Labor court dismisses claims for sick leave pay and strike absence pay under collective agreement rules.

1. Kysymys lakosta johtuneen poissaolon ja myös suojelutyössä olemisen vaikutuksesta virkamiehen oikeuteen saada lomarahaa. 2. Ilmoittautuminen työhön lakon päätyttyä tuli tehdä henkilökohtaisesti. 3. Perustetta sille, että lakko merkitsisi virkaehtosopimuksessa sovitun perustyöajan lyhenemistä, ei ollut näytetty. 4. Kysymys lakon ajaksi sattuneelta päivystysvapaalta suoritettavasta korvauksesta. (Ään.)

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultavat Helsingin kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto Turun yliopistollinen keskussairaalaliitto Loimaan aluesairaalan kuntainliitto Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliitto Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntainliitto Saarijärven-Karstulan kansanterveystyön kuntainliitto

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muiden ohella Akavan ja toiselta puolen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kesken 27.4.1983 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

61 §

Lomaraha

1 mom. Viranhaltijalle suoritetaan lomarahana kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitulta lomapäivältä 50 % viranhaltijan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai jos viranhaltijalle ei ole heinäkuun ajalta suoritettu varsinaista kuukausipalkkaa, siitä varsinaisesta kuukausipalkasta, jonka hän olisi koko heinäkuun virantoimituksessa ollessaan ansainnut. Lomarahaa ei suoriteta ns. talviloman pidennyksen eikä säteilyvahingollisen työn johdosta tai muulla perusteella annetun lomanpidennyksen osalta.

2 mom. Jos viranhaltijan asema vuosilomaoikeuden tai loman pituuden osalta poikkeaa virkaehtosopimuksen 3. luvun määräyksistä, lomaraha suoritetaan laskennallisilta lomapäiviltä 1 momentin määräysten mukaan. Laskennallisten lomapäivien lukumäärä määräytyy 56 ja 57 §:n määräysten mukaan, jolloin otetaan huomioon ne perusteet, joiden mukaan viranhaltijalle on

myönnetty palvelulisät, tai jollei hänellä ole palvelulisiä, 58 §:n 2 momentista ilmenevät perusteet.

3 mom. Lomaraha suoritetaan 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaisena vuosilomaan oikeutetuille viranhaltijoille myös lomakorvauksiin ja 2 momentissa tarkoitetuille viranhaltijoille virkasuhteen päättyessä laskennallisilta lomapäiviltä.

4 mom. Lomaraha suoritetaan yhdellä kertaa elokuun palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä. Jos virkasuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksuajankohtaa, suoritetaan lomaraha laskettuna viimeisen kokonaisen virantoimituskuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta.

5 mom. Lomarahaa ei suoriteta viranhaltijalle, joka on välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan noudattamatta.

6 mom. Lomarahan pidättämisestä määrätään 78 §:ssä.

Liite n:o 7/

____________

Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1983

TERVEYSKESKUSTEN PALVELUKSESSA OLEVIEN LAILLISTETTUJEN LÄÄKÄREIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

2 §

Työaika

1 mom. Terveyskeskuksen lääkärin perustyöaika on 37 tuntia viikossa. Perustyöaika voidaan järjestää myös niin, että se ennalta laaditun työjärjestyksen mukaan tasoittuu kahden tai kolmen viikon kuluessa keskimäärin 37 tuntiin viikossa. Erityisestä syystä tasoittumisjakso voi olla pitempikin.

3 mom. Mikäli lääkärin työviikko tai -jakso keskeytyy vuosiloman, virkavapauden, kursseihin osallistumisen, päivystysvapaan taikka sen johdosta, että virkasuhde alkaa tai päättyy keskellä viikkoa, eikä keskeytys ole ollut tiedossa työjärjestystä laadittaessa, lyhenee perustyöaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työjärjestykseen keskeytyspäivien ajaksi. Jos keskeytys on ollut tiedossa työjärjestystä laadittaessa, lyhenee perustyöaika seitsemällä tunnilla, mikäli lääkärin perustyöaika jakaantuu pääsääntöisesti viidelle työpäivälle viikossa, ja kuudella tunnilla, mikäli lääkärin perustyöaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työpäivälle viikossa, jokaista sellaista keskeytyspäivää kohti, joka muutoin olisi ollut työpäivä.

4 §

Päivystyksen peruskorvaukset

1 mom. Päivystykseen määrätylle terveyskeskuksen lääkärille suoritetaan hänen suostumuksellaan seuraavat vapaa-aikakorvaukset päivystyksenperuskorvauksena.

1) puhelinpäivystyksestä yhden tunnin vapaa-aika perustyöaikana kutakin kuutta puhelinpäivystystuntia kohden,

2) terveyskeskuksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa asunnossa tapahtuneesta, toimintasuunnitelmassa hyväksytystä ja lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti järjestetystä kotipäivystyksestä edellä 1) kohdassa mainittu vapaa-aikakorvaus ja lisäksi 1.4.1983 lukien 2,75 markan ja 1.10.1983 lukien 2,80 markan rahakorvaus, ja

3) terveyskeskuksessa tapahtuneesta terveyskeskuspäivystyksestä yhden tunnin vapaa-aika perustyöaikana kutakin kahta terveyskeskuspäivystystuntia kohden.

KANNE

Kanteen perustelut

1. Akava on työtuomioistuimessa lausunut, että asianosaisten kesken vallitsi erimielisyyttä lomarahan maksamisesta lakkoon osallistuneille viranhaltijoille. Lomarahasta ja sen menettämisestä määrättiin virkaehtosopimuksen edelle jäljennetyssä 61 §:ssä. Määräys oli ollut sellaisenaan voimassa 1.2.1976 lukien, jolloin sopimuksesta oli poistettu aikaisemmin voimassa ollut lomalta palaamista koskenut vaatimus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli, niin kuin 30.4.1985 päättyneiden keskusneuvottelujen pöytäkirjasta selvisi, tulkinnut virkaehtosopimusta siten, että jos viranhaltijan vuosiloma tai edes jokin sen osa liittyi lailliseen lakkoaikaan, viranhaltija menetti koko lomarahaoikeutensa, jopa useammalta lomanmääräytymisvuodelta. Tällöin työnantajatahon tulkinnan mukaan lomarahojen menettämiseen ei vaikuttaisi mitään se, että viranhaltija ilmottautuisi välittömästi ennen yksittäistä lomajaksoa tai sen jälkeen työnantajalle niin kuin ei suojelutyön tekeminenkään.

Laillinen lakko oli yksi laji virantoimituksen keskeytyssyitä. Vastaavia muita perusteita olivat esimerkiksi sairausloma, äitiysloma ja muu virkavapaus. Perustelu, jonka mukaan lakkoa ei voitaisi pitää pätevänä syynä töihin palaamatta jäämiselle, koska lakon toimeenpanosta viranhaltijat itse viime kädessä olivat päättäneet, ei voinut ratkaista asiaa. Näin ollen viranhaltijan tulisi myös yksittäiseltä vuosilomajaksoltaan voida siirtyä suoraan lailliseen lakkoon menettämättä lomarahaa.

Virkaehtolainsäädäntö laillisti virkamieslakon 1.12.1970 lukien. Näin ollen lakosta tuli viranhaltijan kannalta tarkasteltuna luvallinen virantoimituksen keskeytysaika. Tämä todettiin nimenomaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 23 §:ssä.

Paitsi yleisessä muodossa kysymys oli keskusneuvottelussa ollut esillä Helsingin kaupungin palveluksessa olleen huoltotarkastaja Anita Merikarin sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton palveluksessa olleen ylilääkäri Kai Rekolan lomarahan osalta. Huoltotarkastaja Merikarin vuosiloma oli päättynyt pääsiäistä edeltäneenä torstaina 19.4.1984. Sosiaalityöntekijöiden lakko, johon Merikari oli osallistunut, oli alkanut paikkakunnalla pääsiäisen jälkeen tiistaina 24.4.1984. Merikari oli välittömästi lomansa jälkeen ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä nimenomaisesti ilmoittautunut halukkaaksi hoitamaan virkatehtäviään. Työnantaja oli kuitenkin estänyt Merikaria ryhtymästä virantoimitukseen ja suorastaan ajanut hänet pois työpaikalta. Näin ollen Merikarin työstä poissaolon oli katsottava tapahtuneen pätevästä syystä.

Ylilääkäri Rekola oli ollut vuosilomalla 16.4.-27.4.1984, mihin aikaan oli sisältynyt vuosien 1983 ja 1984 vuosilomaa. Paikkakunnalla oli 17.4.-19.5.1984 ollut Suomen Lääkäriliiton lakko, jonka piiriin Rekola oli kuulunut. Rekolan vuosiloma oli pyritty peruuttamaan 24.4.1984 lukien. Rekola ei ollut saanut vuosilomansa aikana asianmukaista ilmoitusta vuosilomansa peruuttamisesta. Rekolan vuosiloman peruuttaminen oli kantajan mielestä ollut vaikutukseton. Rekola oli siis siirtynyt vuoden 1983 lomalta välittömästi vuoden 1984 lomalle, ja molemmat lomarahat oli hänelle maksettava.

2. Erimielisyyttä vallitsi osapuolten välillä edelleen siitä, millaisin edellytyksin lääkäreille oli maksettava palkka sunnuntaipäivältä 20.5.1984. Lääkärilakko oli alkanut 5.4.1984 ja päättynyt 20.5.1984 kello 00.00. Lakon lopettamissopimuksen mukaan palkanmaksu aloitettiin siitä päivästä lukien, jolloin viranhaltija ilmoittaa olevansa käytettävissä työhön. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli antanut ohjeen, että ilmoittautumisen tuli tapahtua henkilökohtaisesti, vaikka lakon lopettamissopimuksessa ei edellytetty henkilökohtaista ilmoittautumista. Akavan mielestä ilmoitus oli voitava tehdä myös valtuutetun asiamiehen tai viranhaltijaa edustavan luottamusmiehen taikka lakkopäällikön välityksellä. Keskusneuvotteluun oli saatettu asiassa Turun yliopistollisessa keskussairaalaliitossa ja Loimaan aluesairaalan kuntainliitossa syntyneet erimielisyydet.

Keskusneuvottelussa oli erityisesti ollut esillä Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuslääkäri Aarno Tolosen oikeus palkkaan sanotulta päivältä. Tolonen, joka ei ollut työvuorotaulukon mukaan ollut päivystämässä eikä aktiivityössä, oli käynyt omatoimisesti 20.5.1984 aamupäivällä terveysasemalla ja merkinnyt käyntinsä työlistaan. Kun esimiehiä ei ollut ollut tavoitettavissa, oli Tolosen käyttämä tapa hyväksyttävä ilmoitukseksi työhön käytettävissä olemisesta.

3. Asianosaisten välillä vallitsi erimielisyyttä virkaehtosopimuksen liitteen n:o 7 2 §:n 3 momentin tulkinnasta. Akava oli keskusneuvottelupyynnössään ehdottanut todettavaksi, että terveyskeskuslääkäreiden työjakson katsotaan lyhentyneen kunkin lakkopäivän osalta sanotun 3 momentin mukaisesti seitsemällä tunnilla, ellei työjakson vastaavanlaisesta lyhentämisestä taikka muutoksesta ole muuta sovittu. Lisäksi Akava oli vaatinut, että lakon aikana tehdystä suojelutyöstä palkkaus tuli suorittaa virkaehtosopimuksen palkkausnormeja noudattaen siten, että tavanomaisen päivystystyön ajalta korvaukset suoritetaan päivystystyötä koskevien normien mukaisesti ja tavanomaisen säännöllisen työajan aikaiselta suojelutyön ajalta suoritettavan korvauksen tulee vastata yksinkertaista tuntipalkkaa. Suojelutyöajan palkkauserimielisyys oli tullut keskusneuvotteluun Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntainliitosta.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tulkinta johti siihen, että sairaaloissa lakon alkaminen ja loppuminen ei vaikuttanut lääkärin palkkaukseen ennen lakkoa tai lakon jälkeen. Terveyskeskuksissa näin kuitenkin tapahtui niissä tapauksissa, joissa sovellettiin yhtä viikkoa pitempää työjaksoa, ja tämä työjakso oli ollut kesken lakon alkamis- tai loppumishetkellä. Edellisessä tapauksessa lakon alkaminen vähensi terveyskeskuslääkärin lisä- ja päivystystyöstä tulevaa ansiota ajalta ennen lakkoa ja jälkimmäisessä tapauksessa vähensi lääkärin lisä- ja päivystysansiota lakon loppumisen jälkeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

2. Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että palkka sunnuntailta 20.5.1984 tulee suorittaa kaikille niille lääkärilakkoon osallistuneille viranhaltijoille, joiden osalta työnantajan käytettävissä olemista koskeva ilmoitus on toimitettu työnantajan edustajalle luottamusmiehen tai lakkopäällikön toimesta tai muuten valtuutetun asiamiehen välityksellä ja että palkka sunnuntailta 20.5.1984 tulee suorittaa myös sellaiselle viranhaltijalle, jonka osalta sanottua ilmoittautumista ei työnantajan edustajan tosiasiallisen tavoittamattomuuden johdosta ole voitu toteuttaa ja että Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuslääkäri Aaro Tolosen ilmoittautumista on pidettävä hyväksyttävänä tapana hänen työhön käytettävissä olemisestaan.

Akava on muilta osin luopunut kanteessa aluksi esittämistään vaatimuksista ilmoittautumistapaa koskevilta osin.

3. Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan,

että terveyskeskuslääkäreiden työjakson katsotaan lyhentyneen kunkin lakkopäivän osalta seitsemällä tunnilla, ellei kysymyksessä olevan työjakson vastaavanlaisesta lyhentämisestä taikka muutoksesta ole muuta sovittu sekä että lakon aikan tehdystä suojelutyöstä palkkaus tulee suorittaa virkaehtosopimuksen liitteen n:o 7 mukaisia palkkausnormeja noudattaen siten, että tavanomaisen päivystystyön ajalta korvaukset suoritetaan päivystystyötä koskevien normien mukaisesti ja tavanomaisen säännöllisen työajan aikaiselta suojelutyön ajalta suoritettavan korvauksen tulee vastata yksinkertaista tuntipalkkaa.

4. Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että lakonaikaiselta päivystysvapaalta tulee suorittaa lakon päätyttyä sopimuksessa edellytetty vapaa-aikakorvaus taikka tämän asemesta sopimuksessa sanottu rahakorvaus.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vuosiloman ja lakon väliin mahdollisesti jäävät pyhäpäivät tai työaikaa lyhentävät aattopäivät eivät vaikuttaneet asiaan, jos viranhaltija ei palannut työhön ennen lakon alkamista. Olennaista ei ollut se, päättyikö vuosiloma esimerkiksi lauantaina, vaan se, mitä tapahtui sunnuntain tai pyhäpäivän jälkeen ensimmäisenä työpäivänä.

Jos kaksi eri vuosilomaa oli peräkkäin, minkä jälkeen viranhaltija jäi välittömästi lakkoon, lomaraha menetettiin kummankin loman osalta, koska viranhaltija oli ilman pätevää syytä poissa kumpaakin lomaa seuraavana ensimmäisenä työpäivänä. Akavan lomarahaa koskevat vaatimukset olivat kaikki perusteettomia.

2. Mitä lääkärien oikeuteen sunnuntaipäivän 20.5.1984 palkkaan tuli, niin lakon lopettamissopimuksen sanamuoto edellytti henkilökohtaista ilmoittautumista työnantajalle. Tämä oli myös sopijapuolten tarkoitus ja johtui asian luonteesta. Viran hoitaminen ja virkatehtävien suorittaminen oli viranhaltijan henkilökohtainen velvoite. Luottamusmiehen tai lakkopäällikön tekemillä ilmoituksilla ei ollut merkitystä. Heillä ei ollut myöskään asianmukaista valtuutusta tehdä viranhaltijoiden virkavelvollisuuksiin liittyviä ilmoituksia. Työnantajalle ei ollut esitetty mitään selvityksiä siitä, että puheena olevat viranhaltijat olisivat tosiasiallisesti tarvittaessa ryhtyneet työhön tai edes voineet ryhtyä työhön. Se, ettei viranhaltija mahdollisesti yrityksistään huolimatta ollut tavoittanut työnantajan edustajaa, ei vaikuttanut asiaan.

Jos viikon tai työjakson perustyöaika oli jäänyt lakon vuoksi vajaaksi, lääkärille oli kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ohjeiden mukaan maksettu perustyöajan edellyttämä tuntipalkka perustyöajan täyttämisajankohtaan saakka. Tämän jälkeen oli maksettu sanotun 3 §:n mukaiset palkkiot. Lisäksi päivystysajalta oli maksettu päivystyksen peruskorvaus. Sairaalalääkäreiden päivystyskorvausta koskevat määräykset poikkesivat olennaisesti terveyskeskuslääkäreiden päivystyskorvausmääräyksistä. Päivystyksen aktiivityön korvauksen suorittamisen edellytykseksi ei sopimuksessa ollut asetettu perustyöajan täyttymistä. Toiseksi sairaalalääkärien palkkiot olivat tasollisesti huomattavasti pienemmät kuin terveyskeskuslääkäreiden vastaavat palkkiot.

4. Ennen lakkoa vahvistettu päivystysvapaa, mikä osui lakon ajaksi kokonaan tai osaksi, kului lakon aikana, ellei päivystysvapaata ollut tätä ennen asianmukaisesti peruutettu. Tämä johtui siitä, että lakon ajalta ei maksettu palkkaetuja eikä lakon ajaksi sattunutta vapaata korvattu myöhemmin vapaana tai rahassa. Päivystysvapaan antaminen edellytti sitä, että lääkäri oli halunnut vapaata, ja vapaan antamisajankohta oli lähes poikkeuksetta määrätty lääkärin toivomuksen mukaisesti. Viranhaltijat olivat omilla toimenpiteillään aiheuttaneet virantoimituksen keskeytyksen päivystysvapaan ajaksi. Näin ollen työnantajalla ei ollut velvollisuutta suorittaa siitä korvausta myöhemmin vapaana eikä rahassa. Päivystysvapaa oli rinnastettavissa mihin tahansa ylimääräiseen vapaaseen, esimerkiksi työntasausvapaaseen. Mikäli lakko sattui päällekkäin tällaisten ylimääräisten vapaapäivien kanssa, niistä ei suoritettu korvausta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin mukaan lomarahaa ei suoriteta viranhaltijalle, joka on välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan noudattamatta.

Työtuomioistuimen tuomiolla 22.1.1985 n:o 7 on muun ohella ratkaistu TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan välinen erimielisyys kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen tulkinnasta. Työtuomioistuin on päätöksessään lausunut, ettei työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä siitä, mitä pätevällä syyllä virkaehtosopimuksesta sovittaessa on mahdollisesti tarkoitettu. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin on katsonut, ettei kysymyksessä olevassa virkaehtosopimuskohdassa tarkoitettuna pätevänä syynä voida pitää kysymyksessä olevaa laillistakaan lakkoa, koska sen toimeenpanosta viranhaltijat itse tai heidän edustajansa viime kädessä ovat päättäneet.

Nyt esillä olevan asian yhteydessä asianosaiset ovat esittäneet todistelua siitä, mitä pätevällä syyllä virkaehtosopimuksessa tarkoitettiin, kun vuonna 1976 enti

sestä lomaltapaluurahajärjestelmästä siirryttiin voimassa olevaan lomarahajärjestelmään.

Todistelusta päätellen ei niin sanotun laillisen lakon mahdollisuus ole ollut neuvotteluissa esillä eikä sitä ilmeisesti ole edes ajateltu. Virkamiespuolen neuvotteluedustajat tosin ovat kertoneet, että pätevällä syyllä on tarkoitettu sellaisia työntekijästä täysin itsestään riippuvia syitä kuten sairautta. Tämän jutun yhteydessä ei työtuomioistuimelle ole esitetty sellaista selvitystä, joka tekisi perustelluksi virkaehtosopimuksen muunlaisen tulkinnan kuin työtuomioistuimen sanotussa aikaisemmassa tuomiossa on omaksuttu.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että lomaraha kertyy ansaintaperiaatteen mukaisesti niin kuin vuosilomakin, työtuomioistuin pitää oikeana sellaista virkaehtosopimuksen tulkintaa, että lakosta johtuneen poissaolon aiheuttama lomarahan menetys koskee vain sitä lomarahan osaa, joka on kertynyt samalta lomanmääräytymisajalta kuin se vuosilomajakso, jota ennen tai jonka jälkeen välittömästi on lakon vuoksi oltu poissa virantoimituksesta.

Huoltotarkastaja Anita Merikarin vuosiloma on päättynyt 19.4.1984. Merikari on 20.4.-23.4.1984 kestäneiden pääsiäispyhien jälkeen ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään ilmoittautunut halukkaaksi hoitamaan virkatehtäviään, minkä työnantaja on kuitenkin häneltä evännyt. Näissä oloissa Merikarilta ei voida virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin perusteella evätä oikeutta lomaltapaluurahaan.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on 28.5.1984 antamassaan soveltamisohjeessa käsitellessään lomarahaoikeutta lakkotilanteessa lausunut, että sillä seikalla, että viranhaltija on välittömästi loman päätyttyä tai ennen loman alkamista ollut suojelutyössä, ei ole asiassa merkitystä, ei myöskään sillä, että viranhaltija on loman jälkeen käynyt ilmoittautumassa tai mahdollisesti ollut koko päivän virkapaikallaan.

Virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentissa on lomarahan menetykselle asetettu kaksi edellytystä, ensiksikin tosiasiallinen poissaolo virantoimituksesta ja toiseksi se, että poissaolo tapahtuu luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Suojelutyössä ollessaan viranhaltija ei ehkä ole hoitanut hänelle normaalitilanteessa kuuluvia virkatehtäviä. Hän on kuitenkin tuona aikana ollut tosiasiallisesti työnantajansa palveluksessa hänelle osoitetuissa tehtävissä. Virkaehtosopimuksessa ei ole otettu huomioon näitä tilanteita. Työtuomioistuimen mielestä ei ole olemassa perusteita katsoa hänen olleen puheena olevaa virkaehtosopimuksen määräystä sovellettaessa sen tarkoittamassa mielessä poissa virantoimituksesta silloin, kun hän on ollut tekemässä suojelutyötä.

Jos sen sijaan viranhaltija lakon vuoksi on ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä ollut estynyt työtehtävien hoidosta, ei ilmoittautuminen tai soveltamisohjeessa tarkoitettu virkapaikalla viipyminen tuo hänelle oikeutta vastoin virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin määräystä saada lomarahaa.

2. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akavan ja Suomen Lääkäriliiton kesken 19.5.1984 tehdyssä sopimuksessa Suomen Lääkäriliiton Akavan suostumuksella 5.4.1984 aloittaman eräiden kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevien lääkäreiden lakon lopettamisesta tekemässä sopimuksessa on sovittu siitä, että lakkoon osallistuneet viranhaltijat otetaan palvelukseen ns. vanhoina viranhaltijoina, jos he palaavat työhön viimeistään toukokuun 24. päivänä 1984 kello 08.00. Palkanmaksu aloitetaan siitä päivästä lukien, jolloin viranhaltija ilmoittaa olevansa käytettävissä työhön. Työpaikoilla on palkanmaksun aloittamisen suhteen menetelty kunnallisen sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeellä 28.5.1984 nro 47 A/84 annetun ohjeen mukaisesti.

Ohjeen mukaan palkanmaksu alkaa normaalisti maanantaina 21.5.1984, jos viranhaltija tällöin saapuu lakon päätyttyä ensimmäisen kerran työhön. Jos lääkäri on ollut tosiasiallisesti aktiivityössä tai ainakin päivystäjänä 20.5.1984, palkanmaksu on syytä aloittaa 20.5.1984. Jos lääkäri on henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai suullisesti ilmoittanut 20.5.1984 työnantajan edustajalle olevansa käytettävissä työhön jo sunnuntaina 20.5.1984, palkanmaksu alkaa 20.5.1984 edellyttäen, että ilmoitus on tehty viimeistään aamupäivällä 20.5.1984 ja että lääkäri oleskelee ilmoitushetkellä niin lähellä, että hän tarvittaessa on ollut tosiasiallisesti heti työhön käytettävissä. Takautuvalla, lakkopäällikön tai luottamusmiehen tms. tekemällä ilmoituksella ei ohjeen mukaan ole merkitystä.

Akava on kanteessaan vaatinut, että palkka sunnuntain 20.5.1984 osalta tulee suorittaa kaikille niille lääkärilakkoon osallistuneille viranhaltijoille, joiden osalta työnantajan käytettävissä olemista koskeva ilmoitus on toimitettu työnantajan edustajalle luottamusmiehen tai lakkopäällikön toimesta taikka muuten valtuutetun asiamiehen välityksellä. Edelleen Akava on vaatinut, että palkka sunnuntailta 20.5.1984 tulee suorittaa myös sellaiselle viranhaltijalle, jonka osalta em. ilmoittautumista ei työnantajan edustajan tosiasiallisen tavoittamattomuuden johdosta ole voitu toteuttaa. Lisäksi Akava on vaatinut, että Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuslääkäri Aaro Tolosen osalta toteutettua ilmoittautumista, Tolosen käytyä omatoimisesti sunnuntaina aamupäivällä 20.5.1984 terveysasemalla ja merkittyä käyntinsä työlistaan, on pidettävä hyväksyttävänä tapana Tolosen työhön käytettävissä olemisesta.

Lakon lopettamissopimuksen tekstistä ei suoranaisesti saada tukea sellaiselle kannalle, että viranhaltijan olisi tullut tehdä ilmoittautuminen henkilökohtaisesti. Viranhaltijan tosiasiallinen käytettävissä olo viranhoitoon on kuitenkin tullut todetuksi luotettavasti vain siten, että tuollainen ilmoitus tehdään henkilökohtaisesti. Määräyksen tarkoitus ei työtuomioistuimen mielestä toteudu, jos ilmoittautuminen toteutetaan Akavan esittämin tavoin kollektiivisesti. Jos sen sijaan ilmoittautumista työnantajan edustajalle ei ole voitu tehdä sellaisesta syystä, ettei viranhaltija työpaikalla ole tavoittanut työnantajan edustajaa, ei palkkaa ilmoittautumispäivältä tästä syystä kuitenkaan voida viranhaltijalta evätä. Näin ollen myös terveyskeskuslääkäri Aaro Toloselle tulee suorittaa palkka sunnuntailta 20.5.1984.

3. Virkaehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä siitä, miten terveyskeskuksen lääkärille maksetaan palkka lakon aikana tehdystä ns. suojelutyöstä. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on edellä tarkoitetussa yleiskirjeessään määrännyt, että lakon aikana tehdyltä suojelutyöltä maksetaan palkka korottamattomana tuntipalkkana virkaehtosopimuksen mukaisiin lisä- ja ylityökynnyksiin saakka. Säännöllisen työajan ylittävältä ajalta maksetaan lisä- ja ylityökorvaukset virkaehtosopimuksen mukaan. Ohjeessa määrätään edelleen, että terveyskeskuksen lääkäreille voidaan lisätyö- ja päivystyksen aikaiset aktiivityöajan palkkiot maksaa vasta, kun työviikon tai jakson perustyöaika on täysi. Perustyöajan täyttö tapahtuu suojelutyössä yksinkertaisemmin siten, että perustyöaikaan lasketaan ensin kaikki päivällä tehty vastaanottotyö. Mikäli perustyöaika ei tällöin täyty, siihen lasketaan mukaan myös normaalina lisätyöaikana tehdyt vastaanottotunnit ja vasta tämän jälkeen mahdollisesti päivystyksen aikaiset aktiivityötunnit.

Virkaehtosopimuksen 2 §:n mukaan terveyskeskuksen lääkärin perustyöaika on 37 tuntia viikossa. 2 §:n 3 momentissa on määrätty siitä, milloin perustyöaika lyhenee ja millä määrällä. Virkaehtosopimusta solmittaessa ei ole edes väitetty otetun esille kysymystä siitä, miten mahdollinen virkamieslakko vaikuttaisi virkaehtosopimuksen puheena olevia työaikamääräyksiä sovellettaessa. Näin ollen mitään sopijapuolten tarkoitukseen nojautuvaa enempää kuin muutakaan perustetta sille, että lakko kanteessa vaadituin tavoin virkaehtosopimuksessa mainittujen vuosiloman, virkavapauden tai muun sellaisen syyn tavoin merkitsisi perustyöajan lyhenemistä, ei ole näytetty. Akavan vaatimus suojelutyön palkkauksen suorittamisesta kanteessa esitetyin tavoin on näin ollen virkaehtosopimuksen määräyksiin perustumaton.

4. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on sanotussa yleiskirjeessään edelleen määrännyt, että jos lääkärille on ennen lakkoa vahvistettu päivystysvapaa, joka sattuu lakon ajaksi, päivystysvapaa kuluu lakon ajalta normaalisti. Lakon ajalta ei kuitenkaan makseta palkkaa. Päivystysvapaa rinnastetaan tässä työvuorotaulukon mukaisiin normaaleihin vapaapäiviin. Takautuvia päätöksiä lakon ajaksi sattuneen päivystysvapaan peruuttamisesta ei voida tehdä.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa: A. Virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin mukaan viranhaltijalle, joka lakon vuoksi on ollut virantoimituksesta poissa, ei suoriteta lomarahan sitä osaa, joka on kertynyt samalta lomanmääräytymisajalta kuin se vuosilomajakso, jota ennen tai jonka jälkeen välittömästi on lakon vuoksi oltu poissa virantoimituksesta.

B. Huoltotarkastaja Anita Merikarilta ei virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin perusteella voida evätä oikeutta kanteessa tarkoitetuun lomaltapaluurahaan.

C. Ylilääkäri Kai Rekolalta ei virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin nojalla voida evätä oikeutta hänen lomanmääräytymisvuoden 1.4.1982-31.3.1983 aikana ansaitsemaansa lomarahaan. Rekolan oikeus 31.3.1984 päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneeseen lomarahaan määräytyy niin kuin lomarahaoikeudesta edellä A. kohdan mukaan on määrätty.

D. Lomarahaa ei virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 kohdan perusteella voida evätä viranhaltijalta, joka välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä on ollut suojelutyössä.

E. Terveyskeskuslääkäri Aarno Tolosen on katsottava 20.5.1984 ilmoittautuneen työhön niin kuin lakon lopettamissopimuksen 3 § edellyttää.

F. Lakon ajaksi sattuneilta päivystysvapailta on suoritettava korvaus niin kuin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteessä n:o 7 on määrätty.

Enemmälti kanne hylätään.

Jutun näin päättyessä asianosaiset saavat puolin ja toisin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Metsäpelto, M. Niskanen, Hietikko, Rannisto.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Niskanen, jonka lausuntoon jäsen Metsäpelto yhtyi, lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin paitsi jäljempänä esillä olevia lomarahaa ja päivystysvapaalta suoritettavaa palkkaa koskevalta osalta.

Edellä olevan perusteella hylkään kanteen siltä osin kuin siinä on vaadittu vahvistamaan edellä esitetystä poikkeavia lomarahan suorittamista koskevia perusteita. Niin ikään hylkään kanteen huoltotarkastaja Anita Merikarin ja ylilääkäri Kai Rekolan lomarahaa koskevien vaatimusten osalta.

Akava on vaatinut, että lakon aikaiselta päivystysvapaalta tuli suorittaa lakon päätyttyä sopimuksessa edellytetty vapaa-aikakorvaus tai sen asemesta sopimuksessa sovittu rahakorvaus. Työnantajalla ei virkaehtosopimuksen perusteella ole velvollisuutta vaaditunlaisiin järjestelyihin eikä työtaistelun piiriin kuuluvalle viranhaltijalle kunnallisen virkaehtosopimuslain 25 §:n 1 momentin mukaan suoriteta palkkausta siltä ajalta, minkä työnteko on estynyt kuntaan tai kuntainliittoon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Tämän vuoksi hylkään kanteen myös tältä osin.

Jäsen Rannisto lausui:

Ylilääkäri Kari Rekolalle tulee suorittaa lomaraha myös vuonna 1984 päättyneen lomanmääräytymisvuoden kohdalta myös sen lomajakson osalta, joka välittömästi liittyy lakkoon.