Labor court orders employer to pay project premium for increased work hours under collective agreement clause.

Kysymys siitä, oliko työnantajalla työehtosopimuksen määräysten perusteella velvollisuus tarkistaa toimihenkilön palkkausta tilanteessa, jossa toimihenkilön työtehtävien määrä oli projektiin osallistumisen vuoksi lisääntynyt.

Kantaja Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y. Vastaaja Espoon Sähkö Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Espoon Sähkö Oy:n sekä toiselta puolen Espoon kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y:n ja Kuntien Teknisten Keskusliitto KTK:n välillä 29.6.1984 allekirjoitetussa Espoon Sähkö Oy:n kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

PALKKAUS

1. Toimihenkilölle maksetaan tämän sopimuksen liitteenä 2 olevasta palkkahinnoittelusta ilmenevä, asianomaisen toimihenkilön tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kulloinkin voimassa olevan kunnallisen Y-palkkataulukon mukainen peruspalkka. Toimihenkilön sijoittamisessa tehtäviään vastaavaan nimikkeeseen otetaan huomioon, mitä hinnnoitteluun liittyvässä tehtäväja koulutuskuvauksessa on mainittu. Jos asianomaisen toimihenkilön tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin toimihenkilölle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen peruspalkka.

2. Mikäli toimihenkilön työmäärässä, työajassa tai työtehtävissä tapahtuu oleellinen muutos, selvitetään hänen palkkauksensa perusteet ja tarvittaessa tehdään uusi työsopimus.

Pöytäkirjamerkintä 1: _____________________

Vastaava selvitys suoritetaan myös silloin, kun kysymyksessä on pitkähkön ajan kestävä tilapäisluontoinen tehtävien muutos (esim. projekti).

KANNE

Kanteen perustelut

Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on työtuomioistuimessa lausunut, että asianosaisten välillä 1.3.1983 - 29.2.1984 voimassa olleeseen työehtosopimukseen oli ensimmäistä kertaa otettu edelle jäljennettyä työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintää 1 vastaava määräys. Pöytäkirjamerkintä oli otettu työehtosopimukseen työntekijäpuolen aloitteesta, koska aikaisemmin oli esiintynyt epäselvyyttä projektien piirissä tai projektiluontoisissa olosuhteissa työskentelevien toimihenkilöiden lisätyömäärän korvaamisesta. Järjestöt olivat lähteneet siitä, että työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentti ei ollut riittävä. Neuvottelujen tuloksena oli päädytty nykyisen sisältöiseen pöytäkirjamerkintään.

Asiasta oli neuvoteltu Espoon Sähkö Oy:ssä toimihenkilöiden ja yhtiön edustajien välillä. Espoon Sähkö Oy oli katsonut, että edellytyksiä projektilisän maksamiselle ei ollut olemassa. Kielteistä kantaansa Espoon Sähkö Oy oli perustellut sillä, että varsinaista projektiin osallistumista koskevaa toimeksiantoa ei ollut annettu. Yhtiö oli siten ilmeisesti katsonut, että koska erityistä projektia ei ollut perustettu, ei myöskään projektilisän maksaminen voinut tulla kysymykseen. Lisäksi yhtiön taholta oli viitattu siihen, että kokonaisvastuu hankkeesta oli Ekono Oy:llä. Yhtiön puolelta oli toisaalta korostettu, että käyttöhenkilökunnan asiantuntemuksesta oli etua hankkeelle.

Projektiryhmän perustaminen sinänsä ei kuitenkaan voinut olla edellytyksenä projektilisän maksamiselle, koska työnantajalla olisi siten mahdollisuus muodollisin perustein vetäytyä työehtosopimukseen perustuvista velvoitteista. Projektilisän maksamisen kannalta ratkaisevaa oli tosiasiallinen tilanne. Lisäksi tuli kiinnittää huomiota työnantajan saamaan hyötyyn ja toimihenkilöiden lisääntyneeseen työmäärään ja vastuuseen. Yhtiön henkilökunnan osallistumisesta projektiin aiheutui yhtiölle suurta taloudellista hyötyä.

Työehtosopimuksen 27 §:n mukaisissa 4.12.1985 päättyneissä keskusneuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Espoon Sähkö Oy on velvollinen suorittamaan työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintä 1:n mukaista projektilisää projektin piiriin työskentelemään linjaorganisaation puitteissa määrätyille Espoon Sähkö Oy:n palveluksessa voimalaitososastolla toimiville toimihenkilöille siltä ajalta, jonka he linjaorganisaatiossa esimiehen määräyksen perusteella ovat osallistuneet hiilivesikattilaprojektin työskentelyyn Espoon Sähkö Oy:n Suomenojan voimalaitoksella, kuitenkin viimeistään 1.4.1985 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Espoon Sähkö Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että ennen vuonna 1983 tehtyä työehtosopimuksen muutosta työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentti oli kuulunut seuraavasti: "Toimihenkilölle maksettavaa peruspalkkaa voidaan tarkistaa, mikäli työmäärässä ja työajassa tapahtuu oleellinen muutos." Neuvoteltaessa uudesta työehtosopimuksesta toimihenkilöpuoli oli esittänyt määräyksen muuttamista kuuluvaksi siten, että toimihenkilölle maksettavaa peruspalkkaa tuli tarkistaa, mikäli työmäärässä ja työajassa tapahtui oleellinen muutos. Työnantaja ei kuitenkaan ollut suostunut tähän, koska määräyksen sanamuoto olisi ollut joustamaton ja vähentänyt työnantajan harkintamahdollisuutta. Työnantajan esityksestä määräys oli kirjoitettu uudella tavalla. Työntekijäpuolen esityksestä työehtosopimukseen oli otettu uusi pöytäkirjamerkintä, jolla työehtosopimuksen määräyksen täsmennettiin koskevan pysyvän muutoksen ohella myös pitkähkön ajan kestävää tilapäisluontoista tehtävien muutosta, esimerkiksi projektitilanteissa.

Työehtosopimukseen otettu sanamuoto oli joustavampi kuin työntekijäpuolen esittämä ehdoton sanamuoto ja se antoi työnantajalle harkintamahdollisuuden. Uutta työsopimusta ei tarvinnut aina tehdä, vaikka työmäärässä, työajassa tai työtehtävissä tapahtuikin oleellisia muutoksia. Uuden työsopimuksen tekeminen oli tarpeen vain sellaisessa tapauksessa, jossa toimihenkilön palkkaluokka muutoksen vuoksi oli alempi tai korkeampi kuin työehtosopimuksen peruspalkkaa koskevat määräykset edellyttivät. Tällainen sanamuodon mukainen tulkinta oli ollut työnantajan tarkoituksena silloin kun työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin ja sen pöytäkirjamerkinnän 1 sanamuodosta ja sisällöstä oli sovittu. Edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen sijoittaminen työehtosopimukseen heti palkkaluokkaa ja sitä vastaavan peruspalkan määrittelemistä koskevan määräyksen jälkeen osoittivat myös, että työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentissa oli kysymys nimenomaan palkkaluokan ja sen mukaisen peruspalkan määrittämisestä.

Työpäivän pituuden lisäksi toimen peruspalkan määräytymiseen vaikuttivat koulutuksen ja työkokemuksen ohella vain toimen suorittajalleen asettama rasitus. Rasituksen lisääntymisen aiheuttaman toimen vaativuusasteen kasvaessa myös peruspalkka kasvoi. Rasituksella tarkoitettiin muuta kuin tehtäviin käytetyn työajan tai vastaavasti työmäärän lisääntymistä.

Jos toimihenkilön tehtäviin liittyi lakien ja asetusten mukainen erityinen vastuu, jota ei ollut otettu huomioon työsopimusta tehtäessä, korotettiin toimihenkilön palkkaa yhdellä palkkaluokalla työehtosopimuksen liitteen 2 kohdan 1.3. perusteella. Mainitun kohdan mukaan toimihenkilölle voitiin määrätä ainoastaan yksi vastuulisään oikeuttava vastuu. Tällaisen vastuulisän maksamisesta ei kanteessa tarkoitetussa tapauksessa ollut kysymys. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kohdalla ei myöskään ollut kysymys toimihenkilöiden toimenkuvassa tapahtuvista muutoksista. Työehtosopimuksen liitteen 2 kohdan 2.1. mukaan toimen sijoituspalkkaluokka määriteltiin uudelleen, mikäli yhtiön laatimassa toimenkuvassa tapahtui oleellisia muutoksia.

Espoon Sähkö Oy ei ollut tehnyt päätöstä Suomenojan voimalaitokselle rakennettavaa hiilivesikattilaa koskevan hankkeen toteutuksen organisoinnista. Espoon Sähkö Oy oli hankkeessa tilaajana ja Ekono Oy suunnittelutyön ja valvonnan suorittajana. Suunnittelu- ja toteuttamisvastuu hankkeesta oli Ekono Oy:llä. Espoon Sähkö Oy:n voimalaitososaston käyttöhenkilökunnan tehtävänä oli ollut antaa Ekono Oy:n henkilökunnalle rakennettavan kattilan käyttöön liittyvistä hankkeen kannalta tärkeistä asioista tietoja, jotka käyttöhenkilökunta oli vuosien mittaan saanut Suomenojan voimalaitoksen käyttökokemuksista. Tällä tavoin hankkeeseen oli osallistunut Espoon Sähkö Oy:n voimalaitososaston kaksi toimistopäällikköä, kuusi jaospäällikköä ja yksi teknikko.

Kanteessa ei ollut väitetty, että edellä tarkoitetut toimihenkilöt olisi sijoitettu väärään palkkaryhmään. Koska toimihenkilöiden tehtävät eivät olleet hiilivesikattilan rakentamishankkeen vuoksi muuttuneet siten, että ne olisivat vastanneet heidän sijoituspalkkaryhmäänsä ylemmän palkkaryhmän tehtäväkuvausta, ei yhtiöllä ollut ollut syytä tarkistaa heidän palkkaryhmään sijoittamistaan. Kaikki edellä tarkoitetut toimihenkilöt olivat hankkeen aikana tehneet samantasoisia tehtäviä kuin ennen hankkeen alkamistakin. Työmäärän lisääntyminen ei sinänsä vaikuttanut palkkaryhmään sijoittamiseen. Lisääntyneet ylityöt oli kaikille toimihenkilöille korvattu ylitöinä.

Työehtosopimuksen liitteen 2 kohdan 3 mukaan kunkin toiminimikkeen peruspalkka vaihteli määrätyissä rajoissa ja yksityinen toimi sijoitettiin standardinimikkeen mukaiseen ryhmään siten, että toimen vaativuuden kasvaessa myös sen peruspalkka kasvoi. Mainitun määräyksen mukaan palkkaluokkaa oli siten nostettava, jos toimen vaativuus kasvoi. Kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden tehtävien vaativuusaste ei ollut kasvanut hankkeen vuoksi. Ainoastaan heidän työmääränsä oli lisääntynyt enemmän tai vähemmän.

Edellä esitetty koski toimihenkilöiden palkkaluokan määräytymistä silloin, kun toimen tehtävät muuttuivat pysyvästi. Työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintä koski tilapäisluontoisia tehtävien muutoksia. Kun toimihenkilöiden tehtävien vaativuus ei hankkeen vuoksi ollut kasvanut, ei työnantajalla pöytäkirjamerkinnän perusteella ollut edes velvollisuutta tehdä siinä tarkoitettua toimihenkilöiden palkkauksen perusteiden selvitystä. Vaikka tällainen selvitys tehtäisiinkin, ei siitä kuitenkaan seurannut työnantajalle velvollisuutta korottaa toimihenkilöiden palkkaluokkia. Tilapäisten tehtävien muutosten kohdalla työnantaja oli velvollinen korottamaan palkkaluokkaa samoilla edellytyksillä kuin pysyvien tehtävien muutosten kohdalla.

Kanteessa tarkoitetuista toimihenkilöistä muiden paitsi kahden palkkaluokkaa oli korotettu joko 1.1. tai 1.3.1985 lukien. Palkkaluokkien korotukset, joista työnantaja ja toimihenkilöjärjestön edustajat olivat olleet yksimielisiä, oli työnantajan käsityksen mukaan pyritty kohdistamaan toimihenkilöille, joiden työpaine oli suuri. Osittain korotuksia oli kohdistettu juuri niille toimihenkilöille, joiden tehtävät sivusivat hiilivesikattilahanketta.

Työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin määräys ei ollut työnantajaa ehdottomasti velvoittava. Työnantaja oli sovitulla sanamuodolla tarkoittanut jättää itselleen tietyn harkintavallan. Myös työntekijäpuolelta määräys oli käsitetty harkinnanvaraiseksi. Työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintä 1 ei myöskään sisältänyt määräystä niin sanotun projektilisän maksamisvelvollisuudesta. Siinä oli vain täsmennetty 2. momentin määräyksen koskevan myös sellaisia tapauksia, joissa tehtävät esimerkiksi jonkin projektin vuoksi muuttuivat tilapäisluontoisesti pitkähköksi ajaksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Espoon Sähkö Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on vielä lausunut, että Espoon Sähkö Oy:ssä oli vuonna 1981 toiminut Suomenojan sähkökattilahankkeeseen liittynyt projektimuotoinen organisaatio. Mainittu projekti oli vastannut täysin projektiorganisaatiota, josta nyt oli kysymys. Nyt esillä oleva projekti oli vain huomattavasti laajempi. Kuntien Teknillisten Keskusliiton taholta oli tuolloin esitetty yhdenmukaisesti alalla vallinneen käytännön kanssa, että projektin piirissä työskenteleville henkilöille maksettaisiin projektin kestoajalta 1-2 palkkaluokan suuruinen lisä. Neuvottelut olivat päättyneet 3.9.1981, kun työnantaja oli ilmoittanut, että voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan ei edellytyksiä tilapäisten palkankorotusten maksamiselle ollut olemassa. Myöskään muuta ratkaisua asian hoitamiseksi ei tuolloin ollut keksitty.

Vuoden 1981 projektiin liittyvien neuvottelujen lopputuloksesta oli johtunut, että keväällä 1983 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa palkansaajajärjestöjen puolelta oli kiinnitetty huomiota siihen, että käytännössä oli esiintynyt tapauksia, joissa työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentti ei ollut ollut riittävä. Tämän vuoksi työnantajapuolelta oli 10.5.1983 pidetyssä neuvottelussa todettu, että työehtosopimukseen voitiin harkita otettavaksi pöytäkirjamerkintä, jossa todettaisiin, että menettely oli mahdollista myös silloin, kun työmäärän kasvu ei ollut pysyvää. Tässä neuvottelussa KTK:n puolelta oli nimenomaisesti selvitetty edellistä asiaan liittyvää erimielisyyskysymystä ja työnantajapuolelle oli tullut tuolloin täysin selväksi, että työehtosopimuksen muutosesitys perustui edellisen projektilisää koskevan erimielisyysasian lopputulokseen.

Työnantaja oli 13.5.1983 käydyissä jatkoneuvotteluissa esittänyt työehtosopimukseen otettavaksi seuraavan sisältöistä pöytäkirjamerkintää: "Vastaava selvitys suoritetaan myös silloin, kun kysymyksessä on pitkähkön ajan kestävä tilapäisluontoinen tehtävien muutos." Jatkokäsittelyn aikana oli hyväksytty seuraavan sisältöinen sanamuoto: "Edellä 3 kohdassa tarkoitettu oleellinen muutos voi olla joko tilapäinen (esim. projekti) tai pysyvä." Työehtosopimusneuvotteluissa oli siten nimenomaisesti sovittu, että nykyisen kaltaisen projektin osalta maksettiin projektilisää. Myös työnantajapuolella oli ollut täysin selvä kuva siitä, missä tarkoituksessa työehtosopimusmääräys oli laadittu.

Vastineessa mainitut palkkaluokkien korotukset liittyivät järjestelyvaran käyttöön, josta asianosaisten välillä oli sovittu. Järjestelyvaran käytöllä ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä projektilisän maksamisen kanssa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan kanteessa tarkoitetut Espoon Sähkö Oy:n palveluksessa olevat toimihenkilöt on määrätty linjaorganisaation puitteissa osallistumaan yhtiön Suomenojan voimalaitoksen hiilivesikattilan rakentamisprojektiin. Projekti toteutetaan yhtiön ja ulkopuolisen insinööritoimiston yhteistyönä siten, että vastuu hankinta- ja toteutussunnittelusta on insinööritoimistolla. Projektipäälliköksi Espoon Sähkö Oy:n puolesta nimetty voimalaitososaston johtaja on tehnyt yhtiölle esityksen työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintään 1 perustuvan yhden tai kahden palkkaluokan suuruisen projektilisän maksamisesta kanteessa tarkoitetuille yhdeksälle toimihenkilölle. Yhtiö on kieltäytynyt lisän maksamisesta lähinnä sillä perusteella, että yhtiössä ei ole perustettu erityistä sisäistä projektiryhmää ja että kokonaisvastuu projektin suunnittelusta ja toteuttamisesta on ulkopuolisella yrityksellä.

Työehtosopimusneuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole myöskään tarkemmin käsitelty sitä, velvoittaako työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentti työnantajaa tarkistamaan palkkausta, mikäli tässä tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Määräyksen tarkoitusta vastaavana ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää sitä, että työnantaja voisi kieltäytyä palkan tarkistamisesta sellaisessakin tapauksessa, jossa toimihenkilön työmäärässä, työajassa tai työtehtävissä on suoritetun selvityksen perusteella havaittu tapahtuneen pysyvä tai pitkähkön ajan kestävä tilapäisluontoinen oleellinen muutos. Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsookin, että myös pelkkä työmäärän oleellinen muutos velvoittaa työnantajaa tarkistamaan palkkausta, mikäli on kysymys pitkähkön ajan kestävästä muutoksesta kuten projektista.

Todistajana kuulustellun voimalaitososaston johtajan kertoman mukaan kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työtehtävät eivät projektiin osallistumisen vuoksi ole muuttuneet heidän tavanomaisia työtehtäviään vaativammiksi. Hänen mukaansa heidän työmääränsä sen sijaan on projektin vuoksi lisääntynyt. Kanteessa taarkoitettujen toimihenkilöiden työmäärän oleellista lisääntymistä projektiin osallistumisen vuoksi ei työnantajapuolelta myöskään ole selvästi kiistetty.

Tuomiolauselma

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Espoon Sähkö Oy on velvollinen suorittamaan työehtosopimuksen 17 §:n 2. momentin pöytäkirjamerkintä 1:ssä edellytettyä projektilisää projektin piirissä linjaorganisaation puitteissa työskentelemään määrätyille yhtiön palveluksessa voimalaitosostolla työskenteleville toimihenkilöille siltä ajalta, jonka he ovat linjaorganisaatiossa esimiehen määräyksen perusteella osallistuneet hiilivesikattilaprojektissa työskentelyyn Espoon Sähkö Oy:n Suomenojan voimalaitoksella, kuitenkin viimeistään 1.4.1985 lukien.

Asian laatuun nähden Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK saa kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Peltola, H. Rautiainen, M. Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.