Labor court dismissed union claim that wage cut proposal with layoff threat constituted illegal strike pressure.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer's proposal to cut wages constituted illegal strike pressure. The employer argued that implementing the wage reduction required unanimous consent from all employee groups, and the union had been fully informed of this condition. The court ruled that mentioning potential staff reductions as a consequence of rejecting the offer did not amount to prohibited pressure because the employees knew the reduction depended on their agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; The mention of staff reductions as a consequence of rejecting a wage cut proposal does not constitute illegal strike pressure when employees are aware that the reduction requires their consent.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantajan ja tehtaan eri henkilöstöryhmien edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa oli työnantajan taholta yhtenä mahdollisuutena yrityksen toiminnan jatkumiselle otettu esiin mahdollisuus palkan alentamiseen. Sen seikan esille ottaminen, että ehdotuksen hyväksymättä jättäminen voi johtaa henkilöstön supistamiseen ei käsittänyt työtaistelutoimenpiteeksi katsottavaa painostamista varsinkaan, kun ammattiosaston edustajat olivat olleet selvillä, että palkkojen alentamisen toteuttamisen edellytyksenä oli työntekijöiden ja toimihenkilöiden suostumus siihen.
Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava O/Y Kyro A/B
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.3.1984 allekirjoitetussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
YLEISET MÄÄRÄYKSET
4 §. TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
11 § Aikapalkat
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on vähintään 1 475,20 mk.
2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.
13 § Palkanmaksu
A. Yleistä
1. Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa. 2. Palkanmaksupäivä on kunkin palkkakauden toisen viikon perjantai, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka sitä edeltävänä arkipäivänä.
B. Aikatyö asaerä
3. Jokaiselle työnekijälle maksetaan palkkakauden työajan ansiota vastaava tasaerä, joka työsuhteen päättyessä vähennetään lopputiliansiosta. Tasaerä muodostetaan kausipalkasta lisäämällä siihen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus sekä keskimääräinen sunnuntaityön korotusosuuksien osuus palkkakautta kohti laskettuna. Tasaerä tarkistetaan kerran vuodessa marraskuun toisena palkanmaksupäivänä, jolloin otetaan huomioon tapahtuneet palkkamuutokset.
KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on lausunut, että O/Y Kyro A/B:llä oli ollut taloudellisia vaikeuksia. Niiden vuoksi oli syksyllä 1985 lomautettu kymmeniä työntekijöitä. Tilanne työpaikalla oli helpottunut osittain, kun työnantaja- ja työntekijäpuoli olivat 1.12.1985 tehneet sopimuksen työmuutoksista ja henkilöstömäärästä yhtiön paperi- ja kartonkitehtaalla sekä niihin liittyvillä osastoilla. Tässä yhteydessä oli todettu kausipalkkojen ja niitä koskevien paikallisten sopimusten olevan edelleen voimassa.
Tammikuun lopussa 1986 työnantaja oli yllättäen esittänyt työntekijöille palkkojen alentamista kahdeksalla prosentilla. Esitystä oli käsitelty uudelleen 3.2.1986. Silloin paikalla olivat olleet yhtiön edustajina muun muassa toimitusjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Työntekijäpuolta oli edustanut ammattiosaston toimikunta. Sanotussa tilaisuudessa työnantaja oli uhannut palkkojen alentamista kahdeksalla prosentilla ja ilmoittanut, että palkkojen alentaminen olisi ainoa käytettävissä oleva keino talouden tervehdyttämiseksi. Tässä yhteydessä työnantaja oli ilmoittanut lisäksi, että työntekijämäärä saattaisi alentua 400:aan tai jopa 200:aan, ellei palkkojen alentamiseen suostuttaisi. Lisäksi työnantaja oli esittänyt, että työntekijöille voitaisiin maksaa hyvitystä tulevien vuosien tuloksista riippuen. Hyvityksen maksamisesta ei kuitenkaan ollut annettu mitään varmuutta. Työntekijäpuoli oli mieltänyt, että kysymyksessä oli uhkaus palkkojen alentamisesta.
Yhtiön kaikki henkilöstöryhmät olivat 4.2.1986 kokoontuneet. Yhtiötä olivat edustaneet tilaisuudessa muun muassa toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja hallintojohtaja. Paperiliiton Kyröskosken ammattiosasto n:o 38:n puolesta paikalla olivat olleet muun muassa ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä ammattiosaston varapuheenjohtaja. Tällöin ammattiosaston taholta oli ilmoitettu, ettei ammattiosasto voinut suostua työehtosopimuksen ja kausipalkkasopimusten mukaisten palkkojen alentamiseen työntekijöiden vahingoksi.
Tämän jälkeen työnantaja oli vielä 7.2.1986 yhtiön pääkonttorissa esittänyt pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle, että palkkoja tulisi alentaa kahdeksalla prosentilla. Ammattiosaston edustajat olivat viitanneet tällöin jo aikaisemmin esittämäänsä kantaan. Siitä huolimatta toimitusjohtaja oli samana päivänä esittänyt ammattiosaston puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen sekä eräiden muiden ammattiosaston edustajien kanssa käydyssä toisessa neuvottelussa palkkojen alentamista yhtiössä. Tässä yhteydessä ei ollut keskusteltu enää hyvitysten maksamisesta työntekijöille. Kun ammattiosaston edustajat olivat jo aikaisemmin selvästi ilmoittaneet vastustavansa työehtosopimuksen mukaisten palkkojen alentamista, oli myös viimeksi mainitun päivän tapahtumia pidettävä painostustoimenpiteinä ammattiosastoa vastaan.
Esittäessään palkkojen alentamista työnantaja oli tuonut ilmi, että ellei siihen suostuttaisi, tulisi työvoiman määrä olemaan selvästi vuoden 1986 tammi-helmikuun tasoa alempi. Esitystä voitiin perustellusti pitää uhkauksena ja painostustoimenpiteenä ammattiosastoa ja työntekijöitä vastaan. Näin ollen työnantaja oli menettelyllään pyrkinyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työntekijöitä. Työtaistelutoimenpide kohdistui ainakin työehtosopimuksen aikapalkkoja ja palkanmaksua koskeviin määräyksiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut O/Y Kyro A/B:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, jonka lausumaan O/Y Kyro A/B osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että yhtiön taloudelliset ongelmat olivat kärjistyneet syksyllä 1985. Tilanteen vakavuuden selvittämiseksi ja kannattavuuden parantamista koskevien keinojen löytämiseksi yhtiön johto oli kutsunut eri henkilöstöryhmät kokoon 27.1.1986. Kokoukseen olivat osallistuneet ylempien toimihenkilöiden, konttoritoimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden, ja työntekijöiden sekä myös Paperiliiton, Puuliiton sekä työnantajan edustajat. Kokouksessa oli siis ollut läsnä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukainen neuvottelukunta täydennettynä Paperiliiton ammattiosaston ilmoittamilla edustajilla. Kokoukseen osallistuneita oli pyydetty allekirjoittamaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus siitä, että he eivät antaisi esille tulevista asioista tietoa ulkopuolisille.
Bonus-järjestelmän yleispiirteiden lisäksi kokouksessa oli esitelty hyvityksen laskentaperusteet ja voitonjakotapa. Tätä yksityiskohtaisemmin ei järjestelmää ollut käsitelty. Kokouksessa oli sovittu ryhmäkohtaisesta jatkokäsittelystä, joka toteutettaisiin kunkin henkilöstöryhmän osalta 4.2.1986 mennessä. Paperiliiton ammattiosaston edustajien kanssa asiasta oli keskusteltu 3.2.1986.
Kanteessa oli aiheettomasti väitetty, että työnantaja olisi esityksellään uhannut työntekijöitä ja että palkkojen alentaminen olisi esitetty ainoaksi keinoksi talouden tervehdyttämiseksi. Työnantajan edustajat olivat korostaneet, että säästöjä oli saatava aikaan, jotta yhtiöllä olisi toimintaedellytykset. Palkkojen alentaminen ja bonus-järjestelmän luominen eivät kuitenkaan olleet olleet ainoa keino tilanteen parantamiseksi. Sen lisäksi olisivat muutkin edellä sanotut keinot olleet käytössä. Kokouksessa työnantaja ei ollut kertonut työntekijämäärän väitetystä pienemisestä. Arvion olivat kysyttäessä esittäneet henkilöstön edustajat. Se oli koskenut sitä tilannetta, että O/Y Kyro A/B joutuisi kilpailevien yritysten käsiin. Kokouksessa läsnä olleiden henkilöstöryhmien edustajien käsitysten mukaan lopputuloksena olisi saattanut olla hyvinkin voimakas henkilöstömäärän supistuminen.
Kun 27.1.1986 pidetyssä kokouksessa ja sitä seuranneessa jatkokäsittelyssä ei ollut saatu aikaan toivottua yksimielisyyttä, hanke oli rauennut Paperiliiton ammattiosaston vastustuksen vuoksi.
Työnantaja oli johdonmukaisesti edellyttänyt jokaisen henkilöstöryhmän hyväksymistä toimenpiteille. Hyvityksen suuruutta ja maksutapaa koskevien asioiden yksityiskohtainen käsittely olisi alkanut vasta, kun kaikki henkilöstöryhmät olisivat hyväksyneet työnantajan esityksen. Erikseen olisi tarkemmin määritelty palkkojen alentamisen suuruus. Kysymyksessä ei ollut uhkaus palkkojen alentamisesta. Oli kohtuutonta väittää, että asialla, jota oli yhteisesti luottamuksella käsitelty, olisi pyritty painostamaan Paperiliiton ammattiosastoa. Ennen esityksen raukeamista olivat sen taakse jo asettuneet ylemmät toimihenkilöt.
Kun Paperiliiton ammattiosaston kanta oli tullut työnantajan tietoon, työnantajan edustajat olivat pyytäneet vielä ammattiosastoa selventämään kannanottoaan. Lisäksi työnantaja oli halunnut vielä kerran tuoda esille asian tärkeyden. Tämä oli tapahtunut 7.2.1986, kuten kanteessa oli mainittu. Tilaisuudessa, jossa Paperiliiton edustajat olivat selvittäneet kielteistä suhtautumistaan työnantajan ehdotukseen, työnantaja oli korostanut sitä, että muita keinoja oli jatkossa löydettävä taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Tässäkään tilanteessa ei työnantaja ollut uhannut työntekijöitä palkan alennuksella eikä työntekijämäärän vähentämisellä.
Asian raukeaminen oli todettu yhteisesti 10.2.1986. Asia oli rauennut juuri Paperiliiton Kyröskosken ammattiosasto n:o 38:n vastustuksen vuoksi. Jotta työnantajan ehdotus ja käydyt neuvottelut olisi ymmärretty oikein, oli asiasta lopuksi laadittu yhteinen tiedote, joka oli julkaistu Hämeenkyrön Sanomissa 13.2.1986.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
O/Y Kyro A/B:ssä on 27.1.1986 järjestetty eri henkilöstöryhmien edustajille yhtiön edellisen vuoden tappiollisen tuloksen johdosta neuvottelukokous, johon on ottanut osaa myös muun muassa Paperiliiton ammattiosaston edustajia. Kokouskutsun mukaan tilaisuudessa on ollut tarkoitus selvittää kulumassa olleen vuoden kannattavuussuunnitelmaa ja vuosia 1987 ja 1988 koskevia ennusteita sekä käsitellä kysymystä siitä, miten kannattavuuteen voidaan vaikuttaa lyhyemmällä ajanjaksolla ja pysyvämmin. Kokouksessa on työnantajan taholta esitetty yhtenä mahdollisuutena henkilökunnan palkkojen alentamista kahden vuoden aikana sekä sen vastapainoksi niin sanotun bonus-järjestelmän käyttöönottamista. Keskustelussa on tuotu esiin muitakin vaihtoehtoja.
Asiaa on käsitelty edelleen 4.2.1986 kaikkien henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajien kesken. Paperiliiton ammattiosaston taholta on tuolloin ilmoitettu, ettei osasto suostunut palkkojen alentamiseen. Asian käsittely on jatkunut 7.2.1986 aamulla ja myös iltapäivällä työnantajan edustajien ja ammattiosaston edustajien kesken. Työnantajan edustajat ovat noissa tilaisuuksissa edelleen esittäneet palkkojen alentamista.
O/Y Kyro A/B:n taholta on harkittaessa yhtiön taloudellista tilannetta edellä selostetuin tavoin esitetty yhtenä toimenpiteenä palkkojen alentamista kahdeksalla prosentilla. Neuvottelujen aikana on useaan otteeseen ilmoitettu ehdotuksen toteuttamisen edellyttävän, että kaikki työehtosopimuspiiriin kuuluvat henkilöstöryhmät siihen suostuvat. Paperiliiton ammattiosaston edustajat ovat selvästi ilmoittaneet olevansa palkan alentamista vastaan. Muiden henkilöstöryhmien edustajien suhtautuminen asiaan on ollut osittain kielteistä ja osittain hyväksyvää joko ehdoitta tai varauksin.
Ammattiosaston toimikunnan ja yhtiön johdon välillä 3.2.1986 käydyissä neuvotteluissa on tuotu esiin, että jollei palkan alentamiseen suostuttaisi, seurauksena voisi olla henkilöstön vähentyminen. Myöhemmin järjestetyissä tilaisuuksissa ei todistajien kertomusten mukaan tuollaisesta mahdollisuudesta ole keskusteltu. Sen seikan esille ottaminen, että työnantajan puolelta tehdyn ehdotuksen hyväksymättä jättäminen voi johtaa henkilöstön supistamiseen, ei työtuomioistuimen mielestä käsitä työtaistelutoimenpiteeksi katsottavaa painostamista varsinkaan, kun ammattiosaston edustajat ovat olleet selvillä, että palkkojen alentamisen toteuttamisen edellytyksenä on työntekijöiden ja toimihenkilöiden suostumus siihen. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että O/Y Kyro A/B olisi pyrkinyt kielletyllä tavalla painostamaan Paperiliiton jäseniä ja siten ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laadun huomioon ottaen Metsäteollisuuden Työnantajaliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Uski, Kuivanen ja Palanko-Laaka.
Tuomio oli yksimielinen.