Labor court rules employer breached collective agreement by dismissing trade union representative without suitable alternative work.

Luottamusmiehenä toimineen toimihenkilön hoitamat työtehtävät olivat hänen lomauttamisensa jälkeen määrällisesti supistuneet. Luotettavasti ei kuitenkaan ollut selvitetty, etteikö jäljelle jääneistä toimihenkilöiden töistä olisi ollut muodostettavissa lomauttamisiin ryhdyttäessä luottamusmiehelle soveltuvaa tehtäväkokonaisuutta. Kun otettiin huomioon luottamusmiehelle sopimuksen mukaan tuleva erityinen suoja, yhtiö oli tieten rikkonut luottamusmiessopimusta lomauttaessaan luottamusmiehen.

Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Vastaajat Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Rauma-Repola Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 19.3.1984 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, johon Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on yhtynyt, on muun ohella seuraava määräys:

30 §.

Toimihenkilöiden luottamusmies

Osapuolten välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan yleissopimuksen osana.

Yleissopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

9 §.

Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävien takia erottaa työstä. Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla. Kuitenkin voidaan luottamusmiehen työsopimus poikkeuksellisesti myös irtisanoa, mikäli irtisanominen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Pöytäkirjamerkintä Luottamusmiestehtävään valittu lomautettu toimihenkilö on otettava töihin luottamusmiestehtävän alettua heti, kun voidaan osoittaa hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

KANNE

Kanteen perustelut

Rauma-Repola Oy oli 18.11.1985 antanut yhtiön Kalajoen Konepajalla lomautusilmoitukset seitsemälle tekniselle toimihenkilölle ja viidelle konttoritoimihenkilölle. Lomautusilmoituksen saaneiden joukossa oli ollut työnsuunnittelun toimistoapulainen Maire Salmela, joka oli tullut yhtiön palvelukseen 2.6.1975. Salmelan lomautus oli alkanut lomautusilmoituksen mukaisesti 20.1.1986. Salmelan tehtäviin olivat kuuluneet piirustusten kopiointi, jakelu ja arkistointi sekä palkanlaskentaan liittyvät tehtävät, kuten työkorttien kirjoittaminen atk-päätteelle ja erilaisten raporttien laatiminen työtuntitietojen perusteella. Lisäksi hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet konekirjoitustyöt, kuten työohjeiden ja esitteiden puhtaaksikirjoittaminen ja vielä erilaiset järjestelytyöt, kuten standardien ja esitteiden ajantasalla pitäminen.

Salmela oli ollut useina vuosina peräkkäin konttoritoimihenkilöiden varaluottamusmies. Työpaikan luottamusmiehen jäätyä äitiyslomalle toukokuussa 1985 Salmela oli toiminut luottamusmiehen sijaisena vuoden loppuun saakka. Hänet oli valittu luottamusmieheksi vuoden 1986 alusta lukien. Salmela oli siis ollut luottamusmiesasemassa jo lomautusilmoituksen antamisajankohtanakin.

Erimielisyyttä ei ollut siitä, etteikö luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräyksiä tulisi noudattaa myös taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvan lomautuksen yhteydessä. Lomauttamalla luottamusmiehen ja kieltäytymällä peruuttamasta lomautusta edes uuden luottamusmiesvaalin jälkeen Rauma-Repola Oy oli tahallaan rikkonut luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräyksiä. Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lomautuksen peruuttamiseksi. Päin vastoin työnantajaliitto oli liittojen välisissä neuvotteluissa toistanut työnantajan perusteluja. Liittotason neuvottelut olivat 10.1.1986 päättyneet erimielisinä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rauma-Repola Oy:llä ei ollut luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräysten nojalla oikeutta lomauttaa Salmelaa, sekä tuomitsemaan Rauma-Repola Oy:n luottamusmiessopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Salmela oli toiminut luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaisena luottamusmiehen sijaisena saadessaan lomautusilmoituksen ja hänet oli myöhemmin valittu luottamusmieheksi vuoden 1986 alusta alkaneeksi luottamusmieskaudeksi.

Kantajaliitto ei ollut kiistänyt, että työnantajalla ei olisi ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita henkilöstön vähentämiselle tai lomauttamiselle. Salmelan lomauttamisen aikoihin oli ollut lomautettuna 60 työntekijää ja 10 toimihenkilöä. Lomautusilmoitus oli 14.3.1986 annettu vielä 40 työntekijälle. Sen lisäksi todennäköisesti lähitulevaisuudessa jouduttaisiin vähentämään lisää työntekijöitä. Työnsuunnittelijoiden määrä oli pudonnut kuudesta kahteen. Oli selvää, että töiden väheneminen työntekijäpuolella ei voinut olla vaikuttamatta konttoritoimintoihin.

Kopiointityön siirtämisessä Mäntyluotoon oli ollut kysymyksessä tavanomainen menettely. Projekti-insinööri oli käydessään Mäntyluodon tehtaalla vienyt mukanaan piirustuksia, joita siellä oli kopioitu. Tilanne ei ollut ollut ainutlaatuinen, vaan näin oli tapahtunut useita kertoja aikaisemminkin. Se vastasi tavanomaista käytäntöä työpaikalla.

Salmelan jäljelle jääneisiin tehtäviin kuluva päivittäinen työaika oli keskimäärin töiden vähenemisen johdosta ollut ainoastaan 1-2 tuntia. Tehtävät voivat muut toimihenkilöt omien vähentyneiden tehtäviensä ohella hoitaa. Näin ollen oli selvää, ettei Salmelalle ollut voitu tarjota luottamusmiessopimuksen 9 §:ssä mainittua ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa toimihenkilön työtä. Puhelinkeskusta hoiti oman toimen ohella kassanhoitaja. Kassanhoitajan tehtävien hoitamiseen Salmelalla ei ollut pätevyyttä. Erillisen toimen perustaminen pelkästään puhelinkeskuksen hoitamista varten ei ollut taloudellisesti ja tuotannollisesti mielekästä. Myöskään osastosihteerin tehtäviä Salmelalla ei ollut edellytyksiä hoitaa, koska tehtävät edellyttivät sihteerikoulutusta ja kielitaitoa.

Salmelan lomauttamisen yhteydessä yhtiö ei ollut menetellyt vastoin luottamusmiessopimusta. Työnantajaliitto ei liioin ollut rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rauma-Repola Oy on 18.11.1985 antanut lomautusilmoituksen Kalajoen Konepajalla työnsuunnittelussa toimineelle toimistoapulaiselle Maire Salmelalle ja lomauttanut hänet 20.1.1986 alkaen toistaiseksi. Lomautuksen syyksi yhtiö on ilmoittanut konepajan tilauskannan vähenemisen. Salmela on ollut useina vuosina konttoritoimihenkilöiden varaluottamusmies. Työpaikan luottamusmiehen jäätyä äitiyslomalle toukokuussa 1985 Salmela on toiminut luottamusmiehen sijaisena vuoden loppuun saakka. Hänet on valittu luottamusmieheksi vuoden 1986 alusta lukien. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että Salmela on ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa luottamusmiesasemassa sekä saadessaan 18.11.1985 lomautusilmoituksen että lomauttamisen ajankohtana 20.1.1986.

Selvityksen mukaan yhtiö on lomauttanut konepajalta tammikuussa 1986 kymmenkunta teknistä ja teollisuustoimihenkilöä. Konepajalle on jäänyt töihin viisi teollisuustoimihenkilöä, nimittäin osastosihteeri, kirjanpitäjä, kustannuslaskija, kassanhoitaja ja palkanlaskija. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on myöntänyt konepajan tuotannollisen tilanteen huonontumisen sinänsä muodostavan lomautusperusteen, mutta katsonut, ettei lomauttamista olisi voitu kohdistaa Salmelaan luottamusmiehenä.

Salmela on ennen lomauttamistaan tehnyt pääasiassa piirustusten kopiointia ja siihen läheisesti liittyviä arkistointitehtäviä. Lisäksi hän on suorittanut jossakin määrin puhtaaksikirjoitusta, tiliraporttien laatimista ja työkorttien kirjoitusta sekä huolehtinut standardien sekä esitteiden ajantasalla pitämisestä. Piirustusten kopiointi on kuitenkin muodostanut ainakin noin 70 prosenttia hänen työtehtävistään.

Tilauskannan vähentyminen, jonka seurauksena työpiirustusten tarve on supistunut, on vaikuttanut Salmelan suorittaman kopiointityön vähentymiseen. Salmelan lomautuksen alkaessa 20.1.1986 kopioitavaksi tarkoitettuja piirustuksia on ollut jäljellä noin 100. Salmelan lomautuksen alettua noiden piirustusten kopiointi on suoritettu yhtiön Mäntyluodon tehtaalla, jossa sen on tehnyt kaksi toimihenkilöä neljässä tunnissa. Kopiointityöt on Salmelan lomautuksen jälkeen muutoin tehnyt konepajalla myös lähettinä toiminut siivooja. Hänen todistajana antamansa lausuman mukaan hän on käyttänyt kopioimiseen aikaa, tammikuussa 1986 kuutena päivänä 7 tuntia 40 minuuttia, seuranneessa helmikuussa 23 tuntia 45 minuuttia ja maaliskuussa 1986 7 tuntia 35 minuuttia. Salmelan muut tehtävät on hajautettu siten, että konekirjoitus on siirretty osastosihteerille ja työkorteista sekä standardeista johtuvat työt on ottanut itselleen työnsuunnittelun esimies.

Luottamusmiessopimuksesta käy ilmi, että toimihenkilökuntaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä supistettaessa lomauttaminen voidaan kohdistaa luottamusmieheen ainoastaan, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Lomauttamiseen soveltuu myös se irtisanomista koskeva määräys, jonka mukaan luottamusmiehen työsopimus voidaan poikkeuksellisesti irtisanoa, milloin se on toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen perusteltua. Asianosaisliitot eivät ole esittäneet tarkempaa selvitystä siitä, miten viimeksi mainittu määräys on tarkoitettu ymmärrettäväksi.

Selvityksen mukaan osastosihteerin, kirjanpitäjän, kustannus- ja palkanlaskijan sekä kassanhoitajan töihin on kuulunut suureksi osaksi sellaisia työvaiheita, joita ei voida pitää Salmelalle sopivina, kun häneltä on puuttunut kielitaitoa ja perehtyneisyys kirjanpitoon. Kantajaliiton käsityksen mukaan Salmela olisi aikaisemmin hoitamiensa tehtävien lisäksi pystynyt hoitamaan puhelinvaihdetta ja myös osastosihteerin tehtävistä suomenkielellä tapahtuvan konekirjoituksen, kotimaan kirjeenvaihdon, matkojen järjestelyn ja joitakin muita tehtäviä.

Siitä huolimatta, että Salmelan hoitamat työtehtävät ovat hänen lomauttamisensa jälkeen määrällisesti supistuneet huomattavasti, jutussa ei ole luotettavasti selvitetty, että konepajalle jäljelle jääneistä teollisuustoimihenkilöiden töistä ei olisi ollut muodostettavissa lomauttamisiin ryhdyttäessä sellaista kokonaisuutta, joka olisi Salmelalle soveltunut. Huomioon ottaen luottamusmiehelle sopimuksen mukaan tulevan erityisen suojan työtuomioistuin katsoo Rauma-Repola Oy:n menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Salmelan. Kun yhtiö ei ole saatuaan lomautusilmoituksen antamisen jälkeen tiedon Salmelan valitsemisesta vuoden 1986 alusta lukien luottamusmieheksi, ryhtynyt toimenpiteisiin selvittääkseen mahdollisuudet järjestää tehtäväjakoa muuttamalla Salmelalle sopivaa työtä lomauttamisen välttämiseksi, yhtiön menettelyä on pidettävä luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisena.

Kysymys Salmelalle soveltuvan työn osoittamisesta on ollut riippuvainen hänen ammattitaidostaan ja mahdollisuuksista muuttaa konepajan konttoritöitä koskevaa tehtäväjakoa, mistä on esitetty vastakkaista selvitystä todistajien kuulustelussa. Sen vuoksi työnantajaliiton ei voida katsoa hyväksyessään neuvottelutilanteessa työnantajan kannan syyllistyneen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rauma-Repola Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Salmelan. Tämän ohessa työtuomioistuin tuomitsee Rauma-Repola Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta maksamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle hyvityssakkoa 15 000 markkaa. Rauma-Repola Oy velvoitetaan korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla.

Muilta osin kanne hylätään.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Peltola, Vihma, M. Niskanen, Palanko-Laaka ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.