Labor court dismisses union appeal, upholding employer's dismissal for unauthorized absences as a valid serious reason.

Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen toistuvien luvattomien poissaolojen johdosta. Samasta syystä työntekijälle oli aikaisemmin annettu huomautuksia ja kirjallinen varoitus.

Työnantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy työntekijän työsuhteen päättämiseen. (Ään.)

Kantaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Vastaaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Oy Nokia Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kumi ja Nahkatyöväen Liiton välillä 10.4.1984 allekirjoitetussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

29 § Järjestysmääräykset ___________________

1. Jos työntekijä sairauden takia on estynyt määräaikana saapumasta työhönsä, tulee hänen mikäli mahdollista siitä hyvissä ajoin ennen työn alkamista ilmoittaa työnjohdolle. Muun pätevän esteen takia voi työnjohto työntekijän pyynnöstä myöntää hänelle oikeuden poissaoloon, mikäli tuotannollisen toiminnan esteetön jatkuminen sen sallii. Ilman pätevää estettä ei työntekijä saa jäädä pois työstään.

Työehtosopimuksen osana 1.9.1984 lähtien noudatetussa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomauttaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

Soveltamisohje

Yleinen tulkintaohje

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1 Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä, lukuun ottamatta 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Soveltamisohje

Työsopimuslaissa (320/1970) irtisanomisperusteeksi on säädetty erityisen painava syy. Sopimuksessa viitataan työsopimuslain irtisanomisperusteisiin. Irtisanomisen perusteena tulee siten olla erityisen painava syy.

Erityisen painava syy -käsitteen sisältöä on pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla on sopimuksen mukaan sallittua. Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 43 §:n 2 momentissa on esimerkkiluettelo niistä perusteista, jotka oikeuttavat työnantajan purkaamaan työsopimuksen.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1 enintään viisi vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa,

2 yli viisi vuotta, mutta enintään kymmenen vuotta kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa ja

3 yli kymmenen, mutta enintään 15 vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa sekä

4 yli 15 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajlla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

16 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

17 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

18 § Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

Työntekijän vaatimuksesta tai ennen irtisanomisajan päättymistä esitetystä työnantajan vaatimuksesta on neuvotteluissa tai työtuomioistuimessa harkittava, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että edellytykset ovat olemassa työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle.

Edellä 1 kappaleessa mainittuja edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomisen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

19 § Korvaus työsuhteen jatkuessa

Jos neuvotteluissa todetaan tai työtuomioistuin katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, voidaan määrätä, että työnantajan on maksettava joko 17 §:n mukainen korvaus tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoinen korvaus.

Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnantaja neuvotteluissa tai tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa työntekijälle joko irtisanotun työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä 17 §:n 1 kappaleen mukaisesta vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.

KANNE

Kanteen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Nokia Ab oli 6.1.1986 purkanut Arja Naskalin työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n perusteella. Purkamisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut jatkuvat luvattomat poissaolot. Työnantajan laatiman selvityksen mukaan Naskali oli ollut luvatta poissa työstä 6.8., 30.8. ja 24.9.1984 sekä 31.1., 2.4. ja 16.-17.5.1985 sekä 2.1.1986. Naskalille oli 29.4.1985 annettu kirjallinen varoitus toistuvien luvattomien poissaolojen johdosta. Naskalin työsuhde oli alkanut 18.8.1975.

Naskali oli riitauttanut työsopimuksensa purkamisen irtisanomissuojasopimuksen 11 ja 12 §:n tarkoittamalla tavalla ja ilmoittanut katsovansa, että työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes työsopimuksen irtisanomiseen. Paikalliset neuvottelut asiasta oli käyty 20.1.1986 ja liittojen väliset neuvottelut 18.2.1986. Neuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella näytti hyvin ilmeiseltä, että Naskalin luvattomat poissaolot olivat tosiasiassa johtuneet hänen terveydellisestä tilastaan. Pelkotilat ja jännittäminen olivat estäneet työhön menon. Pyrkimys psyykkisten oireiden kieltämiseen, joka oli tavallista, oli estänyt Naskalia menemästä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Työsopimuksen purkamisen perusteena olleet poissaolot ja runsaat sairauslomat osuivat ajallisesti yhteen Naskalin psyykkisten oireiden alkamisen kanssa. Koska Naskalin työsuhteen purkamisen perusteena olleet poissaolot olivat johtuneet tosiasiassa hänen sairaudestaan, ei poissaoloja voitu katsoa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta johtuviksi. Ennen työsuhteen purkamista edeltänyttä poissaoloa Naskali oli ollut luvatta poissa työstä edellisen kerran 16.-17.5.1985. Lisäksi oli huomattava, että Naskali oli lupautunut korvaamaan työnantajalle poissaolon 2.1.1986 tekemällä sen myöhemmin.

Työsuhteen päättämisen johdosta tuomittavan korvauksen määrää harkittaessa tulisi ottaa huomioon Naskalin työsuhteen kesto, työsuhteen purun vaikutukset hänen taloudelliseen ja terveydelliseen tilaansa, hänen mahdollisuutensa saada uutta työtä sekä työnantajayrityksen koko.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Oy Nokia Ab on päättänyt Naskalin työsuhteen ilman erityisen painavaa tai tärkeää syytä ja siten menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vastaisesti ja vaatinut Oy Nokia Ab:n velvoittamista suorittamaan Naskalille irtisanomissuojasopimuksen 16 ja 17 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 92 969 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Oy Nokia Ab:n velvoittamista suorittamaan Naskalille irtisanomisajan palkkana 18 593 markkaa 16 prosentin korkoineen 6.1.1986 lukien.

Edelleen Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta irtisanomissuojasopimuksen 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla harkitsemaan, oliko edellytyksiä Naskalin työsuhteen palauttamiselle olemassa, ja myönteisessä tapauksessa Oy Nokia Ab:n velvoittamista suorittamaan Naskalille irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana vaihtoehtoisena korvauksena 10 kuukauden palkkaa vastaavat 46 484 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, mikäli Oy Nokia Ab asetetun määräajan kuluessa tarjoaa Naskalille työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vielä vaatinut Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamien velvollisuuksien laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut haastehakemuksessa 16 prosentin koron tuomitsemista hyvityssakolle. Tästä vaatimuksesta Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on asian esivalmistelussa luopunut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteessa oli esitetty, että Naskalin poissaolot eivät hänen psyykkisistä ongelmista johtuen olisi olleet luvattomia. Tämä väite oli asiaan vaikuttamaton eikä näyttöä sen tueksi myöskään ollut esitetty. Pitkään jatkuneita luvattomia poissaoloja ei voitu pitää luvallisina vain masennukseen tai jännitykseen vetoamalla. Naskalin psyykkiset oireet eivät myöskään olleet estäneet häntä täyttämästä työvelvoitettaan. Päinvastoin häntä hoitanut psykiatrian erikoislääkäri oli 5.12.1985 todennut Naskalin työkykyiseksi. Naskalin sairauspoissaolojen syynä oli ollut erilaisia fyysisiä syitä kuten käden, jalan tai selän kipeytyminen. Naskalia koskevista lääkärinlausunnoista ei myöskään voitu päätellä, että Naskali olisi ollut sillä tavoin psyykkisesti sairas, että hän ei olisi ymmärtänyt työvelvoitteensa täyttämisen tärkeyttä. Naskali oli useampaan otteeseen myös laiminlyönyt käydä sovitulla lääkärin vastaanotolla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Nokia Ab on työsopimuslain 43 §:n perusteella 6.1.1986 purkanut yhtiön palveluksessa 18.8.1975 lukien olleen Arja Naskalin työsuhteen. Purkamisen perusteeksi työnantaja on ilmoittanut hänen jatkuvat luvattomat poissaolonsa työstä. Naskali on esitetyn selvityksen mukaan 6.8.1984 ja 2.4.1985 välisenä aikana ollut luvatta poissa työstä viitenä työpäivänä. Työnantajan ilmoituksen mukaan Naskalille on useampaan kertaan annettu huomautus poissaolojen vuoksi. Hänelle on 29.4.1985 annettu kirjallinen varoitus toistuvista luvattomista poissaoloista. Tämän jälkeen Naskali on 16.5.-17.5.1985 ollut poissa työstä esittämättä poissaolostaan selvitystä työnantajalle samoin kuin 2.1.1986, jonka jälkeen hänen työsuhteensa on edellä kerrotuin tavoin purettu.

Epäselvää on, onko Naskalille luvattomien poissaolojen johdosta annettujen huomautusten yhteydessä nimenomaisesti ilmoitettu, että luvattomista poissaoloista saattaisi seurauksena olla työsuhteen päättyminen. Naskalille annettuun kirjalliseen varoitukseen ei ole sisältynyt mainintaa työsuhteen mahdollisesta päättymisestä. Kun hänelle on jo aiemmin samasta syystä annettu huomautuksia, hänen on täytynyt varoituksen saadessaan ymmärtää, että luvattomat poissaolot jatkuessaan saattavat muodostaa sellaisen työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, jonka perusteella hänen työsuhteensa voidaan päättää.

Kantajaliitto on esittänyt, että työnantajan luvattomiksi katsomat poissaolot ja erityisesti työsopimuksen purkamista edeltänyt poissaolo 2.1.1986 ovat tosiasiassa johtuneet Naskalin sairaudesta. Naskali ei kuitenkaan ole esittänyt työnantajalle selvitystä työkyvyttömyydestään luvattomina pidetyiltä poissaolopäiviltä. Työehtosopimuksen 29 §:n 1. kohdan mukaan työntekijä ei saa jäädä pois työstään ilman pätevää estettä. Näyttämättä on myös jäänyt, että Naskali sairauden vuoksi olisi ollut estynyt tekemästä työehtosopimuksen 29 §:n 1 momentissa edellytettyä ilmoitusta poissaolostaan. Edellä mainitusta ilmoitusvelvollisuudesta hänen on täytynyt olla tietoinen samoin kuin siitä, ettei työntekijä edellä mainitun työehtosopimuskohdan mukaan saa jäädä pois työstä ilman pätevää syytä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Oy Nokia Ab:llä on Naskalin menettelyn perusteella ollut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsuhteensa päättämiseen.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Nokia Ab kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Orasmaa, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen Kuivanen yhtyi:

Kun kysymys Naskalin työsuhteen päättämisen perusteesta on kuitenkin ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen, katson näyttämättä jääneen, että Työnantajain Yleinen Ryhmä olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Näillä perusteilla kanteen enemmälti hyläten vahvistan Naskalin työsopimuksen päättämisen tapahtuneen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan, työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen vastaisesti. Samalla velvoitan Oy Nokia Ab:n suorittamaan Arja Naskalille sanotun sopimuksen 4 §:n tarkoittamana irtisanomisajan palkkana vaaditut 18 593 markkaa 16 %:n korkoineen 6.1.1986 lukien sekä sanotun sopimuksen 16 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 45 000 markkaa 16 %:n korkoineen 7.7.1986 lukien. Siinä tapauksessa, että Oy Nokia Ab suostuu ottamaan Naskalin takaisin hänen entisiä työtehtäviä vastaaviin tehtäviin kuukauden kuluessa tämän tuomion antamisesta, velvoitan yhtiön maksamaan Naskalille yleissopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuna vaihtoehtoisena korvauksena 18 000 markkaa 16 %:n korkoineen tuomion antamisesta lukien. Jutun laatuun katsoen saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.