan 15.10. käydyssä neuvottelussa esittämä uhkaus siitä, että työnantajan järjestelyryhmään yksipuolisesti nimeämät työntekijät irtisanottaisiin, ellei ammattiosasto suostuisi työnantajan esittämiin ehtoihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut ainakin sitä kohtaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Vastaavanlaisissa tilanteissa aikaisemmin työntekijät, joilta suostumusta ylitöihin oli tiedusteltu, olivat suostuneet jäämään tai tulemaan tarvittaessa tehtaalle. Työntekijät olivat olleet myös täysin tietoisia siitä, että mikäli työntekijää ei saada sairastuneen työntekijän sijaan, soodakattila jouduttaisiin ajamaan alas. Koskaan aikaisemmin näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Koska työntekijöiden menettely oli ollut täysin normaalista käyttäytymisestä poikkeavaa, oli se ollut KANTO-ohjelman vastustamiseksi toimeenpantu työtaistelutoimenpide.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että ylityön teettäminen edellytti työaikalain mukaan työntekijän erikseen antamaa tapauskohtaista suostumusta, jota ei voitu antaa työsäännöin. Koska tieto ylitöiden tekemisen tarpeellisuudesta oli 9.10. saatu vasta myöhään, ei työntekijöiden vallinneessa tilanteessa ollut tarvinnut antaa suostumusta ylitöiden tekemiseen. Ylitöistä kieltäytyneillä työntekijöillä oli ollut este ylitöiden tekemiselle, mutta yksi työntekijä oli kantajan ilmoittamin tavoin suostunut ylitöiden tekemiseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto lisäksi oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUMEN RATKAISU

Perustelut

Joutseno-Pulp Oy:n sellutehtaalla on elokuusta 1986 alkaen neuvoteltu työnantajan laatimasta kokonaissaneerausohjelmasta eli niin sanotusta KANTO-ohjelmasta. Ohjelmaan on kuulunut osana niin sanotun järjestelyryhmän perustaminen, mistä työnantaja on ilmoittanut 9. ja 10.10.1986 käydyissä neuvotteluissa. Työntekijäpuolelta on ilmoitettu, etteivät työntekijät hyväksyneet järjestelyryhmän perustamiseen liittyviä henkilöstösiirtoja. Neuvotteluissa on sovittu asian alistamisesta liittojen ratkaistavaksi ja erimielisyysmuistion allekirjoittamisesta 13.10.1986 aamupäivällä.

Tehtaan voimalassa on 9.10. yövuoron alkaessa kaksi työntekijää ollut poissa työstä sairauden vuoksi. Toisen työntekijän sairastumisesta työnantaja on saanut tiedon vasta hieman ennen työvuoron alkamista. Toisen poissaolleen työntekijän työtehtävät työnantajan edustaja on jo aikaisemmin samana päivänä suunnitellut vuorossa olleen varamiehen hoidettavaksi. Sen jälkeen, kun tieto toisesta sairastuneesta työntekijästä on saatu työpaikalle, on työnjohdon puolelta yritetty tiedustella 11 työntekijältä halukkuutta ylityöhön. Kahdeksasta työntekijästä, jotka työnantaja on tavoittanut, seitsemän on kieltäytynyt saapumasta työvuoroon tai jäämästä ylityöhön. Yksi iltavuorossa olleista työntekijöistä on lupautunut ylityöhön kahdeksi tunniksi. Kun tarvittavaa miehitystä ei ole tehtaalle saatu, on työnantaja julistanut soodakattilan alasajon hätätyöksi. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että ylityöstä kieltäytymisiä olisi esiintynyt tehtaalla tämän jälkeen.

Sen jälkeen kun erimielisyysmuistiot on aamupäivällä 13.10. allekirjoitettu, työnantaja on ryhtynyt antamaan henkilökohtaisia ilmoituksia niille työntekijöille, jotka on ollut tarkoitus siirtää perustettavaan järjestelyryhmään. Vastalauseena työnantajan menettelylle ovat työntekijät kanteessa kerrotuin tavoin 13.10.1986 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt 19.10.1986. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Lakkoon on osallistunut ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä samoin myös ammattiosaston varapuheenjohtaja ja yksi toimikunnan jäsen. Selvittämättä on sen sijaan jäänyt, että ammattiosaston sihteeri olisi ollut sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen menettelystään osaston edustajana.

Niiden työntekijöiden joukossa, jotka 9.10. ovat kieltäytyneet ylityön tekemisestä, on ollut voimalan luottamusmies. Työnantajapuolen ei kuitenkaan ole edes väitetty huomauttaneen ammattiosaston edustajille ylitöistä kieltäytymisistä 9.10., eikä ammattiosaston edustajilla ole muutoinkaan näytetty olleen siitä tuolloin tietoa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n ja Paperiliiton maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, edellisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 28 000 markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Kanne ylityöstä kieltäytymisen osalta hylätään.

Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Loukola, Leivo ja Hietikko.

Eri mieltä olevan jäsen Hietikon lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta tuomitsen Paperiliiton Joutsenon osasto n:o 23:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 20 000 markkaa.