Labor court dismissed union claims for fines regarding late vacation pay transfers to a specific bank account.

Työnantaja, joka oli maksanut kuuden työntekijän lomakorvaukset työnantajaliiton postisiirtotilille työehtosopimuksen edellyttämää ajankohtaa myöhemmin, tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kun kanteessa muilta osin oli kysymys siitä tulkinnanvaraisesta seikasta, tuliko lomakorvausten olla työehtosopimuksessa mainittuna maksupäivänä työnantajaliiton postisiirtotilillä vai oliko riittävänä pidettävä maksun suorittamista johonkin pankkiin mainittuna päivänä, työnantajaa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset enemmälti hylätty.

Työnantajaliittoa ja sen piiriyhdistystä vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. MNK-Rakennusosakeyhtiö Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

VII. Sosiaaliset määräykset

24 § Vuosiloma 1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla.

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten, kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

Edellä tarkoitetussa rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 §

Työnantaja maksaa kunkin kalenterikuukauden aikana lopputilin saaneen työntekijän lomakorvauksen viimeistään seuraavan kuukauden 25 päivänä ja muun työntekijän lomapalkat kultakin vuosineljännekseltä viimeistään vuosineljänneksen päättymistä seuranneen kuukauden 25 päivänä Postipankin Suomen Rakennusteollisuusliiton siirtotilille n:o 160-1.

Lomapalkkakortin päättämisen yhteydessä työnantajan on maksettava lomapalkat mainitulle tilille huhtikuussa viimeistään 25 päivänä.

6 §

Kullakin kertaa maksettavista lomapalkoista työnantaja laatii luettelon kahtena kappaleena. Luettelo sisältää jokaisen työntekijän osalta nimen, henkilötunnuksen ja Postipankkiin maksettavan lomapalkan määrän. Luettelon sisältämien lomapalkkojen yhteismäärä maksetaan 5 pykälässä sanotulle postisiirtotilille.

Tilillepano- tai tilisiirtokortin tiedonanto-osaan merkitään työnantajan nimi, osoite sekä maksuluettelon numero. Maksuluettelon toinen kappale lähetetään maksupäivänä erillisenä lähetyksenä Postipankkiin ja toinen kappale jää työnantajalle, jonka tulee liittää siihen postisiirtokonttorin tai postitoimipaikan antama kuitti maksun suorituksesta.

Työntekijäliiton valtuutetulla asiamiehellä tai työmaan pääluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada työpaikalla nähtäväksi sen työmaan lomapalkkojen maksuluettelot sekä kuitit maksujen suorittamisesta.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Taavi Hamaran työsuhde MNK-Rakennusosakeyhtiöön oli päättynyt 29.6.1984. Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n mukaan yhtiön olisi pitänyt maksaa Hamaran lomakorvaus 25.7.1984 mennessä Postipankkiin siirtotilille n:o 160-1. Yhtiö oli kuitenkin maksanut lomakorvauksen vasta 23.8.1984.

MNK-Rakennusosakeyhtiön työehtosopimuksesta poikkeava menettely oli tullut Rakennustyöläisten Liiton tietoon kesällä 1984. Liiton Pohjois-Hämeen aluetoimiston toimitsija oli tämän johdosta ottanut yhteyttä yhtiöön ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin piiriasiamieheen. Kun yhtiö ei näistä yhteydenotoista huolimatta ollut luopunut työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä, Rakennustyöläisten Liiton toimitsija oli 22.8.1984 lähettänyt Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Sisä-Suomen piirijärjestölle kirjeen, jossa oli vaadittu, että nämä työehtosopimuslain 8 §:n edellyttämin tavoin täyttäisivät lain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

MNK-Rakennusosakeyhtiö ei ollut sen jälkeenkään luopunut sopimuksen vastaisesta menettelystään. Taisto Haverisen työsuhde MNK-Rakennusosakeyhtiöön oli päättynyt 10.9.1984. Lomakorvaus oli erääntynyt maksettavaksi 25.10.1984, mutta yhtiö oli maksanut sen vasta 29.10. Samalla tavoin oli myöhästynyt lomakorvauksen maksaminen myös Pentti Kuitusen, Erkki Kukkolan ja Timo Niemen kohdalla. Lomakorvaukset oli maksettu vasta 29.10.1984, vaikka maksupäivä oli ollut 25.10.1984. Toivo Nykäsen työsuhde yhtiöön oli päättynyt 31.8.1984, mutta hänen osaltaan lomakorvaus oli maksettu vasta 29.10.1984.

Syksyn 1984 aikana oli näin ollen ilmennyt, että MNKRakennusosakeyhtiön sopimuksen vastainen menettely jatkui huomautuksista huolimatta. Sen vuoksi Rakennustyöläisten Liiton Pohjois-Hämeen aluetoimisto oli 21.11.1984 lähettänyt MNK-Rakennusosakeyhtiölle kirjeen, jossa oli uudelleen huomautettu työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä. Myös Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Sisä-Suomen Piirille oli ilmoitettu yhtiön edelleen jatkuvasta työehtosopimuksen rikkomisesta ja vaadittu niitä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen menettelyn lopettamiseksi.

Asiasta oli järjestetty 5.12.1984 paikallinen neuvottelu, johon MNK-Rakennusosakeyhtiön edustajien lisäksi olivat osallistuneet Rakennustyöläisten Liiton toimitsija sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriasiamies. Neuvottelussa työnantajapuolen edustajat olivat myöntäneet, että joissakin tapauksissa lopputilin saaneen työntekijän lomakorvauksen maksaminen oli viivästynyt työehtosopimuksen mukaisesta maksuajankohdasta. Neuvotteluissa oli todettu myös ongelmia olevan lomakorvausten tilitysten valvonnassa. Tämän vuoksi asia oli siirretty liittojen välisiin neuvotteluihin.

MNK-Rakennusosakeyhtiön työehtosopimuksen vastainen menettely oli jatkunut vielä neuvottelujen jälkeen. Marraskuussa 1984 lopputilin saaneiden työntekijöiden lomakorvaukset olisi työehtosopimuksen mukaan pitänyt tilittää Postipankkiin viimeistään 21., oikeastaan 25.12.1984. Ne oli tilitetty kuitenkin vasta 31.12.1984. Tällä tavoin oli myöhästynyt lomakorvausten maksaminen Esko Hirvosen, Raimo Ilon, Veli Itkosen ja Markku Myllylän kohdalla. Lisäksi joulukuussa 1984 lopputilin saaneiden Anneli Ahlgrenin, Tenho Heiskasen, Kari Mustosen ja Markku Pohjalaisen lomakorvaukset oli maksettu Postipankkiin 29.1.1985.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että MNK-Rakennusosakeyhtiö oli rikkonut rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:ää laiminlyödessään lopputilin saaneiden työntekijöiden lomakorvauksen maksamisen viimeistään työsuhteen päättymistä seuranneen kuukauden 25. päivään mennessä. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut MNK-Rakennusosakeyhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Rakennustyöläisten Liitto on asian esivalmisteluistunnossa luopunut kanteesta siltä osin kuin se koski lomakorvausten maksun myöhästymisiä muiden kuin edellä mainittujen työntekijöiden osalta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja MNK-Rakennusosakeyhtiö ovat lausuneet vastineessaan, johon Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri on osaltaan yhtynyt, että rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 4 ja 9 §:n mukaan lomakorvaus maksettiin työntekijälle Postipankin välityksellä välittömästi ennen loman alkamista ja eräissä poikkeuksellisissa sairaus-, asevelvollisuus- tai maastamuuttotapauksissa tällaisen tapahtuman kohdattua työntekijää. Lomakorvausrahat olivat työnantajan vallinnassa siihen asti, kunnes ne maksettiin työehtosopimuksessa mainitulta tililtä työntekijälle.

Vuosilomasopimuksen 5 §:n sanamuodolla oli tarkoitettu maksua johonkin rahalaitokseen viimeistään sopimuksessa tarkoitettuna kalenterikuukauden 25. päivänä. Yritysten yleinen maksukäytäntö oli sellainen, että rahat maksettiin johonkin pankkiin sopimuksessa tarkoitettuna kuukauden 25. päivinä. Vuosilomasopimuksen 6 §:stä kävi ilmi, että työnantajan maksutosite oli se asiakirja, jonka perusteella tilille maksamisen oikea ajankohta määräytyi. Työnantajan maksutositteen maksuleimasta kävi ilmi, oliko maksaminen tapahtunut vuosilomasopimuksen mukaisesti. Maksujen oikeana ajankohtana tapahtuvaa suorittamista arvosteltaessa oli vuosilomasopimuksen 5 ja 6 §:ää tarkasteltava yhdessä.

Vuosilomasopimuksen 5 ja 6 §:n määräyksillä oli tarkoitettu sopia tarkka päivä työnantajan maksun suorittamiselle. Maksupäivällä ei ollut tarkoitettu sitä yleensä myöhempää päivää, jona Postipankki kirjasi rahat sopimuksen 5 §:ssä mainitulle tilille. Tämä päivä ei ollut ennalta määritettävissä. Kantaa voitiin perustella sillä, että kun maksu suoritettiin Postipankin konttoriin, rahojen siirtotilille kirjauspäivämäärä vain eräissä poikkeustapauksissa saattoi olla sama kuin maksupäivämäärä. Tällaisessa tapauksessa oli kuitenkin kiistattomasti selvää, että maksaminen oli tapahtunut Postipankkiin maksajan maksutositteen mukaisena päivänä, vaikka rahat tilille oli kirjattu myöhemmin.

Postipankin välityksellä tapahtuva maksuliikenne oli ollut pohjana vuosilomasopimusta tehtäessä. Postipankkilain 18 §:n mukaan valtiolle tarkoitettu, postisiirron välityksellä suoritettu maksu katsottiin suoritetuksi silloin, kun maksaja sai kuitin asianomaiselle valtion siirtotilille tapahtuneesta tilillepanosta tai tilisiirto oli veloitettu maksajan tililtä. Lain säännös tuki työnantajapuolen kannan oikeellisuutta.

Lomakorvauksen siirtotilille n:o 160-1 kirjaaminen ei tehnyt suorituksesta sitovaa, koska työnantajalla oli vallintaoikeus suoritukseensa aina siihen asti, kunnes lomakorvaus maksettiin työntekijälle. Mikäli rahalaitokset vuosilomasopimuksessa tarkoitettuna kuun 25. päivänä olivat kiinni, tapahtui maksaminen ajallaan, jos se suoritettiin kyseistä 25. päivää seuraavana rahalaitosten aukiolopäivänä. Velkakirjalain 5 §:n 2 momentin mukaan pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina maksettava maksu voitiin maksaa seuraavana muuna arkipäivänä.

Rakennustyöläisten Liiton toimitsija ei ollut ottanut asian johdosta yhteyttä MNK-Rakennusosakeyhtiöön kesällä 1984. Hän oli ottanut yhteyttä yhtiöön ensimmäistä kertaa 21.11.1984 päivätyllä kirjeellään. Mainittu toimitsija oli ottanut asian johdosta ensimmäisen kerran yhteyttä Suomen Rakennusteollisuusliittoon 20.8.1984, jolloin hän oli soittanut asiasta piiriasiamiehelle. Viimeksi mainittu oli tämän jälkeen välittömästi ottanut yhteyttä MNK-Rakennusosakeyhtiön palkanlaskentaan, jolloin lomakorvausten maksussa oli todettu atk-menettelystä johtuva viivästys. Piiriasiamies oli sopinut MNK-Rakennusosakeyhtiön kanssa, että yhtiö korjaisi tietojenkäsittelyvirheensä niin pian kuin mahdollista, jotta vastaavaa viivästymistä ei enää uudelleen tapahtuisi. Saatuaan kaksi päivää myöhemmin asiaa koskevan kirjeen piiriasiamies oli lähettänyt kirjeestä kopion MNK-Rakennusosakeyhtiön palkkakonttoriin. Näistä toimenpiteistään piiriasiamies oli ilmoittanut samalla viikolla Rakennustyöläisten Liiton toimitsijalle.

Työnantajaliiton piiriasiamies oli 14.11.1984 ollut yhteydessä MNK-Rakennusosakeyhtiöön ja selvittänyt vuosilomasopimuksen määräysten sisältöä. Yhtiön budjettipäällikkö oli vakuuttanut, että MNK-Rakennusosakeyhtiö menetteli vuosilomasopimuksen mukaisesti lomakorvausten maksamisessa.

Sen jälkeen kun Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriasiamies oli saanut Rakennustyöläisten Liiton toimitsijan 21.11.1984 päivätyn kirjeen, oli työnantajaliiton edustaja ottanut välittömästi yhteyttä MNK-Rakennusosakeyhtiöön ja pyytänyt yhtiötä mahdollisimman nopeasti tarkastamaan kirjeestä ilmenevien väitteiden todenperäisyyden. Työnantajaliiton piiriasiamiehen aloitteesta oli järjestetty kanteessa mainittu 5.12.1984 pidetty neuvottelu. Siinä oli todettu kahdessa kalenterikuukauden lopussa päättyneessä työsuhteessa tapahtuneet, automaattisesta tietojen käsittelystä johtuneet viivästymiset lomakorvausten tilityksissä. Viivästymisiä ei enää neuvottelun jälkeen ollut todettu tapahtuneen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja MNK-Rakennusosakeyhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Muiden kanteessa tarkoitettujen kahdeksan työntekijän kohdalla työnantaja on maksanut lomakorvaukset työsuhteiden päättymistä seuranneen kuukauden 25. päivänä. Maksaminen on tapahtunut muuhun pankkiin kuin Postipankkiin. Suoritukset on merkitty Suomen Rakennusteollisuusliiton postisiirtotilille vasta 29.10.1984 ja 29.1.1985.

Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n mukaan työnantajan on maksettava kunkin kalenterikuukauden aikana lopputilin saaneen työntekijän lomakorvaus viimeistään seuraavan kuukauden 25 päivänä Postipankin Suomen Rakennusteollisuusliiton siirtotilille. Määräyksestä sovittaessa ei ole tarkemmin keskusteltu siitä, tuleeko maksettavan korvausmäärän olla sopimuksessa mainittuna määräpäivänä merkittynä Postipankin siirtotilille vai onko riittävänä pidettävä, että maksu on viimeistään määräpäivänä suoritettu johonkin muuhun rahalaitokseen toimitettavaksi Postipankin siirtotilille. Sopimuksen 6 §:stä käy ilmi, että korvausten suorittamisen on edellytetty tapahtuvan postisiirtokonttoriin tai postitoimipaikkaan. Työnantajan tulee nimittäin liittää tilitykseensä tuollaisen siirtokonttorin tai postitoimipaikan antama todistus maksun suorittamisesta. Maksu on tapahtunut siten määräajassa, jos se on viimeistään määräpäivänä ollut postisiirtokonttorin tai postitoimipaikan hallussa.

Työtuomioistuimen mielestä siinäkin tapauksessa, että työnantaja suorittaa maksettavan rahamäärän muun rahalaitoksen välityksellä, maksun tulee olla joko postisiirtokonttorin tai Postipankin hallussa sopimuksessa tarkoitettuna määräpäivänä. Kun maksun suorittaminen on sopimuksen mukaan osoitettava postisiirtokonttorin tai, jos se tehdään postitoimipaikkaan, sen antamalla kuitilla, maksamisen voidaan katsoa tapahtuneen vasta sinä ajankohtana, jolloin sen voidaan osoittaa saapuneen Postipankkiin tai postisiirtokonttoriin niiden antamien todistusten mukaan. Kun MNK-Rakennusosakeyhtiö ei ole tuollaisilla kuiteilla näyttänyt maksaneensa puheena olevien kahdeksan työntekijän lomakorvauksia niin hyvissä ajoissa, että ne olisivat olleet Postipankissa viimeistään sopimuksessa mainittuina määräpäivinä, yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi se ei kuitenkaan ole rikkonut määräystä tietensä.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että MNK-Rakennusosakeyhtiö on edellä mainittujen lomakorvausten maksamisen yhteydessä menetellyt rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti ja tuomita yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 700 markkaa.

Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu MNKRakennusosakeyhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon lokakuussa 1984 ja tammikuussa 1985 tapahtuneiden vuosilomakorvausten maksamisen viivästymisen johdosta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon.

MNK-Rakennusosakeyhtiö velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, M. Virtanen, Niskanen, Leivo ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.