Labor court dismisses union claim against employer and union for unfair dismissal of trade union representative.

Työnantaja oli irtisanonut luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen työntekijän työsuhteen perusteettomasti ja velvoitettu korvaamaan aiheuttamansa vahinko. Työnantajaliitto oli tukenut työnantajan menettelyä eikä ollut huolehtinut siitä, että työnantaja olisi täyttänyt sille luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet. Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään työnantajan menettelyn. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y. Kuultava Vesto Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.4.1984 allekirjoitetussa maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan: 1. Allekirjoittaneiden liittojen välistä koulutussopimusta. 2. Allekirjoittaneiden liittojen välistä luottamusmiessopimusta. 3. Allekirjoittaneiden liittojen välistä työsuojelusopimusta.

II. TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ LOMAUTTAMINEN

6 §

Irtisanominen ja lomauttaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä huhtikuun 25. päivänä 1983 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista maa- ja vesirakennusalalla.

9 §

Ruokailu- ja virkistystauot

8-tuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla.

Milloin työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

Ruokailu- ja kahvitauot voidaan sijoittaa myös lomittain, kuitenkin niin, että tauonvietto-olosuhteet eivät tästä johtuen heikkene. Kahvitauot luetaan työaikaan.

IX. MUUT MÄÄRÄYKSET

29 §

Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet

Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta allekirjottaneiden liittojen hyväksymästä luottamusmiessopimuksesta.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n asiamiehellä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Sopimuksen yleinen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevia sekä jäljempänä mainituin osin myös määräaikaisia työsopimuksia.

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

12 §

Irtisanomismenettely- ja korvausmääräysten soveltaminen

1. Sen ohella, mitä tämän sopimuksen I luvussa on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvasta irtisanomisesta tämän luvun määräyksiä.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

a) työnantaja on purkanut työsopimuksen vedotun työsopimuslain (320/70) mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

13 §

Irtisanomisen toimittaminen ja työntekijän kuuleminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

2. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus käyttää kuultaessa avustajaa.

18 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 §:ssä määriteltyjen työntekijästä itsestään johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

19 §

Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen (3) ja enintään kahdenkymmenen (20) kuukauden palkka.

2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti mm. työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikäänsä ja mahdollisuuteensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

34 §

Korvauksia koskevat erityismääräykset

1. Työnantajaa ei voida tuomita tässä sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työsopimuslain (414/74) 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen, eikä työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, josta sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

2. Tämän sopimuksen menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §

1) Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäväänsä työn ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työn teosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

4) Luottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa:

Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työsuojelutyöstä maa- ja vesirakennusalan työkohteissa on muun ohella seuraavat määräykset:

12 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhde

1) Työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän työsuojeluvaltuutetun tehtäviään työn ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

4) Työsuojeluvaltuutettua ja varavaltuutettua ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa:

Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun eikä varavaltuutettuun, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle tai varavaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Toimi Ovaskainen oli työskennellyt 7.5.1979 lähtien Vesto Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Hänet oli valittu 30.9.1985 Helsingissä osoitteessa Mikonkatu 7 sijaitsevan työmaan luottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi. Työnantaja oli 12.12.1985 irtisanonut Ovaskaisen työsopimuksen ilmoittaen irtisanomisperusteeksi työajan laiminlyönnin. Ovaskaisen ilmoitettua välittömästi pitävänsä irtisanomista laittomana työnantaja oli antanut hänelle kirjallisen ilmoituksen irtisanomisesta ja menettelytapaohjeet. Ovaskainen oli tällöin riitauttanut irtisanomisen.

Työnantajan ja työntekijän välisessä 17.12.1985 pidetyssä neuvottelussa työnantaja oli ilmoittanut Ovaskaisen laiminlyöneen työaikaa 4. ja 12.12.1985. Piiritason neuvottelut oli käyty 10. ja 16.1.1986. Maarakentajien Uudenmaan Piiriyhdistys oli neuvotteluissa ilmoittanut Ovaskaisen irtisanomisen perusteeksi ensin samat syyt kuin paikallisneuvotteluissakin. Tämän lisäksi piiriyhdistys oli tuonut esille 29.10. ja 7.11.1985 tapahtuneeksi väitetyt työajan laiminlyönnit, joista työnantaja ei ollut aikaisemmin maininnut irtisanomisen yhteydessä tai paikallisneuvotteluissa. Liittoneuvottelut oli käyty 14.2.1986.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan mukaisesti luottamusmiehen työsuhde voitiin purkaa vain työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteella. Luottamusmiestä ei siten saanut myöskään irtisanoa individuaaliperusteella ilman työsopimuslain mukaisia purkuperusteita. Ovaskainen oli kerran ollut noin 20 minuuttia liian kauan ruokailutauolla. Näin vähäinen työajan laiminlyönti ei ollut riittävä peruste työsuhteen purkamiselle. Työtuomioistuin oli ratkaissut vastaavan tapauksen tuomiossa n:o 104/1982. Samoin korkein oikeus oli päätynyt vastaavanlaiseen ratkaisuun ratkaisuissaan n:o 6/16.2.1982 ja n:o 858/8.11.1980.

Työnantaja ei ollut antanut Ovaskaiselle työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaista varoitusta.

Ovaskaisen irtisanomisen syynä oli ollut hänen toimintansa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, mitä tehtäviä hoitaessaan hänellä oli useita erimielisyyksiä työmaan vastaavan rakennusmestarin kanssa. Ovaskaisen kehotettua 11.10.1985 vastaavaa mestaria ryhtymään toimenpiteisiin, jotta työskentely tarkastamattomilla telineillä olisi saatu loppumaan, vastaava mestari oli väittänyt, ettei hän ehtinyt toimenpiteisiin ryhtyä. Seuraavana maanantaina oli vastaava mestari heti aamulla antanut Ovaskaiselle "viimeisen varoituksen" ilmoittamatta kuitenkaan sen syytä. Vastaavan mestarin mielestä Ovaskainen oli lisäksi osallistunut liian aktiivisesti työsuojelukierroksiin. Tästä oli keskusteltu myös 28.11.1985 käydyissä neuvotteluissa.

Erimielisyyttä oli ollut myös erään työntekijän epäselvästä irtisanomisesta ja Ovaskaisen omasta palkkauksesta. Asiasta oli yritetty päästä ratkaisuun neuvottelemalla, mutta tämä ei ollut onnistunut. Sen vuoksi työmaalla oli ollut muutama lyhyt työnseisaus. Palkkauserimielisyys oli sovittu 28.11.1985. Vastaava mestari oli jo ennen irtisanomista yrittänyt saada Ovaskaisen pois työmaalta kaksi kertaa. Vastaava mestari oli 11.11.1985 tarjonnut ainoastaan Ovaskaiselle pakkolomautusta. Asia oli jäänyt sillensä, kun Ovaskainen ei ollut suostunut kuittaamaan lomautusilmoitusta. Vastaava mestari oli lisäksi 25.11.1985 antanut Ovaskaiselle 22.11.1985 päivätyn taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvan irtisanomisilmoituksen. Irtisanominen oli peruutettu 28.11.1985 käydyissä neuvotteluissa. Tässä neuvottelussa työnantaja ei ollut maininnut mitään väitetyistä työajan laiminlyönneistä 29.10. ja 7.11.1985. Sen sijaan työnantaja oli tuolloin ilmoittanut olevansa tyytyväinen Ovaskaisen työvauhtiin.

Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Työnantajaliitto ei ollut itse hankkinut eikä myöskään velvoittanut piiriyhdistystään hankkimaan tarkempaa selvitystä tapahtumien todellisesta kulusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Vesto Oy:llä ole ollut riittäviä perusteita luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen Toimi Ovaskaisen irtisanomiselle, ja tuomitsemaan Vesto Oy:n irtisanomissuojasopimuksen 19 ja 34 §:n nojalla maksamaan Ovaskaiselle 16 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 123 840 markkaa 16 prosentin korkoineen haastepäivästä lukien. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut Suomen Maarakentajien Keskusliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Ovaskainen oli toistuvasti laiminlyönyt työaikaa seuraavasti:

Hän oli 29.10.1985 pitänyt kahvitaukoa kello 13.30-14.30. Kysymyksessä oli ollut pakkaspäivä, jolloin kaikki hänen työmaansa työntekijät olivat pitäneet tunnin kahvitauon. Vastaava mestari oli antanut tästä huomautuksen koko työntekijäkunnalle.

Ovaskainen oli 7.11.1985 pitänyt ruokailutaukoa kello 10.30-12.05. Vastaava rakennusmestari ja työpäällikkö olivat tavanneet Ovaskaisen kadulla kello 10.30, jolloin tämä oli ollut menossa läheiseen kahvila-ravintolaan syömään. Rakennusmestari oli kello 12:n jälkeen välittömästi huomauttanut asiasta Ovaskaiselle.

Ovaskainen oli 4.12.1985 poistunut ruokatauolle kello 10.30 ja palannut työpaikalle kello 12. Tapahtuman olivat todenneet työpäällikkö ja työnjohtajana toiminut rakennusmestari, joka oli kello 12 varoittanut työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisesti Ovaskaista työajan laiminlyönnistä.

Ovaskainen oli jatkuvasti syyllistynyt työaikojen laiminlyönteihin ja osoittanut selvää piittaamattomuutta työaikojen ja työvelvoitteen noudattamisesta ja siten käyttänyt lisäksi väärin luottamusmiesasemaansa. Vesto Oy:ltä ei voitu kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista, joten luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan ja työsopimuslain 43 §:n nojalla yhtiöllä oli ollut oikeus purkaa Ovaskaisen työsuhde. Ovaskainen oli toiminut vastoin luottamusmiessopimuksen 4 §:n 1 kohdan ja työsuojelusopimuksen 12 §:n 1 kohdan määräystä. Työnantaja oli antanut Ovaskaiselle ensin huomautuksia ja tämän jälkeen työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisen varoituksen.

Oikeuskäytäntö oli tältä osin selvä kuten ilmeni työtuomioistuimen tuomiosta n:o 38/1985. Mikäli vastoin vastaajapuolen käsitystä yhtiöllä ei olisi ollut oikeutta purkaa Ovaskaisen työsuhdetta, niin joka tapauksessa Ovaskaisen laiminlyönnit sinänsä riittivät työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausta irtisanomissuojasopimuksen 34 §:n 2 kohdan mukaisesti korottavana seikkana ei tullut ottaa huomioon Ovaskaisen kuulemisen laiminlyöntiä ennen irtisanomisen toimittamista. Ovaskaista ei myöskään ollut irtisanottu luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien vuoksi. Vahingonkorvauksen osalta vastaajapuoli kiisti sen perusteeltaan ja määrien osalta perusteena tuli olla Ovaskaisen henkilökohtainen tuntipalkka. Mikäli asiassa ei ollut edes irtisanomisperustetta, tuli Ovaskaisen itsensä antama aihe ottaa huomioon irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n 2 momentin mukaisesti.

Työnantajaliitto oli ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Työnantajaliiton piiriasiamies oli useita kertoja käynyt työmaalla ja yhtiön pääkonttorissa selvittämässä työmaalla vallinneita erimielisyyksiä. Mikäli työnantajaliiton katsottaisiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, tuli asiassa ottaa huomioon Ovaskaisen itsensä antama aihe ja yhdistyksen koko.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vesto Oy on 12.12.1985 irtisanonut palveluksessaan 7.5.1979 alkaen olleen Toimi Ovaskaisen työsopimuksen siten, että hänen työsuhteensa on päättynyt 9.1.1986. Ovaskainen on 30.9.1985 valittu yhtiön Helsingissä Mikonkatu 7:ssä toimineen rakennustyömaan luottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi. Yhtiöllä on ollut kiinteistöllä käynnissä kaksi eri työmaata, joista toinen on suorittanut julkisivurappausta ja siihen liittyvää piikkausta ja toinen perustusten vahvistamista ja ruiskubetonointia. Ensinmainitun työmaan vastaavan rakennusmestarin työtuomioistuimessa antaman todistajanlausunnon mukaan hänen alaisenaan ollut Ovaskainen on toiminut molempien työmaiden yhteisenä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

Perusteena Ovaskaisen irtisanomiselle on kirjallisen irtisanomisilmoituksen mukaan ollut työajan laiminlyönti varoituksesta huolimatta. Työpaikalla 17.12.1985 käydyissä neuvotteluissa työnantajapuoli on ilmoittanut Ovaskaisen olleen 4.12. ruokailutauolla kello 10.30-12, minkä johdosta hänelle oli annettu varoitus. Irtisanomispäivänä Ovaskainen oli työnantajapuolen mukaan ollut kahvitauolla kello 8.50-9.15 ja irtisanominen oli tapahtunut kello 9.30. Sittemmin 10. ja 16.1.1986 piiritasolla käytyjen neuvottelujen yhteydessä työnantajapuoli on lisäksi ilmoittanut rappaustöistä vastanneen rakennusmestarin huomauttaneen Ovaskaiselle työajan laiminlyönnistä Ovaskaisen oltua 29.10.1985 kahvitauolla kello 13.30-14.30 ja 7.11.1985 ruokailutauolla kello 10.30-12.05. Työntekijäliiton toimitsija on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, ettei piiritasolla ollut neuvoteltu 29.10. ja 7.11. tapahtuneeksi ilmoitettujen työajan laiminlyöntien osalta.

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti työmaalla on ollut tunnin pituinen ruokailutauko kello 11-12 ja 12 minuutin kahvitauko kello 9-9.12.

Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräystä siitä, että sopimuksen vastaisesti irtisanotulla luottamusmiehellä olisi oikeus irtisanomissuojasopimuksen mukaiseen korvaukseen. Tällaisen korvauksen saamisen edellytyksenä on, että Ovaskaisen irtisanominen on tapahtunut myös ilman irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaista irtisanomisperustetta. Esitetyn selvityksen valossa yhtiöllä ei olisi ollut edes irtisanomisperusteena pidettävää erityisen painavaa syytä Ovaskaisen työsuhteen päättämiseen.

Vesto Oy on siten velvollinen korvaamaan Ovaskaiselle aiheutuneen vahingon. Korvauksen suuruutta määrättäessä on muun ohella otettava huomioon, että työnantaja on laiminlyönyt riittävästi selvittää asiaa ennen irtisanomisen toimittamista. Kanteessa on lisäksi esitetty korvausvaatimuksen perusteeksi, että Ovaskaisen tuntipalkan perusteena tulisi olla henkilökohtaisen tuntipalkan 25,77 markan sijasta sovittu tuntipalkka 45 markkaa. Esitetyn selvityksen mukaan Ovaskaiselle on aikaisemman käytännön mukaisesti maksettu tuntipalkkana verkotustyöstä 55 markkaa ja muusta työstä 45 markkaa, mistä on sovittu myös 28.11.1985 pidetyssä neuvottelussa. Työantajapuolen mukaan tuntipalkkaa 25,77 markkaa on maksettu ainoastaan sellaisilta päiviltä, jolloin työtä ei ole voitu tehdä tai Ovaskaisella on ollut luottamusmiesvapaa. Vaikka työmaa on rappaustöiden osalta lakannut 13.12.1985, toisen työmaan toiminta on jatkunut tämän jälkeenkin, joten korvausta määrättäessä on otettava huomioon sovittu tuntipalkka 45 markkaa.

Työnantajaliitto on tukenut työnantajan menettelyä eikä ole huolehtinut siitä, että yhtiö olisi täyttänyt sille luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet. Liiton on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa hyväksyessään yhtiön menettelyn.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, ettei Vesto Oy:llä ole ollut erityisen painavaa syytä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen Ovaskaisen irtisanomiselle, ja velvoittaa yhtiön suorittamaan Ovaskaiselle perusteettomasta irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaisena korvauksena 45 000 markkaa 16 prosentin viivästyskorkoineen 11.4.1986 lukien. Lisäksi työtuomioistuin työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomitsee Suomen Maarakentajien Keskusliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 20 000 markkaa.

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Vesto Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Kanne hylätään enemmälti.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Suhonen, M. Virtanen, Pohjanoksa, Sulkunen, Hietikko.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsenet Sulkunen ja Hietikko yhtyivät muutoin tuomioon, paitsi että he vahvistivat Suomen Maarakentajien Keskusliiton Rakennustyöläisten Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksettavaksi tuomitun hyvityssakon määräksi 45 000 markkaa.