Labor court dismissed union strike damages claim against employer for wage rule breach.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työehtosopimuksen mukaan pidettiin väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansiotasoa, ellei ansiotasotavoitteesta paikallisissa neuvotteluissa päästy sopimukseen.

Työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa paremmin vastaavaksi katsottu kanta, jonka mukaan palaneen tasaamon tilalle rakennetulla uudella tasaamolla väliaikaisena ansiotasotavoitteena pidettiin palaneella tasaamolla saavutettua keskituntiansiota, kuin se kanta, että entisellä työtavalla saavutetuksi keskituntiansiotasotavoitteeksi katsottaisiin palon jälkeisillä, väliaikaisiksi tarkoitetuilla työskentelytavoilla saavutettu keskituntiansiotaso.

Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Hackman Ab Kuultava Honkalahden Puutyöntekijäin ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1984 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Työrauhavelvoite

3 §.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Suorituspalkat

13 §.

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

Muist. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama. Työntekijöiden, jotka työskentelevät samassa työkohteessa ja joiden työmäärä on suorassa suhteessa urakkatyöntekijäin työmäärään, tulee kuulua saman urakkahinnoittelun piiriin.

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon, kuitenkin siten, että ansiotasotavoite ylittää vähintään 15 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

Ellei paikallisissa neuvotteluissa päästä ansiotasotavoitteesta sopimukseen, pidetään väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansiotasoa. Uusissa töissä pidetään vastaavasti väliaikaisena ansiotasotavoitteena vastaavassa työssä ao. tehtaassa samassa palkkaryhmässä saavutettua keskituntiansiota. Kysymys lopullisen ansiotasotavoitteen määrittämisestä siirretään liittojen ratkaistavaksi.

Urakkahinnoittelu sovitaan joko jatkuvaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaista urakkahinnoittelua tehtäessä on myöskin sovittava sen voimassaoloajasta. Sellaisissa uusissa töissä tai töissä, joissa oleellisen menetelmämuutoksen takia ei uudella työmenetelmällä ole edellytyksiä yksikköhinnoiteltuun urakointiin ilman riittävää työkokemusta, todetaan harjaantumiseen tarvittava aika, jolta ajalta suoritetaan aikapalkka 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Määräaikaisen koehinnoittelun aikana taataan ansioksi 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Ellei jatkuvasta tai määräaikaisesta hinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta päästä sopimukseen, siirretään asia liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajalta sekä kuuden tilivälin jaksolta siitä, kun asia on alistettu liittojen ratkaistavaksi, taataan palkkana 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Ellei edellämainittujen kuuden tilivälin aikana liittojen myötävaikutuksella ole päästy sopimukseen urakkahinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta, jatketaan työtä tuntityönä ohjetuntipalkalla.

Harjaantumisaikana, urakkahinnoitteluneuvottelujen, 6 kappaleessa tarkoitettujen kuuden tilivälin tai määräaikaisen koehinnoittelun aikana on ko. työ suoritettava normaalilla urakkatyöjoutuisuudella, jotta palkkaperusteet hinnoittelulle voidaan mahdollisimman nopeasti todeta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Ammattiosaston toimenpiteet lakon estämiseksi eivät olleet olleet riittäviä. Ammattiosaston velvollisuutena oli huolehtia työrauhan ylläpitämisestä ja tarvittaessa sen palauttamisesta. Ammattiosaston mahdollinen toiminta ei ollut ollut riittävää, koska ammattiosasto ei ilman Puutyöväen Liiton edustajien apua ollut saanut lakkoa loppumaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Honkalahden Puutyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTINE

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Oy Hackman Ab:n Honkalahden sahan työntekijät olivat ryhtyneet 14.2.1986 lakkoon, koska edellisenä kesänä palaneen tasaamo -74:n tavoiteansiosta oli työntekijäpuolen ja työnantajan välillä ollut jatkuvasti erimielisyyttä. Työnantaja oli yrittänyt huonontaa tavoiteansiota esittämällä, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan kolmannen kappaleen mukainen väliaikainen tavoiteansio tulisi määrätä sekä tasaamon tulipaloa edeltäneen että tulipalon jälkeisen tavoiteansion perusteella. Työntekijöiden mielestä väliaikainen ansiotasotavoite olisi tullut määritellä palaneen tasaamo -74:n keskituntiansion mukaan.

Lakon alkamisen jälkeen työnantaja oli 17.2.1986 keskeyttänyt työt sahalla ja rimoittamossa. Tämän jälkeen myös pituuspaketointi-, lähetys- ja huolto-osaston sekä höyläämö- ja sisustuslevytehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon. Työnantaja oli 20.2.1986 keskeyttänyt työt tasaamo -65:llä. Töiden pysähtyminen ei ollut siten johtunut pelkästään työntekijöiden työtaistelusta.

Työnantajan edustaja oli lakon alkamisen jälkeen ilmoittanut, että työntekijät saisivat olla lakossa vaikka kesään asti. Työnantajalla ei siten ollut ollut mitään lakkoa vastaan, koska markkinat olivat heikot, kuten työnantajan edustaja oli todennut. Työnantaja ei ollut edes pyrkinyt palauttamaan työrauhaa, vaan työnantajan ylimielinen ja taitamaton suhtautuminen oli päin vastoin pitkittänyt lakkoa. Ammattiosasto oli pitänyt lakon takia kokouksen 23.2.1986. Kokouksessa oli ollut läsnä kaksi Puutyöväen Liiton edustajaa, jotka yhdessä pääluottamusmiehen kanssa olivat kehottaneet työntekijöitä töiden aloittamiseen. Kokouksen jälkeisenä päivänä työntekijät olivat palanneet työhön. Ammattiosasto oli siten tehokkaasti vaikuttanut lakon päättämiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PUUTYÖVÄEN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Oy Hackman Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Oy Hackman Ab:n Honkalahden sahalla oli syntynyt erimielisyyttä siitä, miten helmikuussa 1986 käyttöönotetulla uudella tasaamolla eli tasaamo -86:lla tulisi määritellä työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan kolmannen kappaleen mukainen väliaikainen ansiotasotavoite. Työnantaja oli katsonut, että väliaikainen ansiotasotavoite tulisi määrätä sekä tasaamo -74:n tulipaloa edeltäneen että tulipalon jälkeisten tasaamotöiden ansioiden perusteella. Työntekijöiden mielestä väliaikainen ansiotasotavoite olisi sen sijaan tullut määrätä entisen työtavan keskituntiansion eli tasaamo -74:llä saavutetun keskituntiansion perusteella. Omaa kantaansa noudattaessaan työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta. Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä. Neuvotteluissa ei ollut päästy asiasta yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan kolmannessa kappaleessa tarkoitettuna entisellä työtavalla saavutettuna keskituntiansiona on pidettävä tasaamo -74:llä ennen tulipaloa saavutettua keskituntiansiota, ja vaatinut Oy Hackman Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n no

jalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Puutyöväen Liitto on asian esivalmisteluistunnossa luopunut haastehakemuksessa Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA OY HACKMAN AB:N VASTINE

Vastineen perustelut

Työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdassa oli määräykset urakkasopimuksen tekemisestä. Määräyksen mukaan tavoitteena oli ansiotasotavoitteesta sopiminen. Työehtosopimuksen 13 §:n 2. kohdan kolmannessa kappaleessa oli määräys sellaisen tilanteen varalta, että ansiotasotavoitteesta ei päästy yksimielisyyteen. Lähtökohtana oli se, että mikäli samaa työtä oli aikaisemmin tehty jollakin muulla työtavalla, tuli uuden työtavan ansiotasotavoitteen olla entisellä työtavalla saavutetun keskituntiansion mukainen. Työehtosopimuksen mukaisen ansiotasotavoitteen tuli siten uudella työtavalla pysyä samalla tasolla kuin uutta työtapaa edeltäneenä aikana.

Oy Hackman Ab:n Honkalahden sahalla oli tehty tasaamotyötä välittömästi ennen siirtymistä työskentelemään uudelle tasaamolle, joten aikaisemmassa tasaamotyössä saavutettu keskituntiansio oli katsottava uuden työtavan ansiotasotavoitteeksi. Uuden tasaamon ansiotasotavoitteena ei voitu pitää melkein vuotta aikaisemmin palaneen tasaamon keskituntiansiotasoa. Työehtosopimuksen tulkinta tältä osin oli selvä, eikä työnantajan omaksuma kanta ollut työehtosopimuksen vastainen, koska se oli työntekijöille edullisempi kuin työehtosopimuksen mukainen täsmällinen menettely. Puutyöväen Liiton kanteessa esitetty kanta ei perustunut työehtosopimuksen sanamuotoon eikä työehtosopimuksen tarkoitukseen tai muuhun järkevään perusteeseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Hackman Ab ovat vaatineet Puutyöväen Liiton kanteen hylkäämistä.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että palaneella tasaamo -74:llä työskennelleiden työntekijöiden työtehtävät eivät olleet tasaamon tulipalon jälkeisenä aikana olleet samanlaisia kuin ennen tasaamon tulipaloa. Osa tasaamo -74:llä työskennelleistä työntekijöistä oli palon jälkeen ollut töissä tasaamo -65:llä, osa lähetys-, kuljetus- ja pituuspaketointiosastolla ja osa trukkien korjaustöissä. Tasaamo -74:llä työskennelleiden työntekijöiden työtehtävät olivat siten palon jälkeen poikenneet melkoisesti tasaamo -74:llä tehdyistä töistä. Helmikuussa 1986 valmistunut tasaamo oli samankaltainen kuin tasaamo -74. Tämän vuoksi tasaamo -86:n tavoiteansio oli laskettava samalla tavoin kuin aikanaan tasaamo -74:llä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Oy Hackman Ab:n Honkalahden sahan tasaamolla työskentelevät työntekijät ovat 14.2.1986 kanteessa kerrotuin tavoin ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa suostumaan työntekijäpuolelta esitettyihin, saman helmikuun alussa käyttöönotetun tasaamo -86:n urakkahinnoittelua koskeviin vaatimuksiin. Vastalauseena sille, että työnantaja on tasaamon työntekijöiden lakon johdosta keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun sahalla ja kuorimolla työskenteleviltä työntekijöiltä, ovat kone- ja sähkökorjausosastolla, kuljetuksessa, lähetyksessä ja pituuspaketoinnissa sekä jatkojalostuksessa ja kuitulevyn pinnoituksessa työskennelleet työntekijät ryhtyneet lakkoon 19.2.1986. Näihin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, on osallistunut ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies yhtenä päivänä, ammattiosaston työpaikalle asettamia muitakin luottamusmiehiä sekä ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Ammattiosaston 23.2.1986 pidetyssä kokouksessa läsnäolleet liiton toimitsijat ja pääluottamusmies ovat kehottaneet työntekijöitä töiden aloittamiseen ja työt ovatkin käynnistyneet seuranneena päivänä normaalisti. Ammattiosaston ja sen edustajien ei ennen edellä mainittua kokousta ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä samoin kuin edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Ennen tasaamo -86:n käyttöönottamista on työpaikalla aloitettu neuvottelut tasaamon ansiotasotavoitteesta. Työntekijäpuolelta on esitetty, että työehtosopimuksen 13 §:n 2 momentin kolmannessa kappaleessa tarkoitetuksi väliaikaiseksi ansiotasotavoitteeksi tulisi katsoa toukokuussa 1985 palaneella tasaamo -74:llä saavutettu keskituntiansiotaso. Työnantajan mielestä kysymyksessä olevassa työehtosopimuskohdassa tarkoitetuksi, entisellä työtavalla saavutetuksi keskituntiansiotasoksi olisi tullut katsoa palaneen tasaamon jälkeisissä tasaamotöissä saavutettu keskituntiansiotaso. Kun käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen, työnantaja on yksipuolisesti määritellyt tasaamo -86:n keskituntiansiotason osaksi tasaamo -74:n keskituntiansiotason ja osaksi palon jälkeisissä tasaamotöissä saavutetun keskituntiansiotason perusteella. Ansiotasotavoitteesta on toukokuun 1986 lopussa päästy paikallisissa neuvotteluissa sopimukseen.

Ennen tasaamo -74:n paloa sillä on tehty noin 90 prosenttia sahan tasaamotöistä. Palon jälkeen tasaamotyöt on tehty osaksi vanhalla tasauslaitoksella, jolla tasaamo -74:n käytössä ollessa on tehty vain noin 10 prosenttia tasaamotöistä. Sen lisäksi töitä on palon jälkeen tehty kahdella muulla vanhalla tasaamolla, jotka eivät ennen paloa ole enää olleet vakinaisessa käytössä. Lisäksi sahalle on rakennettu tilapäisiä tavarankäsittelylaitoksia. Palon jälkeen käyttöönotetut tasauslaitokset ovat todistajana kuulustellun pääluottamusmiehen kertoman mukaan olleet laitteistoiltaan vanhentuneita ja vähemmän automatisoituja kuin palanut tasaamo -74 ja sen tilalle rakennettu tasaamo -86.

Asianosaisten puolelta ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä osapuolet ovat työehtosopimusmääräyksestä sovittaessa tarkoittaneet siinä mainitulla entisellä työtavalla, eikä selvitystä ole myöskään esitetty siitä, kuinka määräystä on käytännössä sovellettu.

Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että esillä olevassa tapauksessa kanta, jonka mukaan entisellä työtavalla saavutettuna keskituntiansiotasona pidetään tasaamo -74:llä saavutettua keskituntiansioa, vastaa paremmin työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa kuin se kanta, että keskituntiansiotasoksi katsottaisiin palon jälkeisillä, väliaikaisiksi tarkoitetuilla työskentelytavoilla saavutettu keskituntiansio.

Kun asia on kuitenkin ollut tulkinnanvarainen ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on hyväksynyt työnantajan menettelyn, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Oy Hackman Ab olisi asiassa tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen Puutyöväen Liiton kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Honkalahden Puutyöntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 14 000 markkaa ja vahvistaa, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdan kolmannessa kappaleessa tarkoitetulla entisellä työtavalla saavutettuna keskituntiansiona on pidettävä tasaamo -74:llä ennen tulipaloa saavutettua keskituntiansiotasoa, jota on siis pidettävä väliaikaisena ansiotasotavoitteena tasaamo -86:n käyttöönoton 3.2.1986 ja toukokuun 1986 lopussa tehdyn ansiotasotavoitetta koskevan sopimuksen tekemisen välisenä aikana.

Oy Hackman Ab:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian näin päättyessä asianosaiset saavat puolin ja toisin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Suhonen, Loukola, Niskanen, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.