Labor court rules that continuous employment for two years makes contracts permanent unless terminated by agreement.

Kun työntekijäin kanssa ei ollut näytetty sovitun työsopimuksen päättymisestä määrättynä päivänä tai määrätyn työn tultua suoritetuksi, oli työsopimusten työehtosopimuksen mukaan katsottava tulleen toistaiseksi voimassa oleviksi viimeistään siinä vaiheessa, kun työsuhteet keskeytyksettä olivat jatkuneet kaksi vuotta. Irtisanomissuojasopimus koski vain sellaisia työsopimusten irtisanomisia, jotka olivat tapahtuneet työntekijästä johtuvasta syystä. Syynä valtion riistantutkimusaseman kahden työntekijän työsuhteen loppumiseen oli ollut se, ettei tutkimusasemalle ollut myönnetty määrärahaa tarkoitukseen. Tutkimuslaitos ei työsuhteet lopettaessaan ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Kysymys myös irtisanomisajan palkasta.

Kantaja Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y. Vastaaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 19.6.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Työsuhteen alkaminen ja käyttäytyminen työssä

1. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, taikka onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, työntekijälle on samalla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

2. Milloin työntekijän työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähintään kaksi vuotta, työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi, paitsi milloin on sovittu työsopimuksen päättymisestä määrättynä päivänä tai määrätyn työn tultua suoritetuksi. Palvelussuhteen katsotaan yhtäjaksoiseksi, jos palvelussuhteen alkaessa edellisen palvelussuhteen päättymisestä on kulunut 30 vuorokautta tai vähemmän.

3. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava työn laatu, työpaikka, työpaikkakunta, ammattinimike ja sen edellyttämä palkkaus sekä työsopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomisaika. Työntekijän työhönottamisesta ja irtisanomisesta on voimassa mitä asianomaisessa asetuksessa on sanottu.

3 § Työsuhteen päättyminen ja työntekijän lomauttaminen

Lomauttamisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen perusteista noudatetaan osapuolten välillä allekirjoitetun tätä koskevan pöytäkirjan määräyksiä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 §

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä/toimihenkilöstä johtuvasta syystä sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä/toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske 1) merimieslaissa (423/78) eikä oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitettuja työsuhteita, 2) työsopimuslain 40 §:ssä mainittuja tapauksia 3) työsopimuksen purkamista koeaikana.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän/toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä/toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta toistuvaa poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

3 §

Irtisanomisajat

(Tarkistettu VM 40/39/86, 19.3.1986) Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava palvelussuhteen valtioon jatkuttua keskeytyksettä 1) enintään viisi vuotta kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa,

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle/toimihenkilölle täyden palkan irtisanomisajalta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis-ajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ OIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 §

Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä/toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

2) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja työntekijä/toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta, tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä.

16 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen työntekijästä/toimihenkilöstä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän/toimihenkilön, on velvollinen maksamaan työntekijälle/toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

17 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän/toimihenkilön ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän/toimihenkilön itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän/toimihenkilön arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ei ollut ollut työsopimuslain tarkoittamaa erityisen painavaa syytä Sirpa Kontturin eikä Pirkko Pesosen työsuhteen irtisanomiselle, joten riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli rikkonut irtisanomissuojasopimusta. Edelleen kantajaliitto on vaatinut riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen velvoittamista suorittamaan irtisanomisajan palkkaa Kontturille 1 204,48 markkaa ja Pesoselle 1 621,05 markkaa molemmat erät 16 prosentin korkoineen 15.6.1987 lukien sekä korvauksena työsuhteen lain ja työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli Kontturille 67 752 markkaa ja Pesoselle 76 594,14 markkaa molemmat 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunut, ettei Pesosella eikä Kontturilla ollut ollut mitään tuloja menoarviossa perustettua työsopimussuhteista tehtävää riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palveluksessa. Voimassa olevien tulo- ja menoarvion yleisten soveltamismääräysten mukaan uusia tilapäisiä ja työsopimussuhteisia tehtäviä voitiin perustaa vain tarkoitukseen nimenomaan osoitettujen määrärahojen ja momentin perusteluissa mainitun henkilöstön enimmäismäärän puitteissa. Pesosen ja Kontturin työssäolo Ahvenjärven riistantutkimusasemalla oli ollut soveltamismääräysten vastaista siltä osin kuin heidät oli työllisyysrahoituksen jälkeen palkattu ilman valtiovarainministeriön erikseen antamaa lupaa. Tällainen lupa oli sittemmin saatu olemaan voimassa vuoden 1986 loppuun saakka. Tutkimuslaitoksen hallitus oli 16.6.1987 esittänyt ylityslupaa Pesosen ja Kontturin palkkauksiin vuodelle 1987. Valtiovarainministeriö ei ollut hyväksynyt arviomäärärahan ylittämistä.

Sanotusta selvisi, että kysymyksessä ei ollut työsopimuslain, irtisanomissuojasopimuksen eikä työehtosopimuksen tulkinta vaan tulo- ja menoarvion soveltamismääräysten noudattaminen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei voinut määräyksistä poiketa. Korvausvaatimukset olivat perusteettomia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pirkko Pesonen ja Sirpa Kontturi ovat tulleet riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelukseen Ahvenjärven riistantutkimusaseman tutkimusapulaisiksi, Pesonen 5.9.1983 ja Kontturi 20.10.1983. Kumpikin on aluksi otettu määräaikaiseen työsuhteeseen muutamaksi kuukaudeksi käsittelemään metsästyskaudella kertyneitä hirvihavaintokortteja. Kummankin palkka on aluksi maksettu työllistämismäärärahoista. Sen jälkeen Pesosen ja Kontturin työskentely on jatkunut yhdenjaksoisesti, ja palkkaus on suoritettu vastineesta selviävin tavoin eri määrärahoista siihen saakka kunnes riistantutkimusasema on 28.4.1987 saanut riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ilmoituksen siitä, että 16.6.1987 alkaen Kontturin ja Pesosen palkkaukseen ei ole osoitettavissa määrärahoja. Tämän vuoksi kummankin työsuhde on päättynyt 15.6.1987. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt esityksen määrärahan saamiseksi tutkimusapulaisten edelleen palkkaamista varten. Esitys ei ole kuitenkaan johtanut tulokseen.

Näyttämättä on jäänyt se työnantajan väite, että työsopimukset olisi uusittu toistuvasti määräajoiksi silloin, kun Pesosen ja Kontturin palkkaus maksettiin vuoroin työllistämismäärärahasta ja vuoroin muuhun tarkoitukseen varatusta riistantutkimusasemalle osoitetusta määrärahasta. Kun heidän kanssaan ei ole näytetty sovitun työsopimuksen päättymisestä määrättynä päivänä tai määrätyn työn tultua suoritetuksi, on työsopimusten työehtosopimuksen 2 §:n 2 kohdan mukaan katsottava tulleen toistaiseksi voimassa oleviksi viimeistään siinä vaiheessa, kun työsuhteet ovat keskeytyksettä jatkuneet kaksi vuotta. Pesosella ja Kontturilla on näin ollen irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla oikeus saada hyväkseen kahden kuukauden pituinen irtisanomisaika.

Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu sen seikan tutkiminen, onko Pesosella ja Kontturilla irtisanomisen johdosta mahdollisesti oikeus saada korvausta muulla perusteella kuin irtisanomissuojasopimuksen määräysten nojalla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suorittamaan irtisanomisajan palkkana Pirkko Pesoselle 1 621 markkaa 5 penniä ja Sirpa Kontturille 1 204 markkaa 48 penniä kummatkin 16 prosentin korkoineen 15.6.1987 lukien sekä korvaamaan Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.