Labor court rules dismissal without special reason invalid, ordering severance pay to employee.

Osuuskaupan rauta-maatalousosaston tuloksen heikkouden ei ollut osoitettu johtuneen osastonhoitajan viaksi huolimattomuutena tai työtehtävien laiminlyöntinä luettavasta syystä vaan lähinnä hänen soveltumattomuudestaan kaupan alalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Ennen osastonhoitajan irtisanomista ei hänelle ollut osuuskaupan puolelta esitetty, että hänen työsuhteensa jatkaminen riippuisi osaston tuloksen paranemisesta. Koska osastonhoitajan irtisanomiseen ainakaan vielä siinä vaiheessa, jolloin se oli toimeenpantu,ei ollut ollut erityisen painavaa syytä, osuuskauppa velvoitettu suorittamaan osastonhoitajalle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.

Kantaja Myymäläesimiesten Liitto r.y. Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Kuultava Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliiton ja Myymäläesimiesten Liiton sekä Liiketyöntekijäin Liitto r.y. välisessä ajaksi 1.5.198431.3.1987 tehdyssä myymälän ja osastonhoitajien, tuotevarastonhoitajien sekä keskusvarastonhoitajien työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 §

Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muuten todisteellisesti sovittu, työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa.

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika yksi kuukausi.

2. Tähän työehtosopimukseen sidottuihin toimihenkilöihin sovelletaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 5.6.1984 tehdyssä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Irtisanomisen peruste irtisanomismenettelystä annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomistapauksissa määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan. Työsuhteen päättämisessä, erimielisyyksien selvittelyssä, lain ja sopimuksen rikkomisen seuraamuksissa ja tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan irtisanomismenettelystä annetun lain ja tämän sopimuksen 5 §:n määräyksiä:

5 §

Neuvottelujärjestys ja työtuomioistuin

Liittojen välillä ratkaistavaksi voidaan saattaa erimielisyys, joka koskee tämän sopimuksen noudattamista ja mahdollisen rikkomisen seuraamuksia. Elleivät työnantaja- tai työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen tai työtuomioistuinlain mukaisesti välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi. Kanteen nostamiseen työtuomioistuimessa noudatetaan laissa säädettyjä määräaikoja. Sopimuksen 3 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestöt voidaan tuomita työehtosopimuslain mukaisiin hyvityssakkoihin ainoastaan silloin, kun on kysymys sen 1 kappaleen rikkomisesta. Työnantajaan kohdistuvat seuraamukset sopimuksen 3 §:n rikkomisesta määräytyvät työsopimuslain ja irtisanomismenettelyä koskevan lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Myymäläesimiesten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Pohjois-Karjalan Osuuskauppa oli 20.9.1985 irtisanonut Osuuskaupan Lieksan toimipisteen rauta- ja maatalousosaston osastonhoitajana toimineen Martti Tirrosen työsopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksisaamisesta. Osuuskauppa oli perustellut irtisanomista sillä, että Tirrosen hoitaman osaston tulos oli ollut heikko eikä asetettuja tavoitteita ollut saavutettu. Tirrosen työsuhde oli alkanut 22.10.1973.

Tirronen oli pitänyt irtisanomistaan laittomana ja ilmoittanut tästä Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle kirjallisesti 3.10.1985. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 7.3.1986, mutta neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Asian selvittelyn yhteydessä työnantaja ei ollut voinut osoittaa, että Tirrosen johtaman osaston tuloskehitys ei olisi vastannut annettuja tavoitteita. Tirronen ei ollut syyllistynyt työssään virheisiin tai laiminlyönteihin. Tirrosen työsopimuksen irtisanomiselle ei näin ollen ollut ollut lainmukaista perustetta. Tirrosen työsuhde oli päättynyt 2.1.1986. Tästä lähtien hän oli ollut työttömänä. Tirronen oli syntynyt 25.1.1935. Hänen ikänsä asetti rajoituksia uuden työpaikan saamiselle. Tirrosen keskimääräinen kuukausipalkka Pohjois-Karjalan Osuuskaupan palveluksessa oli ollut 7 416 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Myymäläesimiesten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on irtisanonut Tirrosen työsopimuksen ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä, ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan velvoittamista suorittamaan Tirroselle korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavat 111 240 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rauta- ja maatalousosaston ajalta 1.1.-31.8.1985 olevaa, inventointiin perustuvaa tuloslaskelmaa, johon työntekijäpuolelta oli irtisanomisen jälkeen viitattu, ei voitu pitää vertailukelpoisena edelliseen vuoteen nähden, koska myyntiä oli ryhmitelty uudelleen eri laskutuspisteiden välillä. Tuloslaskelma ei siten antanut luotettavaa kuvaa kehityksestä.

Tirronen oli itse osallistunut aktiivisesti osaston budjetin tekemiseen ja hän oli aina hyväksynyt laaditun tulo- ja menoarvion itselleen tavoitteeksi. Hän oli toiminut tulosvastuullisena osastonhoitajana ja siten viime kädessä työsuhteellaan vastannut sovitun ja hyväksytyn tuloksen saavuttamisesta.

Lieksan alue oli asukasluvultaan ja ostovoimaltaan alue, joka tarjosi hyvät mahdollisuudet kysymyksessä olevan osaston menestymiselle. Tämän vuoksi osuuskauppa oli katsonut, että Tirrosen hoitama osasto oli joko kokonaan lopetettava taikka sen hoitajaa vaihdettava. Kun osuuskaupan saamat tiedot asiakkailta sekä Tirrosen esimiehiltä ja alaisilta olivat hänen markkinointitaitonsa osalta olleet kielteisiä, osuuskauppa oli irtisanonut Tirrosen työsopimuksen. Tirroselle oli tämän jälkeen tarjottu Rantalan myymälänhoitajan tointa Lieksassa sekä kenttämyyjän tehtävää Liperistä. Näistä Tirronen oli kuitenkin kieltäytynyt. Tirrosen olisi kuitenkin tullut vastaanottaa osuuskaupan tarjoamat uudet työtehtävät, joista ainakin myymälänhoitajan tehtävään olisi sisältynyt samat palkkaedut, jotka Tirrosella aikaisemminkin oli ollut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Vastineessa esitettyjen Tirrosen vastuualueen tuloksista vuosilta 1983-1985 esitettyjen lukujen osalta oli huomattava, että tuloskehitys Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa oli kaikkien osastojen osalta ollut samansuuntaista. Kate III-lukujen kohdalla oli otettava huomioon, että kantajaliiton tietojen mukaan osuuskauppa oli suorittanut täydet poistot, mikä osaltaan oli vaikuttanut tuloksen tappiollisuuteen. Osuuskaupassa noudatettiin lisäksi sellaista epätavallista menettelyä budjetoinnin yhteydessä, että poistojen kohteena olevan omaisuuden osalta ei seuraavan tilikauden lähtökohdaksi otettu normaalia menojäännöstä, vaan omaisuus huomioitiin kokonaisuudessaan aivan kuin poistoja ei olisi tehtykään. Menettely oli omiaan aiheuttamaan tuloksen vääristymistä.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Tirroselle tarjoamien toimien osalta voitiin todeta, että Tirronen oli yli 50vuotias ja että hän oli koko ikänsä toiminut rauta- ja maatalouskaupan alalla. Tarjottu elintarvikemyymälän hoitajan toimi olisi edellyttänyt aivan erilaista kokemusta, eikä Tirrosella ollut lainkaan kokemusta elintarvikemyymälän hoitamisesta. Liperistä tarjotun kenttämyyjän tehtävän hoito olisi muodostunut Tirroselle kohtuuttomaksi, koska Tirronen asui Lieksassa ja tämän tehtävän hoidosta olisi aiheutunut päivittäin noin 250 kilometrin pituinen edestakainen työmatka.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Kaupan Työnantajaliitto on vielä lausunut, että Pohjois-Karjalan Osuuskaupan muiden rauta- ja maatalousosastojen tulokset olivat olleet siinä mielessä samansuuntaiset Lieksan rauta-maatalousosaston tuloksen kanssa, että minkään osaston tulos ei ollut ollut hyvä. Tirrosen hoitama osasto oli kuitenkin ollut selvästi huonoiten menestynyt, sillä osasto toimi alueella, jossa sitä olisi ollut hyvät mahdollisuudet kehittää. Tirrosen vastuualue oli kuulunut aikaisemmin Lieksan Osuuskaupalle, joka oli sulautunut Pohjois-Karjalan Osuuskauppaan 28.9.1984. Sulautumisen jälkeen Tirroselle oli vielä annettu mahdollisuus kehittää vastuualueensa tulosta. Kun näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, oli osaston lopettamisen vaihtoehtona jouduttu vaihtamaan osastonhoitajaa.

Myyntiosastojen tuloksellisuutta laskettaessa oli luonnollisesti lähtökohdaksi otettava elinkeinoverolain mukainen täysien poistojen periaate. Tämä johtui siitä, että myyntiosastot olivat ainoat tuloa tuottavat yksiköt osuuskaupassa ja näiden tulisi tuottaa ainakin oman käyttöomaisuutensa poistoihin riittävä tulos. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, eikä osuuskauppa siten ollut 1980-luvulla voinut suorittaa lainkaan poistoja ennen kuin vasta vuonna 1985. Kirjanpidossa ei siten tilikauden lähtökohtana ollut käytetty laskennallisilla poistoilla korjattua tulosta.

Väite siitä, että Tirrosen osaston myyntibudjetti olisi toteutunut, ei pitänyt paikkaansa. Lieksan rautaosaston toteutunut myynti 1985 oli ollut 8 438 000 markkaa ja budjetoitu arvo 11 582 000 markkaa. Toteutuneen ja budjetoidun käyttökatteen välinen suuri ero selittyi myyntikatteen suurella negatiivisella tuloksella. Tirronen oli itse ollut mukana laatimassa budjettia ja hyväksynyt budjettiin merkityt arvot. Tirrosen passiivisesta myyntitoiminnasta oli ollut seurauksena se, että osaston tulos ei ollut vastannut asetettuja tavoitteita ja että Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tämän vuoksi oli koko ajan menettänyt markkina-asemaansa Lieksassa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Myymäläesimiesten Liitto lisäksi kuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on 20.9.1985 irtisanonut sen palveluksessa 22.10.1973 lukien olleen osuuskaupan Lieksan toimipisteen rauta- ja maatalousosaston osastonhoitajan Martti Tirrosen työsopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksisaamisesta. Tirrosen työsuhde on päättynyt ilmoituksen mukaisesti 2.1.1986. Irtisanomisen syyksi osuuskauppa on ilmoittanut Tirrosen osaston tuloksen heikkouden ja sen, että osastolla ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin.

Kantajaliitto on esittänyt Tirrosen hoitamaa osastoa koskevan kannattavuuslaskelman ajalta 1.1.-31.8.1985. Sen mukaan myyntikatetta osoittava prosenttiluku on 3,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin tavoitteeksi asetettu myyntikate. Myynnin kehitystä on vaikea verrata edellisiin vuosiin, sillä asianosaiset ovat puolin ja toisin myöntäneet, että myynnin ryhmittelyssä on tapahtunut muutoksia.

Todistajana kuulustellun osuuskaupan tavaratalopäällikön kertoman mukaan Tirronen olisi voinut vaikuttaa edistävästi osastonsa tulokseen lähinnä myyntiylijäämää lisäämällä sekä henkilöstö- ja markkinointikustannuksia supistamalla. Myyntiylijäämä on ollut todistajan mielestä vähäinen, mikä on johtunut ostoista annetuista liian suurista alennuksista. Selvityksen mukaan osuuskauppa ei ole myyntihintojen määräämisestä antanut nimenomaisia ohjeita. Näyttämättä on jäänyt, että Tirronen olisi menetellyt hinnoittelussa liikkeessä noudatettavan tavan vastaisesti. Tirrosella ei ole ollut mahdollisuuksia päättää osastonsa henkilöstön määrästä muutoin kuin tekemällä asiasta ehdotuksia esimiehelleen. Selvitystä ei ole esitetty osaston markkinointikulujen suuruudesta eikä Tirrosen tosiasiallisista mahdollisuuksista vaikuttaa noita kuluja supistamalla myynnin kehitykseen.

Kantajaliitto on esittänyt selvitystä myynnin kehityksestä 1.1.-30.9.1985 Pohjois-Karjalan Osuuskaupan eri toimipaikkojen rauta- ja maatalousosastojen osalta. Sen mukaan myynnin kehitys Tirrosen toimipisteessä on ollut parempi kuin muilla osuuskaupan toimipisteiden rauta- ja maatalousosastoilla. Tavaratalopäällikön lausuman mukaan tuloskehitys on muissa vastaavissa toimipisteissä ollut heikkoa, minkä vuoksi on jouduttu tekemään henkilövaihdoksia.

Irtisanomisen jälkeen Tirroselle on tarjottu kenttämyyjän tehtävää Liperissä ja elintarvikemyymälän osastonhoitajan tehtävää Lieksassa. Niistä Tirronen on kieltäytynyt. Työtuomioistuimen mielestä Tirronen on voinut kieltäytyä tarjotusta kenttämyyjän työstä toisella paikkakunnalla, jonne päivittäinen edestakainen työmatka olisi ollut noin 250 kilometriä. Ottaen huomioon sen, että Tirrosella on ollut pitkäaikaista työkokemusta ainoastaan rauta- ja maatalousosaston myynnistä, Tirronen alan puutteellisen tuntemuksensa takia ei ole ollut velvollinen ottamaan vastaan tarjottua elintarvikeosastonhoitajan tehtävää.

Tirroselle ei ennen irtisanomista ole osuuskaupan puolelta esitetty, että hänen työsuhteensa jatkaminen riippuisi osaston tuloksen paranemisesta. Osaston tulosten heikkouden ei ole osoitettu johtuneen hänen viakseen huolimattomuutena tai laiminlyöntinä luettavasta syystä, vaan tavaratalopäällikön kertomuksenkin mukaan syynä on ollut lähinnä Tirrosen soveltumattomuus kaupan alalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Esittämillään perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Tirrosen irtisanomiseen ainakaan siinä vaiheessa, jolloin se on toimeenpantu, ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa syytä.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on irtisanonut Martti Tirrosen työsopimuksen ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä ja velvoittaa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan maksamaan Tirroselle korvauksena sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 80 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 18.3.1986 lukien.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa velvoitetaan lisäksi korvaamaan Myymäläesimiesten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Kaupan Työnantajaliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, K. Rautiainen, Hynönen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.