Labor court dismisses union appeal where employer terminated probationary employee for unsuitability to site conditions.

Työntekijän työsopimus oli purettu koeaikana. Työnantajan neuvotteluissa ilmoittama työntekijän sopeutumattomuus työmaan erityisiin olosuhteisiin ei ollut epäasiallinen syy työsuhteen päättämiseen.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Kuultavat Eke-Engineering Oy Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 § Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken toukokuun 4 päivänä 1984 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Koeaika

1. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan työehtosopimuksin tai työsopimuksin sopia erityiseksi, enintään kolme (3) kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa ja työsopimuslain irtisanomis- ja purkamisperusteita. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain (320/70) 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli kolme (3) kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituisesta koeajasta.

11 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

1. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen irtisanomisen peruste ja työsuhteen lakkaamisaika.

III IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

18 § Irtisanomismenettely ja korvausmääräysten soveltaminen- - --

1. Sen ohella mitä tämän sopimuksen I luvussa on sanottu, noudatetaaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

a) työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain (320/70) mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomseen;

b) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen ja tuotannolliseen syyhyn ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta työsopimuslain mukaan kielletystä syystä; tai

c) työnantaja purkaa työsopimuksen työsopimuslain (125/84) 3 §:ssä tarkoitettuna koeaikana. Tässä kohdassa tarkoitettuun työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan kuitenkin vain tämän sopimuksen 9, 10 ja 11 §:ien ja 19 §:n 2 momentin sekä 20, 21, 22 ja 23 §:ien määräyksiä.

19 § Irtisanomisen toimittaminen ja työntekijän kuuleminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

2. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus käyttää kuultaessa avustajaa.

21 § Työntekijän ilmoitus

1. Jos työntekijä katsoo, että työsopimus on irtisanottu hänestä johtuvista syistä tämän sopimuksen 4 §:n vastaisesti, hänen on ilmoitettava tästä työnantajalle kahden (2) viikon kuluessa saatuaan tämän sopimuksen 20 §:n 1 momentissa tarkoitetut ohjeet.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijän tulisi samalla ilmoittaa ne syyt, joilla hän katsoo työnantajan toimittaman työsopimuksensa irtisanomisen olevan tämän sopimuksen vastainen.

22 § Neuvotteluvelvollisuus ja -menettely

1. Kun työnantaja on saanut työntekijältä tämän sopimuksen 21 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, heidän on keskenään viivytyksettä neuvoteltava työsopimuksen irtisanomisen aiheuttamasta erimielisyydestä.

Neuvotteluvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos irtisanomista tai purkamista koskevan riidan osapuolet tai toinen heistä ei kuulu työnantajaja työntekijäyhdistyksen välisen neuvottelumenettelyn piiriin.

Työnantajan ja työntekijän välinen neuvottelu on käytävä kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut työntekijältä tämän sopimuksen 21 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen.

2. Jos erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista työnantajan ja työntekijän kesken, erimielisyys voidaan saattaa neuvoteltavaksi neuvottelujärjestyksen mukaisesti liittojen välillä. Nämä neuvottelut on käytävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut työntekijältä tämän sopimuksen 21 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, jolleivat liitot kirjallisesti sovi pidemmästä määräajasta.

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

28 §

Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta ja työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti purkaa työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kolmen (3) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään seitsemän (7) vuotta eikä kahdeksan (8) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli seitsemän (7) vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena kahden (2) viikon palkka.

33 § Korvauksia koskevat erityismääräykset

1. Työnantajaa ei voida tuomita tässä sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työsopimuslain (414/74) 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen, eikä työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

2. Tämän sopimuksen menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

3. Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Helge Tapani Hyvönen oli solminut toistaiseksi voimassa olevan, rakennustöitä koskevan työsopimuksen 12.6.1985, oikeastaan 11.6.1985 Eke-Engineering Oy:n kanssa. Työsopimukseen oli liittynyt kolmen kuukauden koeaika. Hyvönen oli työskennellyt yhtiön Moskovassa sijaitsevan koelääketehtaan työmaalla. Työnantaja oli purkanut työsopimuksen 26.8.1985 ja ilmoittanut perusteeksi ainoastaan koeajan. Hyvönen oli ilmoittanut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla pitävänsä työsopimuksen purkamista koeaikaa perusteena käyttäen lainvastaisena.

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työsuhteen purkamiseen oli oltava asiallinen peruste. Kun työnantaja oli ilmoittanut purkamisen perusteeksi vain koeajan, sitä ei voitu pitää sopimuksen edellyttämänä asiallisena perusteena. Menettely oli siten ollut irtisanomissuojasopimuksen määräyksen vastainen.

Hyvösen työsuhteen purkamisen jälkeen työmaalla käydyissä neuvotteluissa työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet purkuperusteeksi koeajan ja selittäneet lisäksi, että Hyvöselle oli 2.7.1985 annettu varoitus myöhästymisestä ja että hän ei ollut soveltunut työskentelemään työmaalla vallinneissa oloissa. Työntekijöiden edustajina luottamusmiehet olivat myöntäneet Hyvösen saaneen varoituksen. Työmaalla yhteisesti sovittujen järjestyssääntöjen mukaan vasta toinen varoitus olisi oikeuttanut työsuhteen purkamiseen. Koska työntekijän soveltumattomuudesta työmaan oloihin ei ollut mitään selvitystä, luottamusmiehet olivat todenneet työsopimuksen purkamisen aiheettomaksi ja epäasialliseksi sekä vaatineet sen peruuttamista. Piiritasolla pidetyt neuvottelut oli käyty 16.10.1985. Liittojen välillä asiaa oli käsitelty 22.10.1985. Työnantajaliiton edustajat olivat ilmoittaneet purkamisen toimitetuksi yksinomaan koeajan perusteella.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Eke-Engineering Oy:n velvoittamista suorittamaan Hyvöselle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen purkamisen vuoksi irtisanomissuojasopimuksen 28 §:n mukaisena korvauksena kolmen kuukauden palkkaa vastaavat yhteensä 12 822,60 markkaa 16 prosentin korkoineen 22.10.1985 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Uudenmaan Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto, jonka lausumaan kuultavina olevat Eke-Engineering Oy ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri ovat yhtyneet, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työsuhteen purkaminen ei ollut tapahtunut 2.7.1985 annetusta varoituksesta huolimatta Hyvösen työstä myöhästymisen takia. Myöhästymisten osalta oli työnantajan ja työntekijöiden kesken 1.6.1985 sovittu koeaikana noudatettavasta menettelystä. Menettelyä noudattaen työnantaja oli antanut Hyvöselle kirjallisen varoituksen myöhästymisestä. Sen sijaan työsuhteen purkamisen perusteena oli ollut koeaika.

Luottamusmiehet olivat laatineet yksipuolisen muistion työmaalla käydystä neuvottelusta, joka oli koskenut Hyvösen työsuhteen purkamista. Muistion merkitys selvityksenä oli kysymyksenalainen, koska siihen oli merkitty vain työntekijäpuolen näkemykset. Työnantajan edustaja ei ollut hyväksynyt sitä.

Hyvösen työsuhteessa oli työsopimuksen osana noudatettu työsopimuslain 3 §:n ja rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n tarkoittamaa kolmen kuukauden koeaikaa. Koeajan kuluessa työsopimus voitiin purkaa ilman irtisanomisaikaa ja työsopimuslain irtisanomis- ja purkuperusteita, kuten korkein oikeus oli todennut tuomiossaan n:o 1979 I 1. Myös hallituksen esityksessä työsopimuksen irtisanomismenettelyä koskevaksi laiksi (HE n:o 205-1983 vp.) oli pidetty lähtökohtana korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevää kantaa. Työsopimusta ei kuitenkaan saanut koeaikanakaan purkaa työsopimuslain 17 §:n 3 momentin vastaisesti tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Työsuhteen purkaminen ei edellyttänyt kantajaliiton väittämin tavoin asiallista perustetta, vaan purkamisperusteeksi riitti yksinomaan koeaika. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa oli yksiselitteisesti katsottu, että työntekijällä oli näyttövelvollisuus väittämästään purkamisen työsopimuslain 17 §:n 3 momentin vastaisuudesta tai perusteen muusta epäasiallisuudesta. Hallituksen edellä mainitun esityksen mukaan työnantaja ei ollut velvollinen näyttämään toteen, ettei työsopimuksen irtisanominen koeaikana ollut tapahtunut epäasiallisilla perusteilla. Kantajaliito ei ollut pyrkinytkään esittämään näyttöä epäasiallisista syistä, vaan oli vastoin työehtosopimuksen selvää määräystä pyrkinyt siirtämään todistustaakan vastaajapuolelle.

Käydyistä neuvotteluista oli piiri- ja liittotasolta olemassa yhteisesti hyväksytyt pöytäkirjat. Kaikille neuvotteluvaiheille oli ollut yhteistä se, että kantajapuolelta ei missään vaiheessa ollut esitetty selvitystä väitetystä työsopimuksen purkamisen epäasiallisesta perusteesta.

Asiassa ei ollut esitetty perusteita, joiden mukaan Hyvösen työsuhde olisi purettu koeaikana työsopimuksen 17 §:n 3 momentin vastaisesti tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että kysymyksessä oli ollut samanlainen koeajalla tapahtunut työsopimuksen purkaminen kuin työtuomioistuimen tuomiossa n:o 92/1985. Tuomiossa oli todettu, että työnantajalla oli ollut velvollisuus ottaa selko jutussa työsuhteen päättämisen syyksi ilmoitetun poissaolon asianmukaisuudesta, ja katsottu, että kun näin ei ollut tapahtunut, työsopimuksen purkaminen oli tapahtunut epäasiallisilla perusteilla. Koeajan ilmoittaminen ei ollut riittänyt työsopimuksen purkamisen perusteeksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Helge Tapani Hyvönen on kanteessa kerrotuin tavoin ollut 11.6.1985 tehdyn työsopimuksen perusteella Eke-Engineering Oy:n palveluksessa rakennustöissä Moskovassa si

jaitsevalla koelääketehtaan työmaalla. Työsopimuksessa on sovittu kolmen kuukauden koeajasta. Työnjohtaja on lauantaina 24.8.1985 ilmoittanut Hyvöselle hänen työsopimuksensa purkamisesta, jonka työmaan vastaava rakennusmestari on myöhemmin samana päivänä selittänyt perustuvan koeaikaa koskevaan työsopimuksen ehtoon. Luottamusmiesten ollessa poissa työmaalta on työsopimuksen purkamisesta päättäminen siirretty tapahtuvaksi viikon vaihteen jälkeen. Työnantajan ja työntekijöiden edustajien maanantaina 26.8.1985 käymissä neuvotteluissa työpäällikkö on ilmoittanut Hyvösen työsuhteen puretuksi.

Työmaan luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen neuvotteluista heti laatiman muistion mukaan työnantajan ilmoittama Hyvösen työsopimuksen purkamisen peruste on ollut koeaika ja sen syinä se, ettei hän soveltunut työskentelemään työntekopaikan olosuhteissa, ja myös hänen saamansa varoitus. Soveltumattomuutta koskevaan kohtaan on merkitty sulkumerkkien väliin maininta toteen näyttämättä jääneestä alkoholiongelmasta.

Hyvönen on ennen työsopimuksen purkamista 2.7.1985 saanut kirjallisen varoituksen myöhästyneenä työpaikalle saapumisesta. Luottamusmiehen kertoman mukaan Hyvösen saamasta varoituksesta on puhuttu edellä mainitussa neuvottelutilaisuudessa. Työnantajapuolelta on ilmoitettu, ettei varoituksella ole ollut vaikutusta harkittaessa Hyvösen työsuhteen purkamista.

Jutussa ei ole kuitenkaan selvitetty varsinkaan, kun otetaan huomioon koeaikaan liittyvän hallituksen esityksen perusteluista ilmenevä tarkoitus, että kirjallinen ilmoitus koeaikana tapahtuvasta työsopimuksen purkamisesta, jossa perusteena on viitattu pelkästään koeaikaan, olisi sinänsä sisällöltään lain säännöstä vastaavan irtisanomissuojasopimuksen määräyksen vastainen. Hyvösen työsopimuksen purkamisen johdosta käydyissä neuvotteluissa on sitä paitsi edellä selostetun selvityksen mukaan työnantajapuolelta ilmoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetulle sekä Hyvöselle itselleenkin, että hänen työsuhteensa päättäminen on johtunut sopeutumattomuudesta työn tekemiseen Moskovassa vallinneissa erityisissä olosuhteissa, joihin hänen kohdaltaan on liittynyt alkoholin käyttöön liittyviä haittoja. Todistajana kuulustellun työnjohtajan lausuman mukaan Hyvönen on työsuhteensa kestäessä myöntänyt keskustelussa hänellä olleen tuollaisia vaikeuksia.

Sopeutumattomuutta ulkomaan olosuhteisiin ei voida pitää Hyvösen kohdalla epäasiallisena syynä työsuhteen päättämiseen. Kun Rakennustyöläisten Liitto ei ole osoittanut, että purkaminen olisi johtunut muusta syystä, jutussa on jäänyt näyttämättä, että Hyvösen työsopimuksen purkaminen olisi tapahtunut sellaisella epäasiallisella perusteella, jota irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Rakennusteollisuusliitto, sen Uudenmaan Piiri ja Eke-Engineering Oy saavat asian laatu huomioon ottaen pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Uski, K. Rautiainen, Pennanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.