Labor court dismisses strike action as political protest rather than a violation of collective agreement peace clauses.

Työntekijäliitto oli järjestänyt tomintapäivän, jonka aikana liiton kaikkien sopimusalojen työntekijät olivat olleet vuorokauden lakossa. Lakon tavoitteena oli työllisyyden parantaminen. Lakko oli lähinnä työllisyyspoliittinen mielenilmaus. Sen avulla ei ollut pyritty työntekijöiden omien työehtojen muuttamiseen eivätkä painostustoimenpiteet olleet kohdistuneet työehtosopimusten yksittäisiin määräyksiin. (Ään.)

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton kesken 11.4.1984 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa, jota Puusepänliikkeiden Liitto on 15.5.1984 tehdyllä sopimuksella sitoutunut noudattamaan, on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

3 §.

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1. Yleissopimus (15.5.1946)

4. Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (6.6.1978) soveltamisohjeineen

4 §.

Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton kesken 11.4.1984 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

2 §.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

10.Liitteenä XXI olevaa 6.6.1978 allekirjoitettua yleisopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, sekä 15.1.1981 allekirjoitettuja ko. sopimuksen soveltamisohjeita.

Työrauhavelvoite

3 §.

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Puutyöväen Liiton kesken 11.4.1984 tehdyssä Ryhmän puualojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ____________________________________

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978 ja soveltamisohjeineen 15.1.1981

3 § Työrauhavelvoite ________________

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen ____________________________________

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja lain sekä voimassaolevan työehtosopimuksen puitteissa erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

2. Työnantaja ja työntekijä tekevät keskenään työsopimuksen joko kirjallisesti tai muutoin todistettavasti.

3. Työsuhdetta päätettäessä sekä lomautuksessa noudatetaan irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen määräyksiä.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Puutyöväen Liiton kesken 11.4.1984 tehdyssä veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ____________________________________

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978 ja soveltamisohjeineen 15.1.1981

19 § Irtisanomisaika _______________

1. Työsuhde päätetään noudattaen keskusjärjestöjen välisen irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevaa yleissopimusta.

34 § Työrauhavelvoite ________________

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Allekirjoittaneet liitot ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 6.6.1978 on korvannut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 24.4.1984.

KANTEET

Kanteiden perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto on lausunut, että lakkoon oli osallistunut muun muassa sen jäsenyritysten Isku Oy:n, Asko Oy:n, E-osuuskunta Ekan Kalustelinjan, Huonekalutehdas Jouko Mäkinen Oy:n, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaaja Kalustetehtaan ja Rakennusvalmiste Oy:n työntekijät ja luottamusmiehet. Puutyöväen Liitto oli pyrkinyt painostamaan työnantajaliittoa ja sen jäsenyrityksiä irtisanomista ja lomautusta koskevien sopimusmääräysten muuttamiseksi.

Kanteissa esitetyt vaatimukset

Puusepänliikkeiden Liitto on vaatinut, että 12.12.1985 järjestetty lakko todettaisiin työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseksi ja että Puutyöväen Liitto tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Puutyöväen Liiton sekä Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston, Puutyöväen Liiton Alavuden osaston, Kajaanin Saha- ja puutyöläisten ammattiosaston, Oulun Puutyöväen ammattiosaston, Ristiinan Puutyöläisten, Lappeenrannan Sahaja Vanerityöntekijöiden, Siikaniemen Saha- ja puutyöväen ammattiosaston, Joensuun Levytyöntekijöiden ja Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen Liiton ja sen Iskun ja Askon ammattiosastojen, Sotkan ammattiosaston, Jurvan osaston, Vaajakosken Puutyöväen ammattiosaston ja Forssan Puutyöväen osaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Puutyöväen Liiton sekä Lohjan Veneenrakentajien, Turun Veneenrakentajain ammattiosaston, Larsmo Båtbyggaren, Uudenkaarlepyyn Veneenrakentajien, Nautorin Veneenrakentajien, Turun Seudun Veneentekijöiden, Puutyöväen Liiton Loviisan osaston, Vaajakosken Puutyöväen ammattiosaston, Puutyöväen Liiton Rääkkylän osaston, Porvoon Puuseppäin ammattiosaston, Porin Tulitikkutehtaalaisten ammattiosaston, Tampereen Puuseppien ammattiyhdistyksen ja Kaukasten Vanutyöntekijöiden tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINEET

Vastineiden perustelut

Puutyöväen Liitto on Puusepänliikkeiden Liiton kanteen johdosta lausunut, että työntekijäliitto oli kehottanut ammattiosastoja kertomaan toimintapäivästä työnantajalle. Työnseisausten ilmoittamisesta oli määräyksiä työriitojen sovittelusta annetussa laissa. Mielenosoituksella ei ollut painostettu työnantajaliittoa eikä työnantajia, vaan työntekijäliitto oli halunnut kiinnittää valtiovallan huomiota puualan heikkoon työllisyyteen. Tämä oli todettu liittokokouspöytäkirjassa ja liiton kummankin puheenjohtajan puheissa Lahdessa ja Kemissä. Työnseisaus ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen, vaikka toimintapäivää koskevassa tiedonantokirjeessä oli todettu, että toimintapäivä oli järjestetty laajamittaisten lomautusten vuoksi. Työnseisauksen aikana työpaikoilla ei kuitenkaan ollut vaadittu työnantajia peruuttamaan lomautuksia tai irtisanomisia. Työnantajaliiton pyrkimyksenä oli laajentaa työrauhavelvollisuutta. Tässä tapauksessa oli ollut kysymys poliittisesta mielenosoituksesta.

Puutyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puusepänteollisuuden Liiton kanteiden johdosta lisäksi lausunut, että työnseisaus oli ollut poliittinen mielenosoitus, jonka tarkoituksena oli ollut kiinnittää yleinen huomio mekaanisen metsäteollisuuden huonoon työllisyyteen sekä huonoon teollisuuspolitiikkaan ja oloihin maassa yleensä.

Puutyöväen Liitto on Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta lisäksi lausunut, että mielenosoitukseen olivat osallistuneet Puutyöväen Liiton kaikki sopimusalat. Työntekijäliiton jäsenet eivät olleet missään Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän yrityksessä painostaneet esimerkiksi työnantajaa peruuttamaan lomautuksia tai irtisanomisia. Näillä sopimusaloilla oli ollut varsin hyvä työllisyys eikä lomautuksia tai irtisanomisia ollut ollut. Työllisyydestä ei voitu työehtosopimuksin sopia. Siksi työllisyyteen kohdistuva työnseisaus ei ollut työehtosopimuksen vastainen.

Kuultavina olevat ammattiosastot ovat yhtyneet Puutyöväen Liiton lausumaan.

Vastineissa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kaikkien neljän kanteen hylkäämistä.

KANTAJIEN VASTASELITYKSET

Puusepänliikkeiden Liitto on vielä lausunut, että vaikka työnseisauksella oli ollut myös mielenosoituksellinen luonne, se oli myös kohdistunut työehtosopimuksessa määrättyihin työnantajan oikeuksiin. Työrauhavelvoitetta ei ollut tarkoitus laajentaa poliittisiin mielenosoituksiin.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Puusepänteollisuuden Liitto ovat vielä lausuneet, että työnantajaliitoille toimitetussa toimintapäivää koskevassa Puutyöväen Liiton tiedonantokirjeessä ja Puutyöläinen-nimisessä työntekijäliiton omassa julkaisussa oli selvästi todettu, että lakko oli järjestetty vastalauseeksi alan irtisanomisille ja lomautuksille. Liittokokous oli jättänyt liittotoimikunnan päätettäväksi toimintapäivän muodon ja toteutuksen. Niiden ammattiosastojen osalta, joiden toimihenkilöt olivat olleet sekä päättämässä liittotoimikunnassa että toteuttamassa yrityksessä lakkoa, sopimusrikkomus oli erityisen raskauttava. Ammattiosastot olivat tietoisina liittotoimikunnan päätöksen lainvastaisuudesta toteuttaneet lakon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä lausunut, että veneenrakennusteollisuudessa samoin kuin Ryhmän puualoillakin oli jouduttu lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitä huonon taloudellisen tilanteen johdosta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultavat ammattiosastot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

JUTTUJEN YHDISTÄMINEN

Työtuomioistuin on yhdistänyt jutut.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puutyöväen Liiton liittokokous on 16.11.1985 päättänyt järjestää toimintapäivän työttömyyttä vastaan ja velvoittanut liittotoimikunnan päättämään toimintapäivän muodosta ja ajankohdasta. Samalla liittokokous on kehottanut jäsenistöä antamaan täyden tukensa päätökselle. Puutyöväen Liiton liittotoimikunta on 27.11.1985 päättänyt järjestää yhden vuorokauden pituisen työnseisauksen siten, että työnseisaus alkoi 12.12.1985 kello 6 ja päättyi 13.12.1985 kello 6.

Työntekijäliiton osastoilleen, piirijärjestöilleen ja pääluottamusmiehille osoitetussa 28.11.1985 päivätyssä tiedonantokirjeessä on työnseisausta perusteltu toimintapäivän järjestämisenä työttömyyttä vastaan erityisesti mekaanisessa metsäteollisuudessa tapahtuneiden ja tulossa olevien työpaikkojen lopettamisten ja työntekijöiden laajamittaisten lomautusten johdosta. Työnseisaukseen ei kirjeen mukaan liittynyt muita paikallisia tai muunlaisia tavoitteita.

Toimintapäivänä ovat kanteissa mainituin tavoin olleet lakossa mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, puusepänliikkeiden, veneerakennusteollisuuden ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän puualojen jäsenyritysten eri ammattiosastoihin jäseninä kuuluvat työntekijät.

Työnantajaliitot ovat katsoneet, että työnseisaus kohdistui työtaistelutoimenpiteenä irtisanomista ja lomauttamista koskeviin määräyksiin, jotka sisältyvät kanteessa tarkoitettuihin työehtosopimuksiin ja työehtosopimusten osana noudatettavaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suomen Työnantajain Keskusliiton väliseen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaan yleissopimukseen.

Vastaajaliitto on katsonut, ettei työnseisaus kohdistunut kanteissa tarkoitettuihin työehtosopimuksiin ja jäi siten työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle. Liiton mukaan kysymyksessä oli ollut poliittinen mielenosoitus, jonka tarkoituksena oli ollut kiinnittää valtiovallan huomio mekaanisen metsäteollisuuden huonoon työllisyystilanteeseen ja teollisuuspolitiikkaan.

Tuomiolauselma

Kanteet hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen Puutyöväen Liitto ja ammattiosastot saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Porttila.

Jäsen Pohjanoksan eriävä mielipide, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Kanteessa tarkoitetun toimintapäivän tarkoituksena on ollut Puutyöväen Liiton tiedonantokirjeen mukaan vaikuttaa työpaikan lopettamisten ja laajamittaisten lomautusten johdosta työttömyyttä vastaan. Toimintapäivällä oli näin ollen pyritty vaikuttamaan jo toteutettuihin tai uhkaamassa oleviin lomauttamisiin. Toimintapäivällä on pyritty vaikuttamaan myös muihin tahoihin kuin työnantajiin, mutta tällaiset vaikutukset ovat olleet niin välilliset ja epämääräiset, ettei toimintapäivää voida pitää luonteeltaan työllisyyspoliittisena. Tämän vuoksi katson, että työnseisaus on kohdistunut ensisijaisesti työtaistelutoimenpiteenä kanteessa tarkoitettujen työehtosopimusten irtisanomista ja lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Puutyöväen Liitto vastaa työtaistelun toimeenpanosta. Toteuttaessaan liiton liittokokouspäätökseen ja liittotoimikunnan päätökseen perustuvan toimintapäivän ammattiosastot ovat, kun toimintapäivään ei ole liittynyt paikallisia erimielisyyksiä tai vaatimuksia, voineet ymmärtää toimintapäivän kohdistuvan ensisijaisesti muihin kuin irtisanomisia ja lomauttamisia koskeviin asioihin. Mielestäni onkin jäänyt näyttämättä, että kanteessa tarkoitetut ammattiosastot olisivat rikkoneet niille kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Näillä perusteilla harkitsen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi, ammattiosastoja vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, velvoittaa Puutyöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 35 000 markkaa, Puusepänteollisuuden Liitolle 18 000 markkaa, Puusepänliikkeiden Liitolle 12 000 markkaa ja Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 12 000 markkaa sekä velvoittaa Puutyöväen Liiton korvaamaan kunkin kantajaliiton oikeudenkäyntikulut erikseen 1 200 markalla.