Employer and union breached collective agreements; court ordered fines for breach and failure to supervise.

Käyttäessään sähköasennustöissä ulkopuolista työvoimaa työnantaja oli rikkonut luottamusmiessopimusta, sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sopimusta yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Työnantajayhdistyksen olisi asian neuvotteluvaiheessa tullut pyrkiä selvittämään työntekijäliiton esittämien vaatimusten perusteet sen sijaan, että se tyytyi tutkimaan kahden sähköasentajan irtisanomisedellytyksiä. (Ään.)

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Orion-Yhtymä Oy Chymos

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 11.5.1984 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

Sopimus yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä allekirjoituspöytäkirjoineen

6.3.1981

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Jos yksimielisyyteen ei päästä, on asiasta laadittava kummankin osapuolen kannanmäärittelyt sisältävä muistio ja siirrettävä asia liittojen ratkaistavaksi.

Alistaminen liitoille

2. Jomman kumman liiton esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivytystä välttäen.

Työtuomioistuin

3. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, riita-asia on jätettävä työtuomioistuimen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä ja laajuudessa kuin sanotussa laissa on säädetty.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

5. Luottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot yrityksessä toimivista sähköalan aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä on muun ohella seuraavat määräykset:

Yhteistoimintalain tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on kehittää ja tehostaa yritysten toimintaa niin, että ne voisivat entistä paremmin turvata henkilöstönsä työsuhteiden pysyvyyden ja paranevan toimeentulon.

Tavoite toteutetaan lisäämällä työntekijöiden ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia ja oikeuksia vaikuttaa heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Lain mukaan yrityksissä tulee neuvotella yrityksen tai henkilöstön kannalta olennaisista ja tärkeistä asioista. Sen tulee tapahtua ennen asioihin liittyvää ratkaisun tekoa. Eräissä laeissa luetelluissa asioissa henkilöstöllä on lisäksi tehostettu vaikuttamismahdollisuus tai päätösvalta.

Edellä olevien lain periaatteiden mukaisesti työmarkkinain keskusjärjestöt ovat tehneet yhteistoimintalain soveltamisen edistämiseksi ja lain 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi seuraavan yhteistoimintalain 14 §:ssä tarkoitetun sopimuksen:

YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2.1

Ennenkuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on hänen neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee.

2.2

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti.

2.3

Jos yhteistoimintalain 3 §:n 2 momentissa tai tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja katsoo, että työnantaja on ratkaissut yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian noudattamatta, mitä lain 7 §:ssä on säädetty yhteistoimintamenettelystä tai laiminlyönyt lain 9 tai 11 §:ssä säädetyn tiedottamis- tai neuvotteluvelvollisuutensa, tulee asianomaisen henkilöstön edustajan sitä vaatiessa menettelystä laatia muistio, josta ilmenevät työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kannat. Muistio tehdään noudattaen soveltuvin osin samoja menettelytapoja kuin laadittaessa työehtosopimuksessa tarkoitettua erimielisyysmuistiota. Samoin tulee menetellä, jos tämän sopimuksen määräyksiä on rikottu tai jos työnantaja katsoo, että lain 12 §:ssä säädettyä salassapitovelvollisuutta on rikottu.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettu muistio tulee toimittaa sille tämän sopimuksen osapuolena olevan keskusjärjestön jäsenliitolle, jonka toimintapiiriin kuuluvasta henkilöstön edustajasta on kysymys sekä vastaavalle työnantajaliitolle. Asianomainen liitto voi saattaa riidan kohteena olevan menettelyn keskusjärjestöjen välisen yhteistoimintaneuvottelukunnan käsiteltäväksi.

SOPIMUKSEN VASTAISEN MENETTELYN SEURAAMUKSET

Tämän sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan, mitä työehtosopimuslain 7 ja 9 §:ssä on säädetty.

Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyssä sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset.

I. Yleistä

Ulkopuolisten palvelusten lisääntymisestä työntekijöille mahdollisesti aiheutuvien epäkohtien välttämiseksi ja poistamiseksi olisi työntekijän asema turvattava mm. seuraavasti:

- työvoiman vuokrausta olisi rajoitettava;

- alihankkijan palveluksessa olevalle työntekijälle olisi turvattava kohtuulliset työehdot ja sosiaalilainsäädännön määräysten noudattaminen;

- ulkopuolisen työvoiman käytön johdosta mahdollisesti vapautuneen työvoiman ongelmiin olisi kiinnitettävä huomiota.

II. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

1 §

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijoillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

2 §.

2. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä vieraan työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin keskusliittojen välillä solmitussa luottamusmiessopimuksessa on mainittu.

KANNE

Kanteen perustelut

Erimielisyydestä oli käyty paikallinen neuvottelu 28.5.1984 ja liittotason neuvottelu 29.10.1984.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Orion-Yhtymä Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon luottamusmiessopimuksen, yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta ja Suomen Työantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että Orion-Yhtymä Oy:n Chymoksen tuotantolaitoksella Lappeenrannassa oli viimeisten 10 vuoden aikana suoritettu mittava investointiohjelma. Ohjelman toteuttamisessa oli käytetty runsaasti ulkopuolista työvoimaa alihankintasopimusten perusteella. Tehtäväjako yrityksen kunnossapito-osaston ja ulkopuolisen työvoiman välillä oli ollut se, että uudet investoinnit oli tehty ulkopuolisen työvoiman avulla ja käytössä olleitten koneitten ja laitteitten korjausrutiineista olivat vastanneet yrityksen laitos- ja sähkömiehet.

Piti paikkansa, että Hankkijan palveluksessa olevat sähköasentajat olivat työskennelleet PTY-projektiin liittyen Chymoksella kevään ja kesän 1984 aikana. Tämä oli perustunut alihankintasopimukseen Orion-Yhtymä Oy:n ja Keskusosuusliike Hankkijan välillä. Sopimuksessa oli määritelty ne työt, jotka teknisesti olivat etukäteen määriteltävissä. Lisäksi sopimusta oli myöhemmin täydennetty suullisin puhein eräiden jatko- ja viimeistelytöiden osalta. Kun kantaja väitti, että Hankkijan asentajat olisivat olleet Orion-Yhtymä Oy:n sähkötyönjohtajien määräysvallan alaisia, niin tämän työnjohdon tehtävänä oli pelkästään ollut eräisiin sähköteknisiin kysymyksiin liittyvä konsultointi. Varsinainen työnjohto oli ollut Hankkijasta.

Vastaajat ovat kiistäneet, että asiassa olisi menetelty luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehellä oli oikeus saada tiedot yrityksissä toimivista sähköalan aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa olevasta työvoimasta. Sopimus edellytti aktiivisuutta luottamusmieheltä, eikä työnantajan tarvinnut antaa tietoja omasta aloitteestaan. Luottamusmies ei ollut tämän sopimuskohdan perusteella vaatinut työnantajalta näitä tietoja eikä työnantaja ollut kieltäytynyt sopimuksessa tarkoitettuja tietoja antamasta.

Vastaajat ovat edelleen kiistäneet asiassa menetellyn ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen vastaisesti. Sopimus ei ensinnäkään tullut sovellettavaksi, koska Hankkijan toiminnan osalta oli kysymys puhtaasta alihankinnasta eikä lainamiesten käytöstä. Vaikka katsottaisiin, että kysymys oli lainamiesten käytöstä, ei tilanteessa ollut menelty sopimuksen vastaisesti, koska kysymyksessä olevat työntekijät olivat toimineet tyypillisesti siinä tilanteessa ja niissä tehtävissä, jotka asianomaisen sopimuskohdan mukaan olivat työnantajalle sallittuja.

Vastaajat ovat edelleen kiistäneet rikotun sopimusta yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä. Sopimus oli rajattu koskemaan pelkästään niin sanottua vuokratyövoimaa, ei alihankintaa. Kuten edellä lausuttiin, tapauksessa oli ollut kysymys juuri alihankinnasta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että koko oikeusjuttu ja kanteessa esitetyt vaatimukset perustuivat ulkopuolisen työvoiman käyttöön samoissa töissä, joita Chymoksen omat miehet olivat tehneet ennen ulkopuolisen työvoiman hankkimista ja sen jälkeen. Tämä työ oli nimenomaan yrityksen normaalia työtä. Puhumalla investointitöistä työnantajapuoli oli pyrkinyt siirtämään huomion pois itse jutun aiheesta.

Mitä työnjohtoon tuli, niin kanteen tarkoittamissa töissä Keskusosuusliike Hankkijan asentajilla ei ollut ollut paikalla ollenkaan omaa työnjohtoa. Tehtävästä oli huolehtinut Orion-Yhtymä Oy:n Chymoksen oma työnjohto.

Mitä tietojen vaatimiseen tuli, niin sähkömiesten luottamusmies oli useita kertoja eri kokouksissa ja puhelimitse vaatinut tietoja henkilöstöpäälliköltä niitä koskaan saamatta. Luottamusmies oli yrittänyt saada tietoja YT-neuvottelukunnan 21.8.1984 pidetyssä kokouksessa jättämällä sinne kirjallisen kyselyn. Tähän hän oli saanut vastauksena vain, ettei yhteistoimintalain tarkoittamaa ulkopuolista työvoimaa yrityksessä ollut käytössä. Luottamusmies oli siis nimenomaan vaatinut tietoja, ja työnantaja vastasi edustajiensa käyttäytymisestä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. on haastehakemuksessaan vaatinut Orion-Yhtymä Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sillä perusteella, että yhtiö oli rikkonut joko sopimusta yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä ja sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai luottamusmiessopimusta, koska se ei ollut ilmoittanut ulkopuolisen työvoiman tai aliurakointityövoiman ottamisesta työhön Chymoksen Lappeenrannan tehtaalle. Jutun käsittelyn aikana Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on muuttanut vaatimustaan siten, että se on katsonut työnantajan rikkoneen kaikkia kolmea sanottua sopimusta. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta, koska se ei ollut ryhtynyt toimiin, vaikka sillä oli ollut tiedossa työnantajan työehtosopimuksen vastainen toiminta ja ulkopuolisen työvoiman käyttö tehtaalla.

Haastehakemuksessa vaatimuksia on perusteltu sillä, että Orion-Yhtymä Oy oli keväällä ja kesällä 1984 hankkinut Chymoksen Lappeenrannan tehtaalle ulkopuolista työvoimaa Keskusosuusliike Hankkijasta. Haastehakemuksessa on edellä selviävin tavoin pitäydytty yksinomaan siihen, missä tehtävissä ja millaisin ehdoin Keskusosuusliike Hankkijan sähköasentajat sanottuna aikana työskentelivät tehtaalla.

Haastehakemuksessa on todettu erimielisyydestä käydyn paikallinen neuvottelu 28.5.1984 ja liittotason neuvottelu 29.10.1984.

Työtuomioistuimelle esitetyn paikallisen erimielisyysmuistion mukaan erimielisyyden aiheena neuvottelussa on ollut kahden sähköasentajan irtisanomisuhka sekä ulkopuolisen työvoiman käyttö sähkötöissä. Paikallisneuvottelussa on sähkömiesten irtisanomisen lisäksi pöytäkirjattu ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia kysymyksiä työnantajapuolen todettua kantanaan muun muassa seuraavaa: "Sähkömiestehtävät siirtyvät - kuten monet muutkin yrityksen yhteiset toiminnot - tulosyksiköiden eli tehtaiden vastuulle. Ulkopuolista työvoimaa on käytetty koneasennuksiin liittyvissä töissä. Sama tilanne jatkuu edelleen Chymoksen omien sähkömiesten määrän pienennyttyäkin. Tuotannon kunnossapitotehtävistä pystytään vastuualueiden keskittämisen kautta suoriutumaan neljällä sähkömiehellä."

Työntekijäpuoli on paikallisneuvottelun pöytäkirjan mukaan katsonut irtisanomiset aiheettomiksi, "sillä työtehtävät ovat lisääntyneet koneinvestointien ja tehtaan laajenemisen myötä (65 mmk pääasiassa koneisiin ja laitteisiin ja tuotannon lisäys 50 %). Samanaikaisesti työskentelee 11 komennusmiestä omien sähkömiesten kanssa rinnan samoissa tehtävissä ja saman työnjohdon alaisena. Käsityksemme mukaan työnantaja pyrkii lisäämään ulkopuolisen työvoiman käyttöä irtisanomisen jälkeen ja tällä korvaa irtisanotut työntekijät. Lisäksi työantaja on rikkonut jatkuvasti YT-lain ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa 9 §:ä ja STK:n ja SAK:n yleistä sopimusta."

Liittotason neuvottelussa 29.10.1984 on työnantajaliiton kantana todettu, että Orion-Yhtymä Oy oli irtisanoessaan kaksi sähköasentajaa menetellyt työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Työntekijäliiton kantana on todettu työnantajan irtisanoessaan kaksi sähköasentajaa ja jättäessään neuvottelematta ja tiedottamatta asiasta ennakkoon sopimusten ja yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla tietoisesti rikkoneen työehtosopimuksen osana olevia sopimuksia ja yhteistoimintalakia. Edelleen neuvottelussa on työntekijäliiton taholta todettu työnantajan käyttäessään ulkopuolista työvoimaa normaaleissa sähkötöissä aiheuttaneen oman työvoiman vähentämisen, samoin jättäessään ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittamatta, luottamusmiehen toistuvista pyynnöistä huolimatta, rikkoneen tietoisesti työehtosopimusta ja yhteistoimintalakia.

Erimielisyys on päättynyt siihen, että työntekijäpuoli on vaatinut yhtiötä palauttamaan irtisanomiensa työntekijäin työsuhteet ja korvaamaan heille aiheuttamansa vahingon täysimääräisenä. Neuvottelussa on todettu, ettei asiassa liittojen kesken ole päästy yksimielisyyteen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan silloin, kun työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelun tapahtumatta jäämiseen.

Sähköalan työehtosopimuksen 30 §:ssä on sovittu neuvotteluvelvollisuudesta ennen työtuomioistuinkäsittelyä.

Kanteessa esille otettu tulkintaerimielisyys on liittoneuvottelupöytäkirjasta päätellen ollut neuvottelussa esillä vain pääkysymyksen eli kahden sähköasentajan irtisanomisen taustakysymyksenä. Kantajaliitosta ei kuitenkaan johdu, ettei tuota kysymystä ole liittoneuvottelussa käsitelty loppuun, onhan kantajaliitto tuonut sen neuvottelussa esille. Näin ollen ei ole estettä kanteen tutkimiselle siinä laajuudessa, kuin sen on haastehakemuksessa esitetty, eli Keskusosuusliike Hankkijan työvoiman käyttöä Orion-Yhtymä Oy:n Chymoksen Lappeenrannan tehtailla keväällä ja kesällä 1984 koskevalta osalta.

Asiassa on käynyt selville, että kanteen tarkoittamana aikana vuonna 1984 on erityisesti makeis- ja säilöntälinjan tehdaslaajennus aiheuttanut ulkopuolisen työvoiman käyttötarvetta. 2.3.1984 pidetyssä YT-neuvottelukunnan kokouksessa on työnantajapuoli esitellyt PTY-projektia. Koneasennusten on todettu olleen uusituilla linjoilla varsin pitkällä ja huomattavan osan niistä jo tuotannossa.

Työtuomioistuimelle on edelleen esitetty pöytäkirja YT-neuvottelukunnan 20.8.1984 pidetystä kokouksesta, jossa on käsitelty ulkopuolisen työvoiman käyttöä kunnossapito-osastoilla. Muu työnantajapuolelta esitetty selvitys tiedottamisesta on jäänyt vähäiseksi.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana yhtä Chymoksen sähköasentajaa, joka samalla toimii yrityksessä sähkömiesten luottamusmiehenä. Hänen kertomuksensa osoittaa, että kanteen tarkoittamana aikana Keskusosuusliike Hankkijan asentajia on käytetty paitsi investointitöissä muissakin tuotantolaitoksen tavanomaisissa sähköasennustöissä. Myös Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa oleva sähköasentaja on kuvannut tekemiään töitä vastaavalla tavalla.

Esitetty selvitys osoittaa, ettei yrityksen sähkömiesten luottamusmies ole saanut yrityksessä toimivista sähköalan aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta tietoja niinkuin luottamusmiessopimus edellyttää.

Vuodelta 1984 esitetty selvitys osoittaa myös, että Orion-Yhtymä Oy on käyttänyt Chymoksen tuotantolaitoksessa työskennelleitä Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa olevia sähköasentajia näitten erikoistehtävien ohella muissakin yrityksessä esiintyneissä sähköasennustöissä samalla kun yrityksen palveluksesta on irtisanottu kaksi sähköasentajaa, vaikka yhtiön olisi pitänyt rajoittaa ulkopuolisen työvoiman käyttö vain sen käytöstä solmitussa sopimuksessa tarkoitettuihin tehtäviin.

Myöskään yritys ei ole sillä tavoin kuin sopimus yhteistoiminnan edistämisestä yrityksessä edellyttää neuvotellut työntekijäpuolen kanssa ulkopuolisen työvoiman käytöstä vuonna 1984.

Orion-Yhtymä Oy on noin toimiessaan rikkonut tietoisesti työehtosopimuksen osana noudatettavia luottamusmiessopimusta, sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sopimusta yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän olisi asian neuvotteluvaiheessa tullut pyrkiä selvittämään Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton esittämien vaatimusten perusteet sen sijaan, että tyytyi tutkimaan kahden sähköasentajan irtisanomisedellytyksiä. Niin menetellessään Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla, sellaisena kuin 7 ja 9 § olivat voimassa ennen 1.1.1985 lukien voimaan tullutta muutosta, Orion-Yhtymä Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 700 markkaa ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa 5 000 markkaa sekä velvoittaa Orion-Yhtymä Oy:n ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Hölttä ja Hynönen.

Jäsen K. Rautiaisen eriävä mielipide, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Esitetystä selvityksestä käy ilmi, että yrityksen sähkömiesten luottamusmies on saanut luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla tietoja yrityksessä toimivista sähköalan aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olleista asentajista. Tällöin on otettava myös huomioon se, että aliurakoitsijat ovat toimineet Chymoksen Lappeenrannan tehtaalla varsin pitkän ajan ja sähkömiesten luottamusmies on ollut selvityksen mukaan koko ajan tietoinen urakoitsijoista sekä niiden palveluksessa olevista asentajista.

Yritys ei saadun selvityksen mukaan ole tehnyt kanteessa tarkoitettuna aikana sellaisia ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia sopimuksia, joista sen olisi tullut neuvotella sillä tavoin kuin sopimus yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä edellyttää. Sähkömiesten luottamusmies ja muut henkilöstön edustajat ovat myös olleet tietoisia työpaikalla toimivista aliurakoitsijoista. Aliurakointiin liittyviä asioita on lisäksi esitetyn selvityksen mukaan käsitelty kanteessa tarkoitettuna aikana vuonna 1984 ainakin kahdessa yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa.

Orion-Yhtymä Oy on sen sijaan tietoisesti rikkonut ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehtyä sopimusta työtuomioistuimen enemmistön lausumin perustein. Tältä osin myös Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Näillä perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen siltä osin kuin siinä on kysymys luottamusmiessopimuksen ja yhteistoiminnan edistämisestä yrityksissä solmitun sopimuksen rikkomisesta ja työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla, sellaisena kuin 7 ja 9 § olivat voimassa ennen 1.1.1985 lukien voimaan tullutta muutosta, velvoittaa Orion-Yhtymä Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 500 markkaa ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa 3 000 markkaa sekä velvoittaa Orion-Yhtymä Oy:n ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.