Union union dismissed for failing to stop strike; union member fined for breach of peace obligation.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

_______

noit- teknisesti on mahdollista, työntekijälle on vatelu- rattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. peruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, noit- että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla telu- urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta sääntö eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa

työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Suori- Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen tus- suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan pal- muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja kasta työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhsopi- teen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. minen Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (ks. 30 §).

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 §

Työntutkimukset

MTM- Mom. 5. Liittojen välinen sopimus MTM:n sovel

_______

sopi- tamisesta työpaikoilla on tämän työehtosopimukmus sen liitteenä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä

______

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsenyrityksen Oy W. Rosenlew Ab:n metalliteollisuuden Porin puimuritehtaan kokoonpano-osaston työntekijät olivat 15.4.1986 kello 14.50 ryhtyneet lakkoon, joka oli päättynyt 17.4.1986 kello 6. Lakkoon oli osallistunut noin 30 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston työpaikalle asettama osaston luottamusmies. Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämään palkankorotusvaatimukseen.

Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla, sillä sen edustaja oli kieltäytynyt noudattamasta työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä eikä työnantajan kehotuksesta huolimatta ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosaston edustaja oli vaatimuksia esittämällä ja työtaisteluun osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin tukenut lain ja työehtosopimuksen vastaista työtaistelutoimenpidettä. Välittömästi työtaistelutoimenpiteen alkamisen jälkeen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisia toimenpiteitä asiassa ei voitu pitää riittävinä.

Edellä mainittuun työtaisteluun oli ryhdytty siitä huolimatta, että työtuomioistuin oli 4.4.1986 antamallaan tuomiolla n:o 41 tuominnut Porin Metallityöväen Ammattiosaston hyvityssakkoihin muun muassa työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneista työtaistelutoimenpiteistä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Porin Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n no

jalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

MTM-järjestelmän käyttöönottovaiheessa oli osastolla tehty ja edelleenkin tehtiin työntekijöiden pakkotahtiseksi luonnehtimaa linjatyötä, jossa urakkapalkat eivät liukuneet samalla tavalla kuin yksittäisissä urakkatöissä. Jopa MTM-alueen sisällekin oli muodostunut 1960ja 1970- lukujen vaihteessa 14-15 prosentin suoritustasoeroja, vaikka MTM-järjestelmän oli ollut määrä olla mahdollisimman oikeudenmukainen.

MTM-järjestelmään siirtymisestä alkaen oli Oy W. Rosenlew Ab:n metalliteollisuudessa toiminut sopimuskauden kerrallaan 4 + 4 -jäseninen MTM-neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli ollut neuvotella uusi MTM-sopimus sekä ratkaista MTM-urakka-alueella esiintyvät erimielisyydet keskitetysti, mikäli asia oli koskenut MTM-sopimuksen tekstitulkintaa. Samoin oli ollut asianlaita 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, mutta tuolloin osastoinsinööri oli kuitenkin tehnyt kanteessa tarkoitetun osaston työntekijöiden kanssa erillisen sopimuksen, jolla oli kompensoitu linjatyöntekijöiden ansiotasoa muihin MTM-urakoihin nähden. Tätä MTM-sopimukseen kuulumatonta kompensaatiota oli alettu nimittää tuotantobonukseksi, koska palkkaa ei muuten ollut voitu nostaa ilman, että myös toiset työntekijät olisivat vaatineet palkankorotusta. Tämä bonus oli ollut pennimääräinen, eikä sitä ollut sidottu mihinkään sopimusmääräyksiin eikä palkkojen kehitykseen.

Puimuritehtaan kokoonpano-osastolla oli kyseisenä aikana ollut työn alla uusi leikkuupuimurimalli, jota osien puutteen takia ei ollut voitu koota kuin ajoittain. Tämä oli ilmennyt muun muassa siitä, että osa-valmistusosastojen työntekijöitä oli osin painostettu ja osin houkuteltu viikottaisiin ylitöihin tarjoamalla lounaat läheisessä anniskeluravintolassa. Ylitöitä oli teetetty sen vuoksi, että kokoonpano-osastolle saataisiin riittävästi materiaalia. Kokoonpanotyön alkaessa oli melkoinen osa valmistettavista osista vielä ollut suunnittelijoiden piirustuslaudoilla, joten materiaalivirta kokoonpano-osastolle ei ollut voinut olla kovinkaan vauhdikas. Päivän poissaololla ei näin ollen ollut voinut olla minkäänlaista taloudellista vahinkoa työnantajalle.

Koska pääluottamusmiehen sairausoireet olivat edelleen pahentuneet aamupäivän kuluessa, hänet oli passitettu kotiin loppuviikoksi. Koska MTM-neuvottelut oli sovittu pidettäväksi 17.4.1986 ja koska puimuritehtaan johtaja oli ilmoittanut puhelimitse pääluottamusmiehelle asian menevän työtuomioistuinkäsittelyyn, pääluottamusmies oli katsonut velvollisuudekseen tulla sairauslomasta huolimatta töihin 17.4.1986 ehkäistäkseen asian menemisen periaatteelliselle tasolle ja mahdollisen työnseisauksen laajenemisen toiselle kokoonpanolinjalle. Tässä pääluottamusmies olikin onnistunut.

Kanteessa tarkoitetun osaston luottamusmies oli valittu tehtäväänsä vuoden 1985 alussa. Hänellä oli ollut vain noin kolmen kuukauden kokemus luottamusmiestehtävistä, joten hän oli ollut melko kokematon hoitamaan erimielisyyksiä työnantajan kanssa. Osaston luottamusmies ei ollut myöskään saanut kokemusta ammattiosaston toimikunnan kautta, koska hän ei ollut toimikunnan jäsen.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli 16.4.1986 ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä toimimaan siten, että työrauha palautui välittömästi ja asia ratkaistiin työehtosopimuksen määräämää neuvottelujärjestystä käyttäen. Ammattiosasto ja työntekijäliitto olivat tehneet kaiken voitavansa työnseisausten estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 1 600. Jäsenistä 800 oli Oy W. Rosenlew Ab:n palveluksessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että Oy W. Rosenlew Ab:n maatalouskonetehtaalla oli myös vuonna 1986 solmittu voimassa oleviin työehtosopimusmääräyksiin perustuva MTM-sopimus yhteistyössä työntekijäpuolen kanssa. Mikäli työnantaja ei olisi noudattanut sopimuksen sisältöä, olisi sopimus jo ajat sitten romuttunut. Rahaurakoiden ja MTM A-rahakertoimien välillä esitetyn ansiotasovertailun luvut olivat oikeita. MTM-urakkatyöntekijöiden A-rahakertoimet olivat joidenkin työntekijöiden osalta olleet vastineessa esitetyin tavoin urakkatyöntekijöiden keskiansioiden yläpuolella, koska rahaurakoiden perusteet eivät olleet pitäneet tai ne olivat olleet jopa virheellisiä. Mitään vastineessa mainittua pakkotahtisuutta ei puimuritehtaan linjatyössä ollut, sillä linjasiirrot eivät olleet automaattisia, vaan siirto tapahtui käsityönä.

Tuotanto- ja korjausbonusta oli ryhdytty maksamaan samanaikaisesti ja niiden maksamisen perusteena oli ollut ja edelleen oli häiriötön ja virheetön tuotanto. Bonus oli portaittainen ja se oli riippuvainen virheiden ja tuotannon määrästä. Bonuksella ei ollut korjattu mitään ansiotason jälkeenjääneisyyttä, vaan maksamisen perusteena oli ollut lisääntynyt työmäärä. Bonus oli yksi osa linjahenkilöiden urakkapalkkaa, joka perustui työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa puhuttiin töistä, joissa suora urakointi tuotti vaikeuksia. Nyt puheena olevissa tapauksissa oli kysymyksessä sekä suorasta urakoinnista että palkkiosta, jota edellä oli kutsuttu bonukseksi.

Väitteet bonusjärjestelmän jälkeenjääneisyydestä verrattuna yleiseen ansiokehitykseen eivät pitäneet paikkaansa, sillä bonukset olivat kasvaneet kymmenen vuoden aikana 15 prosenttia. Sivuvaiheessa työskenteleville työntekijöille maksettiin korjausbonusta mutta ei tuotantobonusta. Tuotantobonusta heille ei maksettu, koska he eivät voineet välittömästi vaikuttaa tuotantoon. Vastineessa esitetyin tavoin sisäänajovaiheessa esiintyi runsaasti erilaisia korjaustöitä. Sisäänajovaiheessa linjavauhti olikin tästä johtuen sovittu alhaisemmaksi kuin MTM-analyysit näyttäisivät, joten työntekijöiden ansiot kuitenkin säilyivät normaalitilanteen mukaisina.

Työnseisauksen aikana kokoonpanotyön alla olleen uuden puimurimallin osalta tuotantoa ei ollut pysäytetty puuttuvien osien vuoksi, vaan ne oli pyritty asentamaan joustavasti myöhemmin kokoonpanon aikana. Työnseisauksen johdosta oli menetetty yhden päivän tuotanto eli kaksi puimuria oli jäänyt valmistamatta. Työtaistelun johdosta työnantajalle oli aiheutunut vahinkoa tehdyn laskelman mukaisesti yhteensä noin 58 000 markkaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Oy W. Rosenlew Ab:n Porin puimuritehtaalla on 15.4.1986 neuvoteltu kokoonpanolinjan työntekijöiden palkkojen korottamisesta. Työnantajan kieltäydyttyä suostumasta työntekijäpuolelta esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin kokoonpano-osaston työntekijät ovat samana päivänä kello 14.50 ryhtyneet lakkoon, joka on jatkunut seuraavan työpäivän ajan. Lakkoon on osallistunut noin 30 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston työpaikalle asettama osaston luottamusmies.

Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan osaston luottamusmies oli esittänyt työnantajan edustajalle vaatimuksen kokoonpanolinjan työntekijöiden tuntipalkkojen korottamisesta kahdella markalla ja kokoonpanolinjan sivuvaiheessa työskentelevien työntekijöiden tuntipalkkojen korottamisesta kolmella markalla. Työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan vaatimuksena on ollut yhden markan korotus paikallisiin sopimuksiin perustuviin tuotanto- ja korjausbonusjärjestelmiin sekä korjausbonuksen maksaminen myös kokoonpanolinjan sivuvaiheessa työskenteleville työntekijöille. Työtaistelun syynä ovat joka tapauksessa olleet työehtosopimuksessa säänneltyjä palkkoja koskevat erimielisyydet ja työtaistelu on niin ollen kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, minkä lisäksi ammattiosasto vastaa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Työtaistelun alettua Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja pyydetty sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsija onkin 16.4.1986 puhelimitse kehottanut pääluottamusmiestä työrauhan palauttamiseen välittömästi ja asian ratkaisemiseen työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Kun työt ovat seuraavana päivänä käynnistyneet, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä itse juttukulunsa.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Airaksinen, Hölttä ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.