Labour court dismissed union claim that temporary layoffs violated collective agreement due to weak factory conditions.

Yhtiö oli lomautusilmoituksen mukaisesti lomauttanut tehtaan osaston neljä työntekijää viikoksi. Katsottu, että ennen lomautuksen toteuttamista tehtaan työtilanne oli ollut niin heikko ja tilauskanta oli ollut niin vähäinen, että irtisanomissuojasopimuksen mukaiset lomautuksen edellytykset olivat olleet olemassa. Kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Kymi-Strömberg Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 8.4.1983 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 1978 on muun ohessa seuraavat määräykset:

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

8 §

Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Kymi-Strömberg Oy:n, silloisen Kymi Kymmene Oy:n Heinolan tehtaan johto oli 15.9.1983 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut, että tehtaan osastoilla 350 ja 354 pidettiin talvilomaseisokki vuonna 1984 viikolla 9 eli 27.2.-4.3.1984. Osaston 354 neljä työntekijää, levyseppä-hitsaajat Reijo Paananen, Pekka Ruponen ja Raimo Salmikivi sekä koneistaja Pertti Pirnes sopivat kuitenkin työnantajan kanssa, että he saivat henkilökohtaisista syistä pitää talvilomansa muuna aikana kuin viikolla 9. Sopimisen yhteydessä työnantaja oli ilmoittanut, että mainitut työntekijät olivat viikon 9 lomautettuina ellei heille voitu järjestää tuotannollista työtä omalla tai muilla osastoilla.

Helmikuun 14 päivänä 1984 työnantaja oli ilmoittanut lomauttavansa mainitut neljä työntekijää viikoksi 9. Lomautusta oli perusteltu vain aikaisemmin annetulla ilmoituksella. Myöhemmin työnantaja oli perustellut lomautusta sillä, ettei osastolla 354 ollut työnjohtoa, työnsuunnittelua eikä tarkastushenkilöstöä, sekä sillä, ettei muilla osastoilla ollut tarjolla työtä kyseisille työntekijöille. Työntekijöillä olisi kuitenkin ollut viikolla 9 riittävästi työtä omalla osastollaan. Työnsuunnittelijaa ei valmistusvaiheessa enää tarvittu ja valmistuneiden tuotteiden tarkastus olisi tuotannon mitenkään häiriintymättä voitu suorittaa esimerkiksi seuranneella viikolla. Työnjohto-ongelmaakaan ei ollut, koska osastopäällikkö ja viereisen osaston työnjohtaja olivat viikolla 9 olleet työssä.

Työnantaja oli lomauttanut mainitut työntekijät irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain vastaisesti, joten työnantaja oli irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n mukaan velvollinen korvaamaan työntekijöille aiheutuneen vahingon. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli liittotason neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja on perusteettomasti lomauttanut Paanasen, Ruposen, Salmikiven ja Pirneksen, sekä velvoittamaan Kymi-Strömberg Oy:n suorittamaan korvauksena Paanaselle 110,80 markkaa, Ruposelle 1 014 markkaa, Salmikivelle 1 113,20 markkaa ja Pirnekselle 786,24 markkaa kaikki määrät 16 %:n korkoineen 4.3.1984 lukien. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Osaston 354 vuosilomaviikon lähestyessä työnantaja oli selvittänyt, mitä mahdollisuuksia työllistämiseen kanteen tarkoittamien neljän työntekijän osalta oli kyseisellä viikolla. Työllisyystilanne koko tehdas huomioon ottaen oli tuolloin ollut varsin heikko ja muun muassa useilla osastoilla oli tehty lyhennettyä työviikkoa. Sen hetkisen tilauskannan perusteella arvioituna oli näyttänyt selvältä, että osastolla 354 jouduttaisiin viikkojen 10-13 aikana lomautuksiin, koska työtä ei ollut. Mikäli kanteen tarkoittamat työntekijät olisivat työskennelleet viikon 9, heidät olisi jouduttu joka tapauksessa lomauttamaan viikkojen 10-13 aikana. Työnantaja oli joutunut suorittamaan tämän arvioinnin tammikuun lopun ja helmikuun alun tilanteen mukaisesti. Näin ollen työntekijöille oli ilmoitettu heidän kanssaan aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti, että heidät lomautettiin osaston muiden työntekijöiden loman ajaksi viikoksi 9.

Koska tuotantolaitosta ei kyseiseksi viikoksi ollut suljettu lomien vuoksi, työntekijät olivat väittäneet, että tuotannollista työtä työpaikalla olisi ollut näille työntekijöille. Työntekijöiden oman osaston työtilanne huomioon ottaen voitiin sanoa, että tuotannollista työtä olisi ollut, mutta ei riittävästi, kun otettiin huomioon lähinnä seuraavien viikkojen työtilanne. Kun näytti tilauskannan perusteella selvältä, että työntekijät jouduttaisiin aivan lähiviikkoina joka tapauksessa lomauttamaan, työnantaja oli luonnollisesti päätynyt siihen, että lomautusviikko olisi juuri viikko 9. Ratkaisua voitiin perustella tuotannollisilla syillä, sillä osaston työnjohto oli ollut myös lomalla, jonka johdosta työn seuranta ja valvonta sekä tarkastustoiminta olisi jouduttu järjestämään muulla tavalla. Työsuojelulliset näkökohdat lisäksi huomioon ottaen työnantaja oli päätynyt lomauttamaan työntekijät osaston muiden työntekijöiden vuosiloman ajaksi.

Työnantajalla oli ollut lain ja sopimuksen mukaiset perusteet lomauttaa työntekijät viikoksi 9. Työntekijöitä ei olisi voitu täysin työllistää koko viikoksi ja lähimpien viikkojen aikana oli osoitettavissa selvä lomautustarve osastolla. Työnantajaliiton lisäksi oli työnantajan menettelyn hyväksynyt myös Metallityöväen Liitto muistioneuvotteluissa 4.6.1984.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymi-Strömberg Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että Heinolan tehtaalla oli aina vuoteen 1983 saakka ollut tapana, että työntekijät pitivät talvilomansa eri aikoina eikä tuotantoa tarvinnut keskeyttää lomien vuoksi. Vuonna 1984 työnantaja oli kuitenkin poikennut tästä käytännöstä ja määrännyt, että osastojen 350 ja 354 työntekijöiden oli pidettävä talvilomansa viikolla 9. Kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat sopineet työnantajan kanssa, että he voisivat pitää talvilomansa muuna aikana kuin viikolla 9. Työnantajan taholta oli todettu, että ellei työntekijöille pystyttäisi järjestämään tuotannollista työtä omalla tai muilla osastoilla, niin heidät tultaisiin lomauttamaan viikoksi 9. Kysymys ei siis ollut sopimuksenvaraisesta lomautuksesta, vaan yksipuolisesta ehdollisesta lomautuksesta. Työntekijät eivät olleet suostuneet siihen, että he olisivat kyseisellä viikolla ilman muuta lomautettuina, vaan ainoastaan sillä edellytyksellä, ettei tuotannollista työtä voitu järjestää.

Tehtaan joillakin osastoilla oli vuoden 1984 alkupuolella tehty lyhennettyä työviikkoa. Se ei kuitenkaan ollut koskenut osastoa 354, jonka työtilanne oli ollut erinomainen. Osastolle oli siirretty uusia työntekijöitä ja käytetty muilta osastoilta siirrettyjä lainamiehiä, minkä lisäksi ylitöitä oli teetetty runsaasti. Kaikilla neljällä työntekijällä olisi lomautusviikolla ollut runsaasti työtä. Töiden järjestäminen kyseisille neljälle työntekijälle viikolla 9 ei olisi vaatinut mitään erityisjärjestelyjä. Kaikki neljä työntekijää olivat erittäin kokeneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, joten työnjohdon jatkuva läsnäolo ei ollut tarpeellista. Työskentely kyseisellä viikolla ei olisi työsuojelun kannalta edellyttänyt erityisjärjestelyjä. Metallityöväen Liiton kanta muistioneuvotteluissa 4.6.1984 oli perustunut puutteellisiin tosiasiatietoihin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä työnantajan ja työntekijäin välisen sopimuksen sisällöstä. Työntekijäpuolen mukaan maininta lomauttamisesta on työnantajan yksipuolinen ilmoitus. Työnantajapuolen mukaan sopimuksessa on sovittu, paitsi talviloman ajankohdasta, myös lomauttamisesta. Työtuomioistuimen mielestä sopimukset on siinäkin tapauksessa, että niitä olisi pidettävä irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuina lomautusta koskevina sopimuksina, tulkittava niin, että työnantajalla olisi niiden perusteella ollut velvollisuus työllistää sopimukset tehneet työntekijät, jos tuotannollista työtä olisi viikolla 9 ollut järjestettävissä.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo ennen lomautuksen toteuttamista tehtaan työtilanteen olleen niin heikko ja tilauskannan niin vähäinen, että irtisanomissuojasopimuksen mukaiset lomautuksen edellytykset ovat olleet olemassa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymi-Strömberg Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, H. Rautiainen, Sulkunen ja Hynönen.

Eri mieltä olevan jäsen Hynösen lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä tehtaan ja erityisesti puheena olevan työosaston työtilanteesta. Työntekijäpuolelta on tuotu esiin, että työtä olisi viikolla 9 voitu järjestää kaikille tuolloin lomautetuille kanteessa mainituille neljälle työntekijälle ilman erityisiä järjestelyjä. Tähän liittyen on selvitetty, ettei ketään osasto 354:n työntekijää ole viikon 9 jälkeen keväällä 1984 lomautettu ja että työtilanne on ollut niin hyvä, että osastolle on muilta osastoilta siirretty helmikuun alkupuolella kaksi työntekijää, maaliskuun puolivälissä yksi työntekijä ja huhti- sekä toukokuussa yksi työntekijä. Muilta osastoilta saatuja lainamiehiä on jouduttu käyttämään useiden viikkojen aikana. Työnantajapuolen esittämää selvitystä on selvitetty työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleessa mielipiteessä.

Puolin ja toisin esitetty selvitys ja asianomaisten työntekijöiden kanssa tehdyn sopimuksen tarkoitus huomioon ottaen katson jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut työehtosopimuksen edellyttämät perusteet kanteessa mainittujen työntekijöiden lomauttamiselle.

Jutussa kantajan puolelta tuotu selvitys on esitetty osaksi vasta oikeudenkäynnin aikana. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ei voida katsoa näissä oloissa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä sanotuilla perusteilla hyväksyn kanteen muutoin, mutta hylkään Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa kohtaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Kymi-Strömberg Oy:n velvoitan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla.