Labor court dismissed claim to equate seniority bonus with service bonus due to contract text.

Kysymys työntekijän työssä harjaantumisen huomioon ottamisesta tasapuolisena ja samanrvoisena siten, että aikaisemmin noudatetussa työehtosopimuksessa oleva aikaharjaantumislisä rinnastettaisiin uudessa työehtosopimuksessa mainittuun palvelusvuosilisään.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksellä ja sen soveltamista koskevalla muistiopöytäkirjan tekstillä ei ollut näytetty tarkoitetun muuta kuin sanamuoto ilmaisi, joten aikaharjaantumislisää ei rinnastettu palvelusvuosilisään. Asianosaisten ei siten ollut näytetty sopineen työehtosopimuskorotusten huomioon ottamisesta jo ennen korotusta palkkaryhmässä olleelle työntekijälle. Kanne hylätty.

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Neste Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 11.5.1984 allekirjoitetussa sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

8 §

Aikapalkka

1. Aikatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Aikatyölisä

2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikapalkkatyötä tekevälle, 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle työntekijälle maksaa aikatyölisää.

4. Palkkaryhmään 5 kuuluvalle aikapalkkaiselle ammattityöntekijälle maksetaan palkka, joka on vähintään 15 % suurempi kuin työntekijän perustuntipalkka.

10 §

Erilliset lisät

Palvelusvuosilisä

4. Palvelusvuosilisien suhteen menetellään pääalan sopimuksen mukaisesti.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISPÖYTÄKIRJA

16 §

Työehtosopimuksen soveltaminen Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksilla työskenteleviin sähköalantyöntekijöihin

Sovittiin, että Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelevien sähköalantyöntekijöiden palkkojen määräytymisessä siirrytään soveltamaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä 1.11.1984 alkaen. Ottaen huomioon toisaalta ko. tuotantolaitoksilla nykyisin sovellettavien sekä toisaalta tämän työehtosopimuksen mukaisten palkkaperusteiden eroavaisuudet perustetaan siirtymistä valmistelemaan työryhmä, jossa liittojen edustajien lisäksi ovat asiantuntijoina myös paikallisten osapuolten edustajat. Työryhmän tulee palkkaperusteita muodostettaessa ottaa huomioon työssä harjaantuminen tasapuolisena ja saman arvoisena kuin tuotantolaitoksilla yleisesti menetellään.

Sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n soveltamista koskevassa asianosaisliittojen välisessä 1.11.1984 päivätyssä muistiopöytäkirjassa todetaan seuraavasti:

Todettiin, että Neste Oy Porvoon tuotantolaitoksilla otetaan 1.11.1984 käyttöön sähköalan työntekijöitä koskien Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välinen työehtosopimus siten kuin siitä on em. sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:ssä sovittu 11.5.1984.

Em. työntekijöiden työssä harjaantuminen otetaan huomioon siten, että pääalan sopimuksen edellyttämän aikamäärän täyttyessä aikatyölisän suuruutta tarkistetaan pääalan sopimuksen mukaisella markkamäärällä.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 9.4.1984 allekirjoitetussa Neste Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

10 § Työpalkat Työpalkkojen osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa palkkausjärjestelmää.

NESTE OY:N TUOTANTOLAITOSTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS

13 § Kokemuspohjainen palkkakehitys

Kaikissa palkkaryhmissä maksetaan ns. aikaharjaantumislisää seuraavasti:

2 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna

5 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna

8 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna

11 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna

14 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna

Aikaharjaantumislisän aika aletaan laskea siitä hetkestä kun ao. henkilö on nimitetty ryhmäänsä.

KANNE

Kanteen perustelut

Sähköalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n sanamuoto työssä harjaantumisen huomioon ottamisesta samoin kuin 1.11.1984 laaditun muistiopöytäkirjan sanamuodon ja tarkoituksen mukaan sähköalan työntekijöille tuli samanlainen korotus kuin pääalalle. Korotus sijoitettiin aikatyölisään. Työnantajapuoli oli esittänyt liittojen välisessä neuvottelussa, että harjaantumista vastaavaa palkan osuutta ei ollut sovittu eriytettäväksi sähköalan työehtosopimuksen mukaisista palkkaperusteista. Tämä väite oli asiaan kuulumaton ja harhauttava, koska palkan osuutta ei tarvinnutkaan eriyttää muista palkkaperusteista. Korotus tuli maksaa saman suuruisena kuin pääalalle ja korotuksen paikka palkkarakenteessa oli määrätty 1.11.1984 päivätyssä muistiopöytäkirjassa.

Työnantajan tulkinta oli ollut myös sikäli virheellinen, että se oli asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan. Kun jo aikaisemmin ansaittua aikaharjaantumislisää ei ollut korotettu, kauemmin työsuhteessa ollut työntekijä oli jäänyt palkkakehityksessä jälkeen myöhemmin taloon tulleesta työntekijästä. Tämä ei ollut ollut sopimuksen sanamuodon eikä neuvottelijoiden tarkoitus heidän hyväksyessään neuvottelutuloksen. Aikaisemmin niille sähköalan työntekijöille, joille oli maksettu pääalan aikaharjaantumislisää, lisän korotus oli maksettu samalla tavalla kuin pääalallakin. Työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut tätä käytäntöä. Mitään todellista perustetta käytännön muuttamiselle työnantaja ei ollut esittänyt eikä tällaisesta muutoksesta ollut sopimusneuvottelujen kuluessa esitetty vaatimustakaan.

Vastoin työehtosopimuksen sanamuotoa ja sopimukseen johtaneiden neuvottelujen kuluessa esiintuotuja ja sovittuja seikkoja työnantaja oli jättänyt maksamatta sähköalan työntekijöille aikaharjaantumislisän korotukset, vaikka pääalalla tällaiset korotukset oli maksettu. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli yhtynyt työnantajan kantaan. Neste Oy oli syyllistynyt työehtosopimuslaissa tarkoitettuun työehtosopimuksen tahalliseen rikkomiseen ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Neste Oy:n on maksettava aikaharjaantumislisän korotus sähköalan työntekijöiden aikatyölisään samoilla markkamäärillä ja samoin perustein kuin pääalan työntekijöille. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut Neste Oy:n tuomitsemista tahallisesta työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on sittemmin luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan työtuomioistuimen tulisi velvoittaa Neste Oy suorittamaan erääntyneet korotukset sähköalan työntekijöille 16 prosentin korkoineen saatavien erääntymispäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kantajan väitteen mukaan työnantajan omaksuma tulkinta oli asettanut yhtiön työntekijät eriarvoiseen asemaan. Neste Oy:n työntekijät olivat kuitenkin kahden eri sopimuksen piirissä. Palkkakehitys oli saattanut muodostua erilaiseksi riippuen siitä, mitä sopimusaloilla palkantarkistuksista oli sovittu. Tämä oli kuitenkin intressikysymys eikä työtuomioistuinasia. Työssä harjaantumisen tasapuolinen huomioon ottaminen oli toteutunut siten, että sähköalan työntekijäin palkkarakenteeseen kuuluvaa aikatyölisää oli korotettu Neste Oy:n työehtosopimuksen edellyttämän aikamäärän täyttyessä.

Neste Oy:n työehtosopimuksen mukaiseen aikaharjaantumislisään aikaisemmin maksettua korotusta koskeva käytäntö oli muuttunut, mutta työnantaja ei ollut muuttanut sitä yksipuolisesti. Muutos oli perustunut työntekijäliiton toisena sopijaosapuolena tekemiin sopimuksiin siitä, että sähköalan työntekijät oli siirretty palkkojen osalta sähköalan työehtosopimuksen piiriin.

työehtosopimuksen mukaiset aikaharjaantumislisän vuosiportaat olivat täyttyneet.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti toteuttaessaan sähköalan työntekijöiden palkantarkistukset. Työnantajaliitto ei myöskään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

VASTAAJAN SELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys koskee siten kysymystä, onko sähköalan työehtosopimukseen liittyvien neuvottelujen kuluessa sovittu sähköalan työehtosopimuksessa mainitun palvelusvuosilisän rinnastamisesta Neste Oy:n sopimuksen mukaiseen aikaharjaantumislisään. Rinnastaminen merkitsisi aikatyölisään sisältyvien pääalan työehtosopimuksen mukaisten markkamääräisten korotusten tulemista kaikille samassa palkkaryhmässä oleville työntekijöille palkkaryhmään tuloajasta riippumatta. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että sähköalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdassa mainittu pääalan sopimus tarkoittaa Neste Oy:n työehtosopimusta.

Neste Oy:n työehtosopimukseen 1970-luvun alkupuolelta lähtien sisältyneen, kokemuspohjaiseen palkkakehitykseen liittyvän aikaharjaantumislisän määräytymisaika aletaan laskea siitä hetkestä, kun työntekijä on nimitetty palkkaryhmäänsä, ja sitä maksetaan palkkaryhmässä oloajasta riippuen 5-25 % virallisesta ryhmäohjepalkasta. Aikaharjaantumislisän suuruus perustuu siten palkkaryhmässä oloaikaan. Sähköalan työehtosopimuksessa 1980-luvun alkupuolelta lähtien olleen palvelusvuosilisää koskevan määräyksen mukaan palvelusvuosilisien suhteen menetellään pääalan sopimuksen mukaisesti. Työntekijäpuolen mielestä aikaharjaantumislisä voidaan rinnastaa palvelusvuosilisään, vaikka palvelusvuosilisäjärjestelmä yleensä perustuu työsuhteen kestoaikaan. Työnantajapuolen kannan mukaan järjestelmiä ei voi rinnastaa.

Sähköalan työehtosopimus koskee sähköalan työntekijöitä kaikilla Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän teollisuusaloilla. Osalla pääaloista, kuten esimerkiksi metalliteollisuudessa ja kemian teollisuudessa, on palvelusvuosilisäjärjestelmä ja osalla ei. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimusosaston johtaja on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että ellei pääalalla ole palvelusvuosilisämääräystä, ei sähköalan työehtosopimuksen maininnalla palvelusvuosilisistä ole merkitystä. Työntekijäpuoli ei sellaisilla aloilla ole edes vaatinut palvelusvuosilisien puuttumisen korvaamista muulla tavoin.

Esitetyn selvityksen mukaan kysymystä työehtosopimuskorotusten vaikutuksista sähköalan työntekijöiden aikatyölisään sisältyvään pääalan sopimuksen mukaan määräytyvään markkamäärään ei ole työehtosopimusneuvotteluissa tai työryhmän työssä käsitelty. Tämän vuoksi on asia ratkaistava sen mukaan, mitä sopijapuolten on katsottava ymmärtäneen sopineensa. Siitä voidaan saada johtoa sähköalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan, allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n ja siirtymistä valmistelleen työryhmän muistiopöytäkirjan tekstien sanamuodosta. Neste Oy:n työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen 13 §:n ja sähköalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan sanamuodon sekä lisien erilaisen kertymistavan vuoksi palvelusvuosilisää ei voida suoraan rinnastaa aikaharjaantumislisään.

Asiassa ei ole näytetty, että allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n määräyksellä ja sen soveltamista koskevan muistiopöytäkirjan tekstillä olisi tarkoitettu muuta kuin mitä niiden sanamuodot ilmaisevat. Määräyksille ei voida antaa niin laajaa sisällystä, että aikaharjaantumislisä rinnastettaisiin palvelusvuosilisään. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että asianosaiset olisivat sopineet työehtosopimuskorotusten huomioon ottamisesta jo ennen korotusta palkkaryhmässä olleen työntekijän aikatyölisässä. Neste Oy ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Kanne hylätään muilta osin.

Asian laatu huomioon ottaen Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Neste Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.