Labor court orders employer to pay damages for violating collective agreement redundancy rules by firing senior staff.

Yhtiö oli taloudellisista syistä lomauttanut kolme työntekijää. Lomautetuiksi oli valittu työhön myöhemmin otettujen työntekijöiden sijasta yhtiön palveluksessa huomattavasti kauemmin olleet työntekijät. Yhtiö oli lomauttaessaan heidät tietensä menetellyt yleissopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti. (Ään.)

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Saastamoinen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen.

2 §.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

10. Liitteenä XXI olevaa 24.4.1984 allekirjoitettua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen siihen 3.12.1985 tehtyine muutoksineen.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun muassa seuraavat määräykset:

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Saastamoinen Oy oli jättänyt noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ää lomauttaessaan 20.1.1986 ikkunatehtaaltaan puuseppä Eino Toivasen, trukinkuljettaja Kari Malisen ja puuseppä Markku Tanskasen. Toivasen työsuhde yhtiöön oli alkanut vuonna 1973, Malisen samoin vuonna 1973 ja Tanskasen vuonna 1972. Malisella oli kaksi lasta ja Tanskasella yksi lapsi.

Lomautusten alkaessa yhtiöön oli jäänyt töihin sellaisiakin puuseppiä ja trukinkuljettajia, joiden työsuhde oli alkanut vuosina 1982 ja 1984. Neljän puusepän työsuhde oli alkanut 20.9.1982, 10.11.1982, 2.1.1984 ja 2.5.1984. Heistä kaksi oli kuulunut samaan pakkaus-, heloitus- ja puusepäntöitä tehneeseen työryhmään kuin Tanskanen. Yksi taas oli tehnyt samoja paikkaus- ja puusepäntöitä kuin Toivanen. Trukinkuljettajaksi oli lomautusten alkaessa jäänyt työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut 25.1.1984.

Toivanen, Malinen ja Tanskanen olivat päteviä ja yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattimiehiä. Heidät lomauttaessaan yhtiö oli rikkonut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Jutussa toimitetussa esivalmistelussa Puutyöväen Liitto on luopunut vaatimuksestaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Saastamoinen Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiön toiminta oli jo useamman vuoden ajan ollut tappiollista. Tappioiden vähentämiseksi sahan toiminta oli jouduttu pysäyttämään 30.11.1985, jolloin oli lomautettu noin 100 sahan työntekijää ja toimihenkilöä. Myös yhtiön ikkunatehtaan toiminta oli alkanut kääntyä tappiolliseksi heikentyneen markkinatilanteen ja tehtaan raskaan kustannusrakenteen vuoksi. Toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi ikkunatehtaan tuotantoprosessi oli muutettu kokonaisuudessaan. Tämän ansiosta välivarastot olivat vähentyneet merkittävästi, jolloin käyttöpääomaa oli sitoutunut tuotantoon aikaisempaa vähemmän ja toisaalta työntekijämäärää oli voitu vähentää. Vuoden 1985 alun ja vuoden 1986 puolivälin välisenä aikana ikkunatehtaalta oli vähennetty yhteensä noin 90 työntekijää ja toimihenkilöä. Näistä 34 työntekijää oli lomautettu 20.1.1986, heidän joukossaan Toivanen, Malinen ja Tanskanen.

Erityisesti sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa yhtiö oli ollut, oli jouduttu tarkasti harkitsemaan, millaisena henkilöstön määrä ja laatu pidettäisiin. Ikkunatehtaan uusittu tuotantoprosessi oli lisäksi edellyttänyt henkilöstöltä joustavuutta, yhteistyökykyä sekä monitaitoisuutta perinteisen yhden ammatin sijasta. Toivasen, Malisen ja Tanskasen joutuminen lomautettavien ryhmään oli johtunut heidän yksipuolisesta ammattitaidostaan, ryhmätyöhön sopeutumattomuudestaan sekä haluttomuudestaan tehdä muuta kuin aikaisempaa työtään. Näiden syiden lisäksi asiaan oli vaikuttanut myös se, että näillä henkilöillä oli jatkuvasti ollut runsaasti poissaoloja työstä, mikä oli vaikeuttanut merkittävästi ryhmätyöhön perustuvaa työskentelyä.

Lomautetuille työntekijöille oli tarjottu varsin pian lomauttamisen alkamisen jälkeen työtä yhtiön toisilta tehtailta. Työntekijät olivat kieltäytyneet vastaanottamasta uusia töitä vedoten erilaisiin syihin. Tanskanen oli vedonnut allergiseen nuhaan. Nämä työntekijät eivät edes kokeeksi olleet suostuneet ottamaan uusia tehtäviä vastaan. Se oli osoitus siitä, että he eivät olleet olleet sopivia ikkunatehtaan uusittuun tuotantoprosessiin. Edellä selvitetyt perusteet lomautettavia valittaessa olivat olleet niin painavia, että oli ollut oikein asettaa ne työsuhteen kestoajan edelle valintaperusteena.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Saastamoinen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Saastamoinen Oy on ryhtyessään ikkunatehtaansa tappiollisuuden vuoksi muuttamaan tehtaan tuotantoprosessia lomauttanut taloudellisista syistä 20.1.1986 alkaen muun muassa yhtiön palvelukseen vuonna 1972 otetun puuseppä Markku Tanskasen sekä vuonna 1973 otetut puuseppä Eino Toivasen ja trukinkuljettaja Kari Malisen. Yhtiön lomauttaessa Tanskasen, Toivasen ja Malisen on sen palvelukseen jäänyt ainakin neljä puuseppää ja yksi trukinkuljettaja, joiden työsuhteet ovat alkaneet, kahden puusepän vuonna 1982 sekä trukinkuljettajan ja kahden puusepän vuonna 1984.

Yhtiö on vuonna 1985 ryhtynyt suunnittelemaan tehtaalle uutta tuotannonohjausmallia, jossa työntekijät joutuvat siirtymään työpisteestä toiseen. Yhtiö on ennen lomauttamista pyrkinyt löytämään työntekijöidensä keskuudesta suunniteltuun toimintaan soveltuvia henkilöitä. Työnantajapuoli on vastineessaan ilmoittanut kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden lomauttamisen syyksi heidän yksipuolisen ammattitaitonsa, ryhmätyöhön sopeutumattomuutensa ja haluttomuutensa tehdä muuta kuin aikaisempaa työtään. Lisäksi heidän soveltumattomuuttaan uuden tuotantoprosessin edellyttämiin tehtäviin on perusteltu heidän runsailla poissaoloillaan työstä.

Yhtiön ikkunateollisuuden komponenttituotannon käyttöpäällikön työtuomioistuimessa antaman todistajanlausunnon mukaan Tanskasta, Toivasta ja Malista olisi ollut vaikea saada tekemään muuta kuin sitä työtä, jota he ennen tuotantoprosessin muuttumista olivat tehneet. Koska heidän kohdallaan olisi työnjohdon käsityksen mukaan syntynyt vaikeuksia uutta ohjausmallia käyttöönotettaessa, lomautettavia työntekijöitä valittaessa oli päädytty muun muassa juuri heihin. Heidän halukkuuttaan uusiin tehtäviin ei kuitenkaan ollut tiedusteltu eikä uutta järjestelmää ollut kokeiltu ennen heidän lomauttamistaan.

Irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on sovittu noudatettavaksi sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä sekä lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Kun lomautetuiksi on valittu työhön myöhemmin otettujen työntekijöiden sijasta yhtiön palveluksessa huomattavasti kauemmin olleet Tanskanen, Malinen ja Toivanen, yhtiö on lomauttaessaan heidät tietensä menetellyt yleissopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.

Useiden muiden henkilöiden ohella myös Tanskaselle, Toivaselle ja Maliselle on tarjottu työtä yhtiön muilta Kuopiossa sijaitsevilta tehtailta. Epäselväksi on jäänyt, olisiko heidät myös otettu tarjottuihin tehtäviin. Sillä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä, koska uusien tehtävien tarjoaminen on tapahtunut vasta lomauttamisen tultua voimaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Saastamoinen Oy:n maksamaan Puutyöväen Liitolle työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa 18 000 markkaa. Lisäksi Saastamoinen Oy:n on korvattava Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Virtanen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Kolula.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsenet Sulkunen, Virtanen ja K. Rautiainen yhtyivät muutoin tuomioon, paitsi että he vahvistivat hyvityssakon määräksi, Sulkunen 35 000 markkaa sekä Virtanen ja K. Rautiainen 15 000 markkaa.