Construction court orders employer and union branches to pay fines for violating collective agreement social facility rules.

Työnantaja, joka oli laiminlyönyt järjestää työmaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat rinnan rakennustyön aloittamisen kanssa, tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Myös työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike K. Pentikäinen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies rakennusmestari Kauko Eelis Pentikäinen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

38 § Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näi- rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä set alempana mainitut sosiaalitilat. suojat 1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 C lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus.

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys.

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tule olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 - 180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 38 pykälän kohdassa 7. sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kaulusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on Suomen Rakennusteollisuusliittoa ja Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:tä sekä sen vastuunalaista yhtiömiestä Kauko Eelis Pentikäistä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli 15.10.1986 aloittanut rakennustyöt Vieremällä sijaitsevalla osuuspankin työmaalla. Työmaan sosiaalitilat olivat alusta lähtien olleet työehtosopimuksen vastaisessa kunnossa.

Rakennustyöläisten Liiton Savon aluetoimiston toimitsija oli suorittanut työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 4.11.1986. Toimitsija oli laatinut tarkastuksesta pöytäkirjan, johon oli merkitty työmaalla havaitut puutteet. Nämä oli myös selvitetty työmaan vastaavalle mestarille. Toimitsija oli 5.11.1986 lähettänyt Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Itä-Suomen piirille kirjeen, jossa oli todettu, että työmaalla oli havaittu muun muassa seuraavat puutteet: Ruokalan istuimet olivat olleet raakalautaa, minkä johdosta niitä oli ollut vaikea pitää puhtaina, ruokalan seinässä oli ollut nauloja vaatteiden säilytystä varten, vaatesuojatilaa, pesutiloja eikä käymälää ollut ollut lainkaan ja lisäksi sosiaalitilat olivat olleet erittäin likaiset, koska työmaan aikana ne oli siivottu vain kerran. Kirjeessä työnantajaliittoa ja sen piiriä oli vaadittu välittömästi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työnantajan saamiseksi noudattamaan työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liiton Savon aluetoimiston toimitsija oli suorittanut työmaalla toisen tarkastuksen 18.11.1986. Myös tästä tarkastuksesta oli laadittu pöytäkirja. Työehtosopimuksen vastainen tila työmaalla oli edelleen jatkunut. Toimitsija oli lähettänyt 19.11.1986 asian johdosta kirjeen Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Itä-Suomen piirille. Kirjeen mukaan työmaan sosiaalitiloissa oli ollut seuraavat puutteet: Ruokalan ovi oli ollut rikki, minkä vuoksi lämpöä ei ollut ollut riittävästi, osa ruokapöytiä oli ollut pinnaltaan vanerilevyä, ruokala oli ollut erittäin likainen, vaatteiden kuivatustila oli ollut liian pieni (110 cm x 180cm), vaatesuoja oli ollut remontin alla, sähkötöitä oli oltu tekemässä, pesu- ja pukutiloja ei ollut toiminnallisesti erotettu toisistaan ja lisäksi henkilöstötilat olivat olleet erittäin likaiset, koska siivous oli suoritettu vain kaksi kertaa viikossa.

Koska laiminlyönnit olivat ensimmäisen ilmoituksen jälkeen jatkuneet näinkin kauan, oli selvää, etteivät Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Itä-Suomen piiri olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Luottamusmiehen ilmoituksen mukaan työmaan sosiaalitilat olivat olleet työehtosopimuksen mukaisessa kunnossa vasta joulukuun jälkipuoliskolla.

Liittojen välillä tapahtuneesta työehtosopimuksen rikkomisesta oli neuvoteltu 6.1.1987, jolloin Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut saattavansa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Kauko Eelis Pentikäisen tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto sekä Rakennusliike K. Pentikäinen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Kauko Eelis Pentikäinen ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kanteessa tarkoitetun työmaan sosiaalitilat olivat olleet alussa puutteelliset. Puutteet olivat johtuneet muun muassa siitä, että rakennuspaikka oli ollut ahdas ja rakennuttajasta johtuen sieltä oli saatu tietyt varastot ja bensiininjakelumittaristot pois vasta marraskuun toisella viikolla. Työmaan vastaava mestari ei ollut osannut hoitaa asioita, minkä johdosta hänen työsuhteensa oli päätetty marraskuun lopussa. Lisäksi työmaan aloittamisajankohtana työmaa oli vuodenajasta johtuen ollut kurainen.

Työmaalla ei alussa ollut ollut vaatesuoja-, pesu- eikä käymälätiloja. Ne oli saatu kuntoon 12.11.1986. Työmaan alussa siivoustarve oli arvioitu väärin. Virhe oli korjattu ja siivooja oli käynyt työmaalla päivittäin 17.11.1986 alkaen. Tarkastuspäivänä 18.11.1986 siivooja oli kuitenkin jostakin syystä jättänyt käymättä työmaalla. Ruokalan istuinten päällystäminen oli tehty heti huomautuksen jälkeen. Saattoi olla, että ruokalan ovessa oli ollut toimintahäiriöitä, mutta mahdolliset toimintahäiriöt ovessa samoin kuin lämpöpatterissa oli kuitenkin korjattu sitä mukaa, kun niitä oli ilmennyt.

Välittömästi 6.11.1986 asian tultua työnantajaliiton ja sen Itä-Suomen piirin tietoon oli piiriasiamies ottanut yhteyttä työnantajaan ja käynyt työmaalla edellyttäen sosiaalitilojen kuntoon saattamista. Liitto oli myös välittömästi lähettänyt sekä työnantajalle että piiriasiamiehelle kehotuksen ryhtyä toimiin puutteiden korjaamiseksi. Toimenpiteet oli toistettu toisen huomautuksen jälkeen. Toimenpiteiden johdosta sosiaalitilat oli saatettu kuntoon. Työnantajaliitto ja sen piiri olivat ryhtyneet asiassa riittäviin toimenpiteisiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Yrityksen pienen koon, loskaisen vuodenajan ja tontin ahtauden huomioon ottaen vastaajat ovat pyytäneet asiassa lievää rangaistusta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri on osaltaan yhtynyt vastaajien vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike K. Pentikäinen Ky on 15.10.1986 aloitetulla Vieremällä sijaitsevalla osuuspankin työmaalla laiminlyönyt työehtosopimuksen 38 §:n määräysten noudattamisen jättäessään järjestämättä työehtosopimuksen edellyttämin tavoin rinnan rakennustyön alkamisen kanssa työmaalle työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat. Rakennustyöläisten Liiton Savon aluetoimiston toimitsijan 4.11.1986 suorittamassa tarkastuksessa on todettu, että työmaalla ei ole ollut lainkaan pesutiloja, vaatesuojatiloja eikä käymälää. Ruokailutilan istuimet eivät ole olleet sellaiset, että ne olisi ollut helppo pitää puhtaina. Sosiaalitilojen puhtaudesta huolehtiminen on myös laiminlyöty.

Edellä mainittu toimitsija on toimittanut työmaalla 18.11.1986 uuden sosiaalitilojen tarkastuksen. Sosiaalitilat eivät tuolloin ole kaikilta osin olleet vieläkään työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa. Ruokalan lämpötila ei ole ollut riittävän korkea ja yksi ruokalan pöydistä on ollut asianmukaisesti päällystämättä. Myöskään vaatesuojat eivät ole olleet valmiit ja vaatteiden kuivaustila on ollut liian pieni. Peseytymis- ja pukeutumistiloja ei ole toiminnallisesti erotettu toisistaan. Työnantaja on toiseen tarkastukseen mennessä järjestänyt sosiaalitilojen päivittäisen siivouksen, mutta mainittuna päivänä siivous on jäänyt suorittamatta, mistä johtuen sosiaalitilat eivät ole olleet puhtaat. Työtuomioistuin katsoo työnantajan edellä mainituilla laiminlyönneillään tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liiton Savon aluetoimiston toimitsija on ensimmäisen tarkastuksen jälkeen 5.11.1986 päivätyllä Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Itä-Suomen piirille lähettämissään kirjeissä huomauttanut sosiaalitiloissa havaituista puutteista ja kehottanut työnantajaliittoa ja sen piirijärjestöä ryhtymään toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Saatuaan 6.11. tiedon edellä tarkoitetusta kirjeestä on Suomen Rakennusteollisuusliitto kehottanut sekä työnantajaa että Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen piiriasiamiestä ryhtymään toimenpiteisiin ilmoitettujen puutteiden korjaamiseksi. Piiriasiamies on tämän jälkeen käynyt työmaalla ja kehottanut työnantajaa saattamaan sosiaalitilat kuntoon. Toiseen tarkastukseen mennessä aikaisemmin ilmoitettuja puutteita on korjattu, joskin korjaustyöt ovat osittain vielä olleet kesken.

Suorittamansa toisen tarkastuksen jälkeen Rakennustyöläisten Liiton edellä mainittu toimitsija on lähettänyt työnantajaliitolle ja sen Itä-Suomen piirille 19.11.1986 päivätyn kirjeen ja kehottanut niitä välittömästi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työnantajan saattamiseksi noudattamaan työehtosopimusta. Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Itä-Suomen piirin taholta on ilmoitettu ryhdytyn vastaavanlaisiin toimenpiteisiin kuin ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Rakennustyöläisten Liiton ilmoituksen mukaan sosiaalitilat on kuitenkin saatettu työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon vasta joulukuun jälkipuoliskolla. Jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitiloissa havaitut puutteet olisi välittömästi korjattu, ovat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Itä-Suomen piiri laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Kauko Eelis Pentikäisen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 9 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa, liiton 12 000 markkaa ja piirin 10 000 markkaa, minkä lisäksi Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n, Pentikäisen, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Itä-Suomen piirin tulee yhteisvastuullisesti korvata Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, K. Rautiainen, Sulkunen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.