Legislator Case Law & Legislation
TT:1987-108 AI generated

Labour court dismissed union claim that cleaning weld seams was unpaid work under collective agreement.

Case Number TT:1987-108
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim that cleaning weld seams with a wire brush constituted unpaid work under the collective agreement. The employer argued the cleaning was included in the premium welder's rate, while the union relied on a 1974 interpretation stating chemical cleaning was separate work. The court ruled that because the specific method of wire brushing was ambiguous at the time, neither party violated the agreement, thus rejecting the claim for additional payment.

Legislator headnote

AI generated

Section 2(12) of the Pipe Installation Collective Agreement; where the scope of work regarding post-weld cleaning is subject to interpretation, neither the employer nor the trade union is deemed to have breached the agreement or neglected its supervisory duty.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation unpaid work claim weld seam cleaning trade union liability employer supervisory duty ambiguous contractual terms labour court decision

Cited Legislation

AI generated
Section 2(12) of the Pipe Installation Collective Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan eräällä työmaalla tehdystä ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen puhdistamisesta teräsharjalaikalla putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksen hinnoittelematonta työtä koskevan määräyksen edellyttämän korvauksen.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantaja, joka oli katsonut kysymyksessä olevan työn sisältyvän hitsaushintaan, ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto myöskään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Keskusosuusliike Hankkija

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

15 § URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET

PUTKIJOHTOALA

1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 12 §:n 3.2.kohdan määrittelemää poikkeusta lukuunottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että se antaa liikkeen putkiasennusurakkatöiden keskituntiansion mukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa. Hinnoittelusääntö ei oikeuta hinnoittelemattomista töistä sovittujen urakoiden ansioiden korjaamiseen jälkikäteen liikkeen keskituntiansiota vastaavaksi, vaan edeltä käsin sovittu urakka pätee. Mikäli sovitusta hinnoittelemattoman työn urakasta todetaan myöhemmin, että sen hinnoittelussa on tapahtunut virhe, tämä virhe on otettava huomiooon myöhemmin sovittavissa urakoissa siten, ettei se toistu.

Edellä mainitun putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa putkialan urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §. PUTKIASENNUS

Mom. 12. HITSAUS: Teräsputket ________ ___________

Teräsputken hitsaus työmaalla hinnoitellaan

____________________

taulukko K:n mukaan.

Ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken

________________________________

hitsauksesta maksetaan taulukko K mukaiset hinnat kerrottuna 1,50:llä. Muilta osin maksetaan 2 § mom. 2 taulukko B mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on Putkijohtotyönantajainliittoa ja Keskusosuusliike Hankkijaa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Keskusosuusliike Hankkijan Hatanpään sairaalan työmaalla Tampereella oli kesällä 1986 syntynyt kiistaa ruostumattoman terässauman hitsaussaumojen puhdistuksesta teräsharjalaikalla maksettavasta korvauksesta. Syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 22.8.1986, mutta neuvottelussa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 25.9.1986. Neuvotteluissa Putkijohtotyönantajainliitto oli katsonut, että ruostumattoman teräsputken saumojen puhdistaminen hitsauksen jälkeen teräsharjalla, teräsharjalaikalla, puhdistuslaikalla tai muulla vastaavalla tavalla kuului hinnoitteluun ilman eri korvausta. Työnantajapuolen tarkoituksena oli siten ollut, että työntekijät tekisivät tämän lisätyön ilmaiseksi.

Liittojen välillä oli 12.6.1974 käydyissä muistioneuvotteluissa sovittu, että ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen jälkipuhdistus puhdistusaineella oli hinnoittelematonta työtä, josta hinta oli sovittava erikseen. Ruostumattoman teräsputken hitsaussauman jälkipuhdistus oli suoritettava sen vuoksi, että hitsaussauman tummunut kohta saataisiin kirkkaaksi. Jälkipuhdistus oli 1970-luvulla tehty sillä tavoin, että hitsaussauma oli peitattu hapotuspastalla, joka oli sitten pesty pois. Nykyään hitsaussauma kiillotettiin teräsharjalaikalla. Uusi puhdistustapa vei ajallisesti vähintään yhtä kauan aikaa kuin puhdistaminen peittausmenetelmää käyttäen. Täysin perusteltua oli siten katsoa myös ruostumattoman teräsputken hitsaussauman jälkipuhdistus teräsharjalaikalla hinnoittelemattomaksi työksi.

Rakennustyöläisten Liitto oli neuvotteluissa katsonut työnantajapuolen menetelleen niin selvästi työehtosopimuksen vastaisesti, että työnantaja ja erityisesti työnantajaliitto tulisi tuomita asian johdosta hyvityssakkoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Keskusosuusliike Hankkija olisi ollut velvollinen maksamaan edellä tarkoitetulla työmaalla suoritetusta ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen puhdistuksesta teräsharjalaikalla sellaisen korvauksen, mitä hinnoittelematonta työtä koskevat työehtosopimuksen määräykset edellyttävät. Rakennustyöläisten Liitto on lisäksi vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Putkijohtotyönantajainliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että hitsaustyöstä maksettavat hinnat sisältyivät putkialan urakkahinnoittelun 2 §:n 12 momentissa olevaan taulukkoon K. Urakkahinnoittelun mainittuun momenttiin sisältyi myös määräys, jonka mukaan ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsauksesta maksettiin taulukon K mukaiset hinnat kerrottuna 1,50:llä eli 50 prosentilla korotettuna. Mainittu määräys oli otettu urakkahinnoitteluun vuonna 1972.

Putkialan urakkahinnoittelun perusperiaatteena oli, että sopimuksessa määritelty kunkin työsuorituksen hinta sisälsi kaikki työsuoritukseen liittyvät toimenpiteet, ellei jonkin toimenpiteen osalta ollut sovittu erillistä hintaa. Esimerkiksi putken asennushintaan sisältyivät kaikki asennuksessa tarvittavat toimenpiteet, ellei toisin ollut sovittu. Putken kannakkeiden asentaminen oli esimerkki sellaisesta toimenpiteestä, josta oli sovittu maksettavaksi erillinen hinta.

Myös putken hitsaushintaan oli katsottu sisältyvän kaikki työsuoritukseen kuuluvat niin sanottujen hyvien työtapojen mukaiset työt, olivatpa ne sitten esi- tai jälkikäsittelytoimia. Periaatteena oli, että hitsaushinta maksettiin siitä, että hitsaussauma ja hitsauksen jälki olivat niin valmiit, ettei erillisiä toimenpiteitä enää tarvittu. Ei ollut mahdollista laatia sellaista urakkahinnoittelua, jossa olisi erikseen mainittu kaikki kuhunkin työsuoritukseen liittyvät ja ajateltavissa olevat työtehtävät, jotka sisältyivät sovittuun hintaan. Jo ruostumattoman teräsputken hitsauksen hinnoitteluvaiheessa oli ollut täysin selvää, että hitsaussauma tuli jälkikäsitellä, jotta jälki olisi tyydyttävä.

Ruostumattoman teräsputken hitsaus oli työsuorituksena vähemmän aikaa vievä kuin tavallisen teräsputken hitsaus, sillä ruostumaton teräsputki oli seinämältään ohuempaa kuin tavallinen teräsputki. Näin ollen olisi ollut täysin perusteetonta korottaa ruostumattoman teräsputken hitsaushintaa 50 prosentilla. Korotus oli johtunut juuri jälkitoimenpiteistä, jotka ruostumattoman teräsputken kohdalla olivat jossakin määrin vaativampia kuin tavallisen teräsputken kohdalla. Mikäli katsottaisiin, että saumojen puhdistaminen ei sisältyisi hitsaushintaan, maksettaisiin 50 prosentin korotus täysin tyhjästä.

Vuonna 1974 oli sovittu, että ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen jälkipuhdistus puhdistusaineella oli hinnoittelematonta työtä. Tämä oli hyvä esimerkki siitä edellä mainitusta seikasta, jonka mukaan hitsaushintaan sisältyivät kaikki esi- ja jälkikäsittelytoimet, ellei toisin ollut sovittu. Peittauskin sisältyisi siten hitsaushintaan, ellei edellä mainittua sopimusta vuonna 1974 olisi tehty. Edellä mainitun sopimuksen tekeminen oli johtunut siitä, että peittaus suoritettiin erillisenä työsuorituksena hitsauksen jälkeen eikä hitsauksen yhteydessä. Koska tähän työhön, joka yleensä sisälsi useamman hitsaussauman käsittelyn yhdellä kertaa, ryhdyttiin aina erikseen omana työnään, oli pidetty oikeudenmukaisena, ettei tämä työ sisältynyt hitsaushintaan.

Hitsaussauman puhdistaminen teräsharjalla, laikalla tai muulla vastaavalla tavalla suoritettiin aina varsinaisen hitsauksen yhteydessä ja välittömästi. Se kuului olennaisena osana varsinaiseen hitsaukseen ja oli työsuorituksena huomattavasti vähäisempi kuin peittausmenetelmällä tapahtuva puhdistaminen. Se seikka, että peittauksesta oli sovittu maksettavaksi erillinen hinta, ei johtanut automaattisesti siihen, että myös harjalla puhdistamisesta tulisi maksaa lisähinta. Ellei asiasta toisin sovittu, sisältyi puhdistaminen hitsaushintaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat vaatineet kanteen hylkäämistä kaikilta osin.

KANTAJAN VASTASELITYS

Myöskään ruostumattoman teräsputken sauman kiillotusta teräsharjalaikalla ei voitu tehdä hitsauksen yhteydessä, koska kuumaa saumaa ei saanut kiiltäväksi. Tämän vuoksi molemmat menetelmät vaativat samanlaisen töiden jaksottelun ja saumoja viimeisteltiin useampi yhdellä kertaa hitsauksen jälkeen. Sauman puhdistaminen harjalla vaati enemmän aikaa kuin puhdistaminen peittausmenetelmää käyttäen. Se seikka, että ruostumaton teräsputki oli ohuempaa kuin tavallinen teräsputki, ei tehnyt putkesta helpommin hitsattavaa. Hinnankorotus ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsauksen kohdalla johtui siitä, että hitsaussauman teko ilman viimeistelyäkin oli vaativampaa ja hitaampaa kuin vastaavan tavallisen teräsputken hitsaus.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Putkialan urakkahinnoittelun 2 §:n 12 momenttiin on vuonna 1972 otettu määräys, jonka mukaan ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsauksesta maksetaan taulukon K mukaiset hinnat korotettuna 1,50:llä. Työnantajapuoli on vastineessaan esittänyt korotetusta hinnasta sopimisen johtuneen siitä, että ruostumattoman teräsputken hitsaukseen liittyvät jälkitoimenpiteet on katsottu vaativammiksi kuin tavallisen teräsputken hitsaukseen liittyvät jälkitoimenpiteet. Työnantajapuoli onkin katsonut, että ruostumattoman teräsputken hitsaussauman puhdistaminen teräsharjalaikalla sisältyy edellä mainituin tavoin korotettuun hitsaushintaan.

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välisissä vuonna 1974 käydyissä muistioneuvotteluissa on sovittu tulkinnasta, jonka mukaan ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen jälkipuhdistus puhdistusaineella on hinnoittelematonta työtä, josta hinta on sovittava erikseen. Esitetyn selvityksen mukaan 1970-luvun alkupuolella on yleisin hitsaussaumojen jälkipuhdistusmenetelmä ollut puhdistusaineella tapahtuva käsittely, joskin muitakin puhdistusmenetelmiä on ollut käytössä. Edellä mainittu Putkijohtotyönantajainliiton asiamies, joka on osallistunut vuonna 1974 käytyihin muistioneuvotteluihin, on kertonut, että mainitusta tulkinnasta on aikoinaan sovittu sen vuoksi, että puhdistusaineella suoritettavan jälkipuhdistuksen on katsottu muodostavan erillisen työvaiheen, joka yleensä suoritettiin vasta hitsaustyön valmistuttua. Asiamiehen kertoman mukaan työntekijäpuolelta on muistioneuvottelujen yhteydessä viitattu myös happojen ja pesunesteiden käyttöön liittyviin työsuojelullisiin näkökohtiin.

Kun kysymys siitä, sisältyykö teräsharjalaikalla suoritettava ruostumattoman teräsputken hitsaussauman puhdistus hitsaushintaan, on ollut tulkinnanvarainen, ei Keskusosuusliike Hankkija ole asiassa tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä myöskään Putkijohtotyönantajainliitto ole syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Keskusosuusliike Hankkija olisi ollut velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetulla työmaalla tehdystä ruostumattoman teräsputken hitsaussaumojen puhdistuksesta teräsharjalaikalla hinnoittelematonta työtä koskevan työehtosopimusmääräyksen edellyttämän korvauksen.

Kanne hylätään enemmälti.

Jutun näin päättyessä ja sen laadun vuoksi saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, K. Rautiainen, Saastamoinen, Sulkunen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.