Labor court allows union claim for wage differential due to unfair transfer of trade union representative to lower-paid role.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti siirtäessään luottamusmiehenä toimineen pesula-apulaisen sellaisiin pesula-apulaisen tehtäviin, josta palkka maksettiin alemman palkkaluokan mukaan kuin mitä luottamusmies olisi saanut siinä tehtävässä, jota hän oli tehnyt tullessaan valituksi luottamusmieheksi. Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle edellä tarkoitettu palkkojen erotus luottamusmieskauden ajalta.

Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta hyvityssakkoon.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaajat Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistys r.y. Kuusankosken Keskuspesula Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen välillä 8.4.1986 tehdyssä osakeyhtiömuotoisten kunnallisten keskuspesuloiden kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Hyväksyttiin noudatettavaksi soveltuvin osin 1.4.1986 allekirjoitettua kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, joka tulee voimaan 1.3.1986 lukien, seuraavin poikkeuksin:

Mikäli työntekijöitä siirretään toisiin tehtäviin, maksetaan tehtävän mukainen palkkaus siirtopäivästä lukien.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:ssä tarkoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

26 § LUOTTAMUSMIEHET

Luottamusmiehen asema

5. Luottamusmiestä älköön toimensa vuoksi siirrettäkö ilman pätevää syytä toiseen työhön.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön eikä häntä luottamusmiestehtävien takia saa erottaa työstä.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistystä ja Kuusankosken Keskuspesula Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Anna-Liisa Nurminen oli ollut Kuusankosken Keskuspesula Oy:n palveluksessa vuoden 1976 alusta lähtien. Nurminen oli toiminut työntekijöiden valitsemana luottamusmiehenä 1.1.1980-31.12.1986. Työsuhteensa alusta heinäkuun loppuun 1984 Nurminen oli työskennellyt pesijänä kemiallisella pesukoneella. Hänet oli 1.8.1984 lukien siirretty likapyykin lajitteluun. Nurmisen palkkaus edellä mainituissa tehtävissä oli ollut aluksi palkkaluokan Y 13 ja sittemmin palkkaluokan Y 15 mukainen.

Nurminen oli 1.9.1986 siirretty likapyykin lajittelutehtävistä niin sanottuun salin kiertoon. Salin kierrossa työskentelevä työntekijä teki yhtä työtä aina viikon ajan ja siirtyi sitten toiseen työtehtävään. Salin kierrossa työntekijä teki erilaisia pesulatoimintaan kuuluvia avustavia tehtäviä, kuten pyykin aukilyöntiä ja viikkausta, mutta hän ei osallistunut varsinaiseen pesutyöhön. Kun Nurminen oli 1.9.1986 siirretty salin kiertoon, oli hänelle ryhdytty maksamaan Y 13 palkkaluokan mukaista palkkaa. Kemiallisessa pesussa työskentelevän työntekijän palkkaus oli tuolloin ollut Y 14 palkkaluokan mukainen.

Koska Nurminen oli 1.9.1986 toiminut työntekijöiden luottamusmiehenä, oli Kuusankosken Keskuspesula Oy menetellyt Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen välillä tehdyn työehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 26 §:n 5 kohdan vastaisesti siirtäessään Nurmisen sellaiseen työhön, josta hänelle maksettiin huonompaa palkkaa kuin mitä hän olisi saanut kemiallisessa pesussa työskennellessään.

Työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä oli neuvoteltu paikallisesti 25.9.1986. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen välillä asiasta oli neuvoteltu 21.10. ja 3.12.1986. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kuusankosken Keskuspesula Oy oli menetellyt vastoin osakeyhtiömuotoisten kunnallisten keskuspesuloiden kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta siirtäessään Nurmisen likapyykin lajittelutehtävistä huonompipalkkaiseen työhön niin sanottuun salin kiertoon, ja velvoittamaan Kuusankosken Keskuspesula Oy:n suorittamaan Nurmiselle 1.9.1986 lukien Y 14 ja Y 13 palkkaluokkien sekä henkilökohtaisia lisiä koskevan sopimuksen mukaan määräytyvän palkkauksen erotuksena 15 markkaa kuukaudessa jutun pääkäsittelypäivään asti. Lisäksi Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut Kuusankosken Keskuspesula Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Esivalmistelussa Kunnallisten työntekijöiden ja viranhaltijain liitto KTV on luopunut suoritusvaatimuksestaan muilta osin.

KESKUSPESULA OSAKEYHTIÖIDEN YHDISTYKSEN VASTINE

Vastineen perustelut

Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistys on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhdistyksen jäsenpesuloissa oli yleinen käytäntö se, että pesulan työntekijät otettiin työsuhteeseen pesula-apulaisen nimikkeellä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen välillä oli sovittu, että Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen jäsenpesuloissa maksettiin tehtäväkohtainen palkka pesula-apulaista koskevan hinnoittelun mukaisesti Y 12-Y 15 palkkaluokan mukaan. Nykyaikainen pesulateollisuus oli vaihetyötä, johon sisältyi vaatimusasteeltaan erilaisia työpisteitä. Tämän vuoksi oli tarkoituksenmukaista, että pesula-apulaiset tekivät kaikkia niitä keskuspesulan töitä, joita he fyysisten ja henkisten ominaisuuksiensa puolesta pystyivät tekemään.

Kuusankosken Keskuspesula Oy ei ollut menetellyt väärin Nurmisen palkan maksamisessa, sillä hänelle oli maksettu koko ajan palkka työsopimuksen mukaisesti. Pesula-apulaisen palkkaus oli tehtävistä riippuen Y 12-Y 15 suuruinen. Tämän mukaisesti Nurmiselle oli maksettu palkka.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistys on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUUSANKOSKEN KESKUSPESULA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Kuusankosken Keskuspesula Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että keskuspesula oli aloittanut toimintansa vuonna 1967. Koska Kuusankoskella ei ollut ollut saatavissa ammattitaitoisia henkilöitä konepesijöiksi, prässäreiksi, kemiallisen pesukoneen käyttäjäksi, mankelin käyttäjäksi ja muihin pesulan tehtäviin, oli kaikki työntekijät otettu keskuspesulan palvelukseen pesula-apulaisiksi. Työntekijät olivat vuosien kuluessa tehneet töitä eri työkohteissa ja oppineet hallitsemaan työtehtävät. Heistä oli siten kehittynyt ammattitaitoisia työntekijöitä. Tällaisille ammattitaitoisille pesula-apulaisille oli Kuusankosken Keskuspesula Oy:n palveluksessa maksettu myös Y 15 palkkaluokan mukaista palkkaa.

Keskuspesulan palvelukseen ei ollut otettu työntekijöitä tiettyyn työtehtävään konepesijöitä lukuun ottamatta. Pesulassa työskentelevät työntekijät siirtyivät yleensä työmuodosta toiseen. Työntekijä teki jollakin viikolla yhtä työtä ja seuraavalla viikolla toista työtä. Työnjohto oli tehnyt kaikille selväksi sen, että koska työntekijöillä ei ollut aikaisempaa alan kokemusta, joutuisivat he osallistumaan kaikenlaisiin pesulassa esiintyviin töihin, jopa siivoustyöhön. Työnjohto oli joutunut päivittäin siirtämään työntekijöitä työpaikasta toiseen.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen tekemässä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todettiin, että mikäli työntekijöitä siirrettiin toisiin tehtäviin, maksettiin tehtävän mukainen palkkaus siirtopäivästä lukien. Tämä määräys tarkoitti sitä, että kaikkia työntekijöitä voitiin ilman rajoituksia siirtää työpaikasta toiseen tilanteiden mukaan. Pienissä keskuspesuloissa, kuten Kuusankosken Keskuspesula Oy:ssä, jossa poissaoloprosentit saattoivat olla varsin suuria, oli työnjohtajan tuotannon hoitamiseksi pakko hoitaa asiat nopeasti parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi oli sovittu edellä mainitusta määräyksestä. Myös palkkauskysymys siirtotapauksissa oli hoidettu toisin kuin kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa oli sovittu.

Kuusankosken Keskuspesula Oy ei ollut menetellyt kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 26 §:n 5 kohdan vastaisesti, sillä Nurmista ei ollut siirretty mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitetuin tavoin huonompipalkkaiseen työhön, vaan Nurminen oli koko ajan tehnyt pesula-apulaisen työtä, josta hänelle oli maksettu tehtävän mukainen palkka.

Vielä voitiin todeta, että pesulan kemiallisen pesun osuus liikevaihdosta oli vuonna 1986 ollut 2,4 prosenttia. Pesulan työntekijöiden kokonaismäärästä 4,35 prosenttia oli työssä kemiallisella pesukoneella. Kemiallisella pesukoneella ei siten ollut täystyöllisyyttä. Näin ollen kemiallista pesukonetta ei esimerkiksi maanantaisin käytetty lainkaan, vaan kemiallista pesua suorittava pesula-apulainen teki silloin muita tehtäviä. Muinakin työpäivinä kemiallisella pesukoneella työskentelevä pesula-apulainen suoritti muun muassa vesipesun prässäystä, joka tosin tehtiin kemiallisessa pesulassa. Kemiallisella pesukoneella työskentelevä pesula-apulainen teki lähes kaksi työpäivää viikossa muuta työtä kuin kemiallista pesua. Tällaista työstä toiseen siirtämistä oli pesulassa tapahtunut sen toiminnan alusta alkaen, eikä asiassa ollut koskaan syntynyt erimielisyyttä sen johdosta, että työntekijöille oli aina maksettu työehtosopimuksen ja erillissopimuksen mukainen tehtäväkohtainen palkka.

Mikäli kanne hyväksyttäisiin, ei Kuusankosken Keskuspesula Oy:llä kuitenkaan voinut olla velvollisuutta maksaa kanteessa vaadittua palkkaa pitemmältä ajalta kuin vuoden 1986 loppuun saakka. Mainitun ajankohdan jälkeen Nurminen ei ollut toiminut luottamusmiehenä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kuusankosken Keskuspesula Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut, että Nurminen oli ainakin 1.6.1978 lukien työskennellyt jatkuvasti kemiallisessa pesussa. Tätä oli siten pidettävä hänen työsopimuksensa mukaisena työnä. Siinä vaiheessa kun Nurminen oli siirtynyt äitiyslomasijaiseksi likapyykin lajitteluun, hänelle oli jäänyt epäselväksi, oliko siirto tarkoitettu kestämään vain äitiysloman ajan. Nurminen oli nimenomaisesti tiedustellut työnantajalta sitä, palaisiko hän takaisin kemialliseen pesuun äitiyslomasijaisuuden päätyttyä. Tähän hänelle oli vastattu kieltävästi.

Nurminen oli luottamusmiehenä toimiessaan siirretty likapyykin lajittelutyöstä, jossa hän oli työskennellyt yhdenjaksoisesti yli kahden vuoden ajan ja jossa palkkaus oli määräytynyt Y 15 palkkaluokan mukaan, tehtäviin, joissa palkkaus määräytyi alemman Y 13 palkkaluokan mukaan. Kanteessa esitetty suoritusvaatimus oli tehty Y 14 palkkaluokan mukaisena, koska tämä vaatimus oli ollut esillä käydyissä erimielisyysneuvotteluissa. Selvitys Nurmisen työskentelystä keskuspesulassa ja käytäntö työpaikalla osoittivat, että keskuspesulassa oli sellaisia tehtäviä, joissa työntekijöiden tehtävät vaihtelivat. Lisäksi keskuspesulassa oli sellaisia tehtäviä, joissa työntekijät työskentelivät pysyväisluontoisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Anna-Liisa Nurminen on ollut Kuusankosken Keskuspesula Oy:n palveluksessa yhdenjaksoisesti 25.4.1977 lukien. Hänet on työsopimuksen mukaan otettu yhtiön palvelukseen pesula-apulaiseksi. Nurminen on 1.6.1978 - 31.7.1984 ollut työssä kemiallisella pesukoneella. Tästä työstä hänelle on maksettu Y 13 palkkaluokan mukaista palkkaa 1.1. - 31.7.1984. Nurminen on 1.8.1984 alkaen siirtynyt äitiyslomasijaiseksi likapyykin lajitteluun, josta hänelle on aluksi maksettu palkkaluokan Y 13 mukaista palkkaa ja 1.1.1986 alkaen Y 15 palkkaluokan mukaista palkkaa. Äitiyslomasijaisuuden päätyttyä Nurminen on siirretty 1.9.1986 niin sanottuun salin kiertoon. Mainittuna ajankohtana kemiallisella pesukoneella työskentelevän työntekijän palkkaus on määräytynyt palkkaluokan Y 14 mukaan. Salin kierrossa Nurmiselle on maksettu palkka Y 13 palkkaluokan mukaan.

Nurminen on ollut työntekijöiden valitsemana luottamusmiehenä 1.1.1980 - 31.12.1986.

Kanteen mukaan Nurmiselle olisi 1.9.1986 alkaen tullut maksaa kemiallisen pesukoneen hoitajalle suoritettua Y 14 palkkaluokan mukaista palkkaa.

Yhtiön puolelta on esitetty, että Nurmista eikä muitakaan pesulan palvelukseen otettuja työntekijöitä ole otettu tiettyyn tehtävään, vaan kaikki työntekijät on otettu pesula-apulaisiksi ja heitä on siirretty tehtävästä toiseen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n mukaan pesula-apulaisille on maksettu tehtävän mukaista palkkaa.

Esitetty selvitys osoittaa, että Kuusankosken Keskuspesula Oy:ssä on työntekijöitä, jotka työskentelevät vakituisesti samassa työssä. Tällaisia työntekijöitä ovat muun muassa konepesijät, kemiallisen pesukoneen hoitaja ja likapyykin lajittelijat. Salin kierrossa olevat työntekijät vaihtelevat työkohteesta toiseen kahden viikon välein. Salin kierrosta on saatettu siirtää työntekijöitä myös muihin tehtäviin. Vastaavasti kemiallisen pesukoneen hoitaja on työskennellyt osan työajastaan muissa työtehtävissä.

Työnantajapuoli on kantansa tueksi viitannut muun muassa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n määräykseen, jonka mukaan kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta noudatetaan soveltuvin osin. Määräyksen sanonta "soveltuvin osin" on vastaajapuolen mukaan tarkoitettu ymmärrettäväksi siten, että se tekee mahdolliseksi pesulan toiminnan kannalta välttämättömät siirrot tehtävistä toiseen. Edelleen vastaajapuolelta on viitattu allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n määräykseen, jonka mukaan työntekijöille maksettiin tehtävän mukainen palkkaus siirtotapauksissa siirtopäivästä lukien. Vastaajien mielestä luottamusmiestä ei ole tarkoitettu jättää määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välisistä työehtosopimusneuvotteluista sellaista selvitystä, joka tukisi vastaajien esittämää kantaa. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksien sanamuodosta ei myöskään voida tehdä sellaista päätelmää, että määräyksillä olisi tarkoitettu poiketa kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvistä luottamusmiehen asemaa koskevista määräyksistä.

Edellä mainitun työehtosopimuksen 26 §:n 5 kohdan neljännen kappaleen mukaan luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön. Yhtiön mielestä Nurmista ei ole mainitun määräyksen vastaisesti siirretty huonompipalkkaiseen työhön, koska hän 1.9.1986 alkaen on edelleen tehnyt pesula-apulaiselle kuuluvaa työtä, mistä hän on saanut tehtävän mukaisen palkkauksen.

Työtuomioistuin on todennut muun muassa tuomioissaan n:o 69/1977 ja 49/1979, jotka ovat koskeneet vastaavan sisältöisten luottamusmiehen asemaa koskevien määräysten tulkintaa, että määräys kieltää siirtämästä luottamusmiestä tai yhdysmiestä sellaiseen työhön, josta hänelle voidaan maksaa pienempää palkkaa kuin mihin hänellä työehtosopimuksen mukaan olisi oikeus, jos hän edelleen olisi siinä työssä, missä hän oli tullessaan valituksi luottamusmieheksi. Työtuomioistuin on katsonut määräyksen, joka kieltää luottamusmiehen siirtämisen huonompipalkkaiseen työhön, edellyttävän sekä palkan säilyttämistä markkamääräisesti entisenä että myös palkkaryhmän ja palkkauksen vaativuusryhmän pysyttämistä samoina kuin ne ovat olleet työntekijän tullessa valituksi luottamusmieheksi. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole esitetty perustetta sille, että työehtosopimuksen 26 §:n 5 kohdan määräystä olisi tulkittava toisin.

Kuusankosken Keskuspesula Oy:n töiden järjestelystä esitetty selvitys osoittaa, että pesula-apulaisia on siirretty työtehtävistä toisiin ja heille on maksettu aina kulloisenkin tehtävän mukainen palkka. Nurminen on ennen äitiyslomasijaisuuttaan likapyykin lajittelussa ollut usean vuoden ajan työssä kemiallisen pesukoneen hoitajana. Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole voinut 1.9.1986 alkaen siirtää Nurmista sellaiseen työhön, jossa hänelle maksettu palkka on pienempi kuin mihin hänellä työehtosopimuksen mukaan olisi oikeus, jos hän edelleen olisi ollut siinä työssä, missä hän oli ollut luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Näin ollen yhtiön olisi sanotusta ajankohdasta lukien pitänyt maksaa Nurmiselle kemiallisen pesulan hoitajan Y 14 palkkaluokan mukaista palkkaa. Perustetta ei kuitenkaan ole esitetty sille, että Nurmisella myös luottamusmieskauden päättymisen jälkeen olisi oikeus muuhun kuin tehtävän mukaiseen palkkaukseen.

Kun Kuusankosken Keskuspesula Oy on esittänyt perusteita oman menettelynsä tueksi ja kun Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistys on hyväksynyt yhtiön menettelyn, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että yhtiö olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai sen olisi perustellusti edes pitänyt tietää rikkoneensa työehtosopimusta. Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen olisi sen sijaan tullut havaita yhtiön menettelyn työehtosopimuksen vastaisuus ja huolehtia siitä, että yhtiö olisi korjannut menettelyn työehtosopimuksen mukaiseksi.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kuusankosken Keskuspesula Oy on menetellyt osakeyhtiömuotoisten kunnallisten keskuspesuloiden kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti siirtäessään Nurmisen likapyykin lajittelutehtävistä huonompipalkkaiseen työhön salin kiertoon ja velvoittaa Kuusankosken Keskuspesula Oy:n suorittamaan Nurmiselle Y 14 ja Y 13 palkkaluokkien ja henkilökohtaisen lisän erotuksena 15 markkaa kuukaudessa ajalta 1.9.1986 31.12.1986 ja siten yhteensä 60 markkaa sekä tuomitsee Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistyksen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:lle 8 000 markkaa.

Kanne hylätään enemmälti.

Keskuspesula Osakeyhtiöiden yhdistys ja Kuusankosken Keskuspesula Oy velvoitetaan korvaamaan Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Uski, Tiitola, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.