Legislator Case Law & Legislation
TT:1986-72 AI generated

Labor court dismisses claim that collective agreement applies to summer assistant with contract exceeding three months.

Case Number TT:1986-72
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim that a collective agreement applied to a summer assistant whose employment contract exceeded three months. The union argued the agreement's exclusion clause for short-term staff should be interpreted strictly to cover such cases, while the employer relied on general language usage and industry practice. The court ruled that without specific evidence contradicting common usage, the term 'summer assistant' implies a temporary role tied to school holidays, and the three-month limit is not a strict legal barrier to the agreement's application.

Legislator headnote

AI generated

Section 1(2)(c) of the collective agreement; The exclusion of summer assistants with contracts exceeding three months from the collective agreement's scope is not interpreted to mandate application of the agreement to such extended-term assistants absent contrary evidence.

Keywords

AI generated
collective agreement scope summer assistant definition employment contract duration exclusion clause interpretation labor law application

Cited Legislation

AI generated
Section 1(2)(c) of the collective agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, oliko työehtosopimusta sen soveltamisalamääräyksen perusteella sovellettava kesäapulaiseen, jonka työsuhde oli sovittu kolmea kuukautta pitemmäksi.

Kantaja Vakuutusväen Liitto r.y. Vastaaja Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y. Kuultava Maatalousyrittäjäin Eläkelaitos

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 8.5.1984 allekirjoitetussa vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Soveltamisala

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y:n jäsenten, joistajäljempänä käytetään nimitystä yhtiöt, palveluksessa työskentelevien Vakuutusväen LiittoFörsäkringsmannaförbundet r.y:n jäseninä olevien toimihenkilöiden työehdot. Edellä mainituista henkilöistä käytetään jäljempänä nimitystä toimihenkilöt.

2. Sopimus ei kuitenkaan koske

c) kesäapulaisia tai toimihenkilöitä, joiden säännöllinen päivittäinen, viikoittainen tai kuukausittainen työaika on alle puolet tämän sopimuksen mukaisesta pisimmästä säännöllisestä työajasta tai, joiden kanssa on sovittu enintään 3 kuukauden työsuhteesta.

Asianosaisten välisessä 8.5.1984 allekirjoitetussa vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevassa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee niitä toimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä.

3 §

Työpalkat

1. Työehtosopimuksen 6 §:n mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan mukaiset 18 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten toimihenkilöiden palkat ovat seuraavat: ks. liite 2.

6 §

Harjoittelijat

1. Harjoittelijan palkka on 90 % ao. tehtäväryhmän (korvauskäsittely, asiakaspalvelu, postitus jne.) alimman palkkaryhmän palkasta.

KANNE

Kanteen perustelut

Työehtosopimuksen määräyksen kielellisen tulkinnan perusteella oli päädyttävä siihen, että kesäapulaisenkin työsuhteen tuli kestää vähemmän kuin kolme kuukautta, jotta se jäisi työehtosopimuksen ja palkkasopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Tulkinta oli myös täysin perusteltu. Koulujen loma-ajat olivat kesä-elokuussa ja siis kestivät tavanomaisesti enintään kolme kuukautta. Vuosilomia pidettiin nykyisin kaikkina vuodenaikoina, joten jos lomia tai lomakautta pidettäisiin tulkintakriteerinä, voitaisiin hyvinkin pitkiä määräaikaisia työsuhteita nimittää kesäapulaisen työsuhteeksi. Kesäapulainen sanana viittasi kielellisesti kesäaikaan ja apulaisena olemiseen. Kesällä tarkoitettiin "Nykysuomen sanakirjan" mukaan kesä-heinäkuun välistä aikaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Vakuutusväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 1 §:n 2. c) kohdan mukaan työsuhteen ollessa yli kolmen kuukauden pituinen siihen on sovellettava vakuutusalan työehtosopimusta riippumatta siitä, että työntekijästä käytetään nimitystä kesäapulainen. Lisäksi Vakuutusväen Liitto on vaatinut Maatalousyrittäjäin Eläkelaitoksen velvoittamista maksamaan saamatta jääneinä palkkoina Kasaselle 2 135,20 markkaa ja Turtiaiselle 2 535,20 markkaa 16 prosentin korkoineen, Turtiaisen osalta kullekin 533,80 markan erälle touko-, kesä-, heinä- ja elokuun viimeisestä päivästä 1984 lukien sekä Kasasen osalta 633,80 markan erille samoista ajankohdista lukien.

Vakuutusväen Liitto on jutun käsittelyn aikana luopunut haastehakemuksessa esittämästään vaatimuksesta Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajayhdistys on katsonut, että riidanalaisen työehtosopimuksen oikeata sisältöä ei voitu vahvistaa sellaiseksi, että kesäapulaisen työsuhde rajoittuisi vain enintään kolmen kuukauden pituisiin työsuhteisiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vakuutusalan konttorihenkilöitä koskeva työehtosopimus ei sen 1 §:n 2. c) kohdan mukaan koske kesäapulaisia tai toimihenkilöitä, joiden säännöllinen päivittäinen, viikoittainen tai kuukausittainen työaika on vähemmän kuin puolet sopimuksen mukaisesta pisimmästä säännöllisestä työajasta tai joiden kanssa on sovittu enintään kolmen kuukauden työsuhteesta. Asianosaisten kesken on kanteessa tarkoitettujen, Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen palveluksessa vuonna 1984 olleiden Sari Kasasen ja Sari Turtiaisen työsuhteiden yhteydessä syntynyt erimielisyyttä siitä, mitä kesäapulaisella on työehtosopimuksessa tarkoitettu.

Työehtosopimuksissa on ollut jo pitkään kesäapulaisia koskeva määräys. Asiassa ei kummaltakaan puolelta ole pyritty selvittämään, miten kesäapulaisen käsite on tarkoitettu määräyksestä sovittaessa ymmärrettäväksi. Kannetta on pääasiassa perusteltu sillä, että rakenteensa ja käytetyn sanamuodon mukaan määräys on käsitettävä niin, että relatiivilauseeseen sisältyvä rajoitus enintään kolmen kuukauden pituisesta työsuhteesta koskee sekä kesäapulaisia että toimihenkilöitä. Määräys voidaan lukea yhtä hyvin tällä tavoin kuin myös siten, että sivulauseessa oleva ehto liittyy yksinomaan toimihenkilöiden työsuhteisiin. Määräyksen oikean sisällön tulkitsemisessa ei sille, että määräys olisi ollut mahdollista kielellisesti kirjoittaa toisenlaista sanontaa käyttäen yksiselitteiseen muotoon, voida antaa merkitystä, kun niistä olosuhteista, joissa määräyksen sisällöstä on sovittu, ei ole esitetty selvitystä.

Kesäapulaisen nimitykseen liittyy viittaus kesään vuodenaikana. Kesä ei ole käsitteenä niin täsmällinen, että se osoittaisi riidattomasti, että kesäapulaisen työsuhteen tulisi rajoittua yksinomaan varsinaisina kesäkuukausina ja siis kesä-elokuun aikana tapahtuvaan työhön. Liioin ei ole mahdollista katsoa, että kesän käsitteellä olisi tarkoitettu kesäapulaisen nimitystä käytettäessä vuosilomalain mukaisia varsinaisiin kesäkuukausiin liittyviä lomakausia. Muun selvityksen puuttuessa kesäapulaisella on yleisen kielenkäytön mukaan ymmärrettävä yleensä koulua käyvää tai opiskelevaa henkilöä, joka otetaan lyhytaikaiseen työsuhteeseen kesäaikaan sattuvien vuosilomien ajaksi sellaisina ajanjaksoina, jolloin opetus kouluissa ja oppilaitoksissa on yleisesti keskeytyneenä.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen puolelta on esitetty selvitystä, jonka mukaan kesäapulaisiksi otettujen työsuhteet ovat yleensä kestäneet kolmea kuukautta lyhyemmän ajan, mutta joskus sitä pitempäänkin. Käytännöstä esitetty selvitys viittaa siihen, että kesäapulaisen työsuhteen kestoajalle ei ole asetettu sellaista rajoitusta, ettei se voisi kestää kolmea kuukautta pitempään. Ennen kanteessa tarkoitettua tilannetta ei ole näytetty, että kesäapulaisen työsuhteen kestoajan rajoittamisesta olisi käyty edes keskustelua saati sitten, että sitä olisi vaadittu. Käytännössä noudatettu menettely tukee työnantajayhdistyksen käsityksen oikeellisuutta. Työnantajayhdistys on esittänyt selvitystä myös pankkialalla noudatetusta käytännöstä. Kun pankkialan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen vastaava määräys on kesäapulaisten osalta toisella tavalla laadittu, ei pankkialan käytännöstä saada johtoa riidan kohteena olevan määräyksen tulkitsemiselle.

Työtuomioistuin katsoo esittämillään perusteilla, ettei Vakuutusväen Liitto ole näyttänyt, että soveltamisalaa koskevan määräyksen oikeana sisältönä voitaisiin vahvistaa, että kesäapulaisiin, joiden työsuhde on sovittu kolmea kuukautta pitemmäksi, olisi sovellettava työehtosopimusta, eikä näin ollen myöskään, että Kasasella ja Turtiaisella olisi oikeus heille vaadittuihin palkkaeriin.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen asiassa raukeaa siltä osin kuin kanteesta on luovuttu.

Kanne hylätään.

Asian laatuun katsoen saavat Vakuutusalan Työnantajayhdistys ja Maatalousyrittäjäin Eläkelaitos kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, K. Rautiainen, Kuivanen ja J. Raina.

Tuomio oli yksimielinen.