Labor court fines union branches for striking over management rights and a court ruling, violating collective agreement peace clauses.

Läänin autokorjaamoissa kahtena päivänä toimeenpannut työnseisaukset oli ilmoitettu järjestetyn vastalauseeksi eräässä autoliikkeessä toimeenpannuille työntekijöitten irtisanomisille ja tuen osoittamiseksi irtisanotuille. Ne olivat työntekijäliiton toimeenpaneman yritystä koskeneen saarron tukitoimina kohdistuneet työtaisteluina työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Kolmantena päivänä toimeenpannun lakon syyksi oli ilmoitettu työtuomioistuimen tuomio, joka liittyi yritystä koskeviin edellä mainittuihin tapahtumiin. Lakko oli kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat erimielisyyksien ratkaisemista.

Ammattiosastot vastasivat lakoista.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi rikkonut työrauha- tai valvontavelvollisuuttaan. (Kts. TT n:ot 130/1985 ja 37/1986)

Kantaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultavat Oulun Autotyöväen ammattiosasto r.y. Kajaanin Autotyöntekijät r.y. Kuusamon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Ylivieskan Metallityöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 3.6.1984 allekirjoitetussa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Työajan sijoitus

Työtuntijärjestelmä

________

Mom. 2. Työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Milloin se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laadittava työtuntijärjestelmä, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.

Työsijoitus

Korjaamoalan työpalveluluonteen johdosta työaika ajan sijoitetaan työpäivälle ensisijaisesti työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan.

Työajan sijoittelussa liitot pitävät suotavana, että päivätyössä työaika määritetään klo 7.00-18.00 välille.

Tilapäiset muutokset

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

_______

Pöytäkirjamerkintä: Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä: - työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään - välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut - työpaikalla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin - uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työtuomioistuin

_______

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuneet erimie lisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto on lausunut, että Metallityöväen Liitto oli julistanut Oulun Autoliike Oy:n työt saartoon 11.11.1985. Työtuomioistuin oli tuomioillaan n:o 130/1985 ja n:o 37/1986 tuominnut Metallityöväen Liiton hyvityssakkoihin saarron johdosta. Oulun läänin autokorjaamotyöntekijät olivat työriidassa toimeenpanneet työtaistelut 28.11. ja 19.12.1985 sekä 7.1.1986.

28.11.1985 oli Oulussa Autoalan Työnantajaliiton 11 jäsenyrityksessä 181 korjaamotyöntekijää, jotka kuuluivat jäseninä Oulun Autotyöväen ammattiosastoon, ollut lakossa. Kussakin yrityksessa lakkoon oli osallistunut myös luottamusmies.

Kajaanissa sanottuna päivänä kahdeksassa kantajaliiton jäsenyrityksessä oli lakkoon osallistunut 102 korjaamotyöntekijää, jotka kuuluivat jäseninä Kajaanin Autotyöntekijät-nimiseen ammattiosastoon. Luottamusmies oli osallistunut lakkoon.

Kuusamossa oli sanottuna päivänä kahdessa kantajaliiton jäsenyrityksessä 22 Kuusamon Metallityöväen ammattiosastoon kuuluvaa työntekijää, joukossaan luottamusmiehet, ollut lakossa.

19.12.1985 oli Oulussa iltapäivällä ollut kahden tunnin mittainen työnseisaus 15:ssä kantajaliiton jäsenyrityksessä. Lakkoon oli tuolloin osallistunut 213 Oulun Autotyöväen ammattiosastoon jäsenenä kuuluvaa työntekijää, joukossaan luottamusmiehet.

7.1.1986 oli Kajaanissa 19:ssä kantajaliiton jäsenyrityksessä 105 paikalliseen ammattiosastoon jäseninä kuuluvaa työntekijää, joukossaan luottamusmiehet, osallistunut lakkoon.

Kuusamossa oli sanottuna päivänä kuudessa kantajaliiton jäsenyrityksessä 41 paikalliseen ammattiosastoon kuuluvaa työntekijää, joukossaan luottamusmiehet, ollut lakossa.

Oulussa 16:ssa kantajaliiton jäsenyrityksessä lakkoon oli osallistunut 266 paikalliseen ammattiosastoon kuuluvaa työntekijää, joukossaan luottamusmiehet.

Sanottuna päivänä Ylivieskassa oli ollut lakko kolmessa Autoalan Työnantajaliiton jäsenyrityksessä niin, että lakossa oli ollut 21 paikallisen, Ylivieskan Metallityöväen ammattiosaston jäsentä, joukossaan luottamusmiehet.

Työtaisteluihin oli siis osallistunut 28.11.1985 327 työntekijää, 19.12.1985 228 työntekijää ja 7.1.1986 404 työntekijää yhteensä 35:ssä kantajaliiton jäsenyrityksessä. Kussakin tapauksessa oli koko korjaamotoiminta ollut pysähdyksissä lakon vuoksi.

Työtaistelut kohdistuivat auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja sen yksityisistä määräyksistä ainakin työaikamääräyksiin ja määräyksiin oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa työtä. Lakkojen syynä olivat olleet Oulun Autoliikkeen toimenpiteet eli seikat, joista johtuva välittömästi lakossa olleiden omiin työnantajiin kohdistettu työtaistelu kohdistuisi työehtosopimuksen sanottuihin määräyksiin. Lakot olivat sellaisen jo laittomaksi todetun työtaistelun tukemista, joka itsessään kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin, ja kohdistuivat lakot näin ollen työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan. 7.1.1986 järjestetty työtaistelu kohdistui lisäksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin. Työtuomioistuimen toiminta ja ratkaisu kuului neuvottelujärjestykseen eräänä sen osana. Työnseisaus oli järjestetty myös vastalauseeksi työtuomioistuimen tuomiolle n:o 130/1985.

Kullakin työtaistelulla oli tuettu Metallityöväen Liiton toimeenpanemaa saartoa sekä painostettu Oulun Autoliikettä työsuhteiden palauttamiseen.

Autoalan Työnantajaliitto on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt kannettaan ilmoittaen työnseisauksiin osallistuneen 28.11.1985 291 työntekijää, 19.12.1985 198 työntekijää ja 7.1.1986 359 työntekijää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Oulun Autotyöväen ammattiosaston, Kajaanin Autotyöntekijät-nimisen ammattiosaston, Kuusamon Metallityöväen ammattiosaston ja Ylivieskan Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 130/1985, joka koski työntekijäin työsuhteiden purkua ja väitettyä saartoa, hylännyt Oulun Autotyöväen ammattiosastoa vastaan esitetyt vaatimukset. Tuomion mukaan näyttämättä oli jäänyt, että ammattiosasto olisi vastannut saarrosta. Kun kanteen tarkoittamat 28.11. ja 19.12.1985 toimeenpannut lakot sijoittuivat aikaan ennen sanottua tuomiota, ei näitä työtaistelutoimenpiteitä voitu tarkastella erillisinä ilmiöinä. Ne liittyivät tuolloin vireillä olleeseen oikeudenkäyntiin. Vaatimukset olivat näiden kahden työnseisauksen osalta myöhäsyntyisiä, ainakin ne tuli johdonmukaisuuden vuoksi hylätä samalla tavalla kuin vaatimukset Oulun Autotyöväen ammattiosastoa vastaan oli 23.12.1985 annetussa tuomiossa hylätty.

Ilmoitus 7.1.1986 toimeenpannusta työnseisauksesta oli tullut Metallityöväen Liiton tietoon 6.1.1986. Samana päivänä Metallityöväen Liitosta oli lähetetty pääluottamusmiehelle Ouluun ja Kajaaniin kirje, jossa oli kehotettu noudattamaan työrauhavelvoitetta. 6.1.1986 oli lähetetty myös Oulun piiritoimistoon kirje, jossa Metallityöväen Liitto oli jyrkästi sanoutunut irti piiritoimikunnan tekemästä liiton sääntöjen vastaisesta päätöksestä. Lisäksi kirjeessä oli todettu, että ainoastaan liittotoimikunnan tekemät työnseisausta koskevat päätökset sitoivat jäseniä. Samassa kirjeessä oli todettu, että työjaosto oli 6.1.1986 päättänyt saartotoimenpiteen purkamisesta ja jatkotoimien selvittämisestä. Kirjeessä oli velvoitettu piiritoimitsijoita tiedottamaan Metallityöväen Liiton kanta Oulun piirin alaisille ammattiosastoille ja työpaikoille.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on käynyt selville, että marraskuun 28 päivänä 1985 on Oulussa, Kajaanissa ja Kuusamossa kantajaliiton jäsenyrityksissä toimeenpantu lakko siten, että Oulussa 11 yrityksessä Oulun Autotyöväen ammattiosastoon kuuluvat työntekijät, Kajaanissa kahdeksassa yrityksessä Kajaanin Autotyöntekijöihin kuuluvat työntekijät ja Kuusamossa kahdessa yrityksessä Kuusamon Metallityöväen ammattiosastoon kuuluvat työntekijät ovat olleet lakossa. Lakkoon ovat ottaneet osaa myös luottamusmiehet.

Joulukuun 19 päivänä 1985 on Oulussa 14 kantajaliiton jäsenyrityksessä toimeenpantu kahden tunnin työnseisaus, johon ovat osallistuneet yritysten Oulun Autotyöväen ammattiosastoon kuuluvat työntekijät, heidän joukossaan luottamusmiehet.

Edelleen tammikuun 7 päivänä 1986 on Kajaanissa, Kuusamossa, Oulussa ja Ylivieskassa toimeenpantu kantajaliiton jäsenyrityksissä lakko, johon ovat osallistuneet Kajaanin Autotyöntekijäin, Kuusamon Metallityöväen ammattiosastoon, Oulun Autotyöväen ammattiosastoon ja Ylivieskan Metallityöväen ammattiosastoon jäseninä kuuluvat yritysten työntekijät, heidän joukossaan luottamusmiehet.

Kaksi ensinmainittua työnseisausta on ilmoitettu järjestetyn vastalauseeksi Oulun Autoliike Oy:ssä toimeenpannuille työntekijöitten irtisanomisille ja tuen osoittamiseksi irtisanotuille. Ne ovat Metallityöväen Liiton toimeenpaneman Oulun Autoliike Oy:tä koskeneen saarron tukitoimina kohdistuneet työtaisteluina työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosastot vastaavat niiden toimeenpanemisesta.

Viimeksi sanotun lakon syyksi on ilmoitettu työtuomioistuimen 23.12.1985 antama tuomio, joka liittyi Oulun Autoliike Oy:tä koskeviin edellä mainittuihin tapahtumiin. Tämä lakko on niin ollen kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskevat erimielisyyksien ratkaisemista.

Ammattiosastot vastaavat myös viimeksi sanotun lakon toimeenpanosta ja luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon.

Mitä Metallityöväen Liiton vastuuseen lakoista tulee, niin asiassa ei ole selvitetty, millä perusteella Metallityöväen Liitto vastaisi kahdesta ensin mainitusta lakosta. Autoalan Työnantajaliitto on tosin ilmoittanut, että se oli saatuaan 28.11.1985 järjestettävästä lakosta tiedon samana päivänä ja vastaavasti 19.12.1985 olleesta lakosta tiedon lakkopäivänä välittömästi vaatinut Metallityöväen Liitolta työrauhan palauttamista. Selvittämättä on, missä määrin Metallityöväen Liitto oli etukäteen tietoinen lakoista, enempää kuin se, että Metallityöväen Liitto olisi ollut lakkoja järjestämässä.

7.1.1986 järjestetty lakko on Autoalan Työnantajaliiton toimesta saatettu 6.1.1986 Metallityöväen Liiton tietoon ja vaadittu Metallityöväen Liitolta toimenpiteitä työrauhan säilymiseksi. Metallityöväen Liitosta on vastineesta selviävin tavoin kehotettu työrauhan noudattamiseen ja sanouduttu irti työnseisauksesta. Näyttämättä onkin jäänyt, että Metallityöväen Liitto tältäkään osin olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ammattiosastot maksamaan hyvityssakkoa Autoalan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Oulun Autotyöväen ammattiosaston 10 000 markkaa, Kajaanin Autotyöntekijät 6 000 markkaa, Kuusamon Metallityöväen ammattiosaston 3 000 markkaa ja Ylivieskan Metallityöväen ammattiosaston 3 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Muutoin kanne hylätään.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Airaksinen, Hietikko ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.