Labor court dismisses union's claim for damages against employer for terminating employee due to cash shortage.

Työnantajalla oli ollut tärkeä syy bingohallin rahaliikenteestä vastuussa olevan hallipäällikön tehtäviä hoitaneen työntekijän työsopimuksen purkamiseen hallin toiminnassa kertyneiden eräiden varojen tilittämättä jättämisen ja kassavajauksen vuoksi. Työnantajaliitto ei ollut siten myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto r.y. Vastaaja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Pesäpalloilun Tuki r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 28.3.1983 tehdyssä bingotyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

2 §

Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Irtisanomissuojasopimus (LTK-SAK) 6.6.1978

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen sijaan 1.9.1984 voimaan tulleessa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Irtisanomisen peruste irtisanomismenettelystä annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomistapauksissa määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan.

Työsuhteen päättämisessä, erimielisyyksien selvittelyssä, lain ja sopimuksen rikkomisen seuraamuksissa ja tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan irtisanomismenettelystä annetun lain ja tämän sopimuksen 5 §:n määräyksiä.

5 §

Neuvottelujärjestys ja työtuomioistuin

Sopimuksen 3 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestöt voidaan tuomita työehtosopimuslain mukaisiin hyvityssakkoihin ainoastaan silloin, kun on kysymys sen 1 kappaleen rikkomisesta. Työnantajaan kohdistuvat seuraamukset sopimuksen 3 §:n rikkomisesta määräytyvät työsopimuslain ja irtisanomismenettelyä koskevan lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on lausunut, että Pesäpalloilun Tuki r.y. oli 19.7.1985 purkanut yhdistyksen bingohallissa hallinhoitajan tehtäviä tilapäisesti hoitaneen bingotyöntekijä Sirkka Tikan työsopimuksen. Tikka oli varsinaiselta ammatiltaan bingoemäntä ja hänen työsuhteensa oli jatkunut yli kahdeksan vuotta. Työsuhteen purkamisen syyksi oli ilmoitettu epäselvyydet bingohallin juoma-automaatin ja kynämyynnin kassoissa sekä luottamuksen puute. Työntekijäliiton mielestä työnantajalla ei ollut ollut oikeutta purkaa tai riittäviä perusteita edes irtisanoa Tikan työsopimusta. Asiasta oli neuvoteltu pääsemättä yksimielisyyteen.

Tikka ja hänen esimiehensä olivat keskustelleet kassanhoidon epäselvyyksistä toukokuun alussa ja sen jälkeen seuraavan kerran ennen juhannusta ja kesälomia. Työnantajan edustaja oli 20.6.1985 sivumennen todennut, että kassaepäselvyydet tuli selvittää. Yhdistyksen sihteeri oli mainittuna päivänä lähtenyt kuukaudeksi kesälomalle, juhannuksen jälkeen oli bingohallissa alkanut remontti ja Tikan loma oli ollut 8.-14.7.1985. Erityisiä ohjeita kynämyynnin ja juoma-automaatin kassojen hoitamisesta Tikalle ei ollut annettu eikä ollut asetettu määräaikaa selvitystyön tekemiselle. Tikka oli yrittänyt selvittää muun muassa kesäkuun alussa ilmennyttä 1 700 markan kassavajetta, mutta hän ei ollut siinä onnistunut. Ennen juhannusta käydyn keskustelun jälkeen Tikka oli jäänyt siihen käsitykseen, että selvitystyöhön ryhdyttiin yhdessä työnantajan kanssa kesälomien jälkeen.

Tikan esimiehet olivat purkaneet Tikan työsopimuksen perehtymättä riittävästi hallin taloudenhoidossa vallinneeseen tilanteeseen. Kassanhoidon epäselvyydet todettuaan työnantajan olisi kuulunut antaa Tikalle ohjeet kynämyynnin ja juoma-automaatin kassan kirjanpidon ja valvonnan järjestämiseksi. Työsuhteen lakkauttamisen asemesta työnantajan olisi kuulunut siirtää Tikka entiseen tehtäväänsä bingoemännäksi sekä ryhtyä selvittämään kassavarojen tosiasiallista käyttöä yhdessä Tikan kanssa. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa kieltäytymällä myötävaikuttamasta siihen, että Tikan työsuhde olisi palautettu tai että Tikalle olisi maksettu edes irtisanomisajan palkka.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pesäpalloilun Tuki r.y. on lakkauttanut Tikan työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti ilman hyväksyttävää irtisanomisperustetta ja että edellytykset olivat olemassa työsuhteen palauttamiselle, sekä velvoittamaan Pesäpalloilun Tuki r.y:n suorittamaan Tikalle perusteettomasta irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoisesti viiden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen ja irtisanomisajan palkan kahdelta kuukaudelta.

Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto, jonka lausumaan kuultavana oleva Pesäpalloilun Tuki r.y. on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Tikan työsopimus oli purettu, koska heinäkuun 1985 aikana oli käynyt ilmi, että Tikka oli menetellyt epärehellisesti työskennellessään Pesäpalloilun Tuki r.y:n bingohallipäällikkönä. Tikka oli tullut yhdistyksen palvelukseen 1.2.1977. Hän oli työskennellyt bingotyöntekijänä joulukuuhun 1982 saakka, siitä alkaen hallin niin sanottuna vuorovastaavana ja 17.10.1984 alkaen Pesisbingo 1:n vt. hallipäällikkönä 30.6.1985 saakka. Tikka oli lisäksi työskennellyt päätoimensa ohella bingohallin siivoojana 1.6.1980 alkaen.

Bingohallin käytännön työtä johti hallipäällikkö. Alaisina hänellä oli keskimäärin 15 bingotyöntekijää. Pesisbingo 1 oli ollut avoinna arkisin kello 10 - 22 ja sunnuntaisin kello 12 - 22. Hallipäällikön säännöllinen työaika oli ollut kello 8 - 16. Hallipäälliköllä oli apunaan kaksi vuorovastaavaa. Hallipäällikön tehtävänä oli tulosyksikön kokonaisjohtaminen. Hallipäälliköllä oli vastattavanaan kynä- ja juomamyynnistä syntyvät tuotot sekä muu rahanarvoinen materiaali kuten ostokortit, peliliuskat, pistekontrollikortit ja henkilökunnan lounassetelit.

Hallipäällikön vastuulla oli bingohallin käytännön rahaliikenne. Hänen tehtävänään oli päivämyyntikassojen ja muiden tuottojen pankkiin toimittaminen, työvuorolistojen laatiminen ja palkanlaskennan perusteiden valmistelu sekä tarvittavien tietojen ilmoittaminen palkanlaskentaan, kunkin myyntitehtävissä olevan bingotyöntekijän henkilökohtaisen päivittäisen tilityksen vastaanottaminen ja niiden perusteella päivittäisen yhteenvedon eli päiväraportin laatiminen, päivittäisen kirjanpidon ajantasalla pitäminen, henkilökunnan palkkaaminen ja perehdyttäminen tehtäviinsä, bingohallin markkinoinnin suunnittelu ja toteutus, tarvittavien ostokorttien, pelimateriaalien, lounassetelien, kahvitustarvikkeiden, kynien ja juomien hankkiminen, bingotoimintaa koskevien päivä-, viikko- ja kuukausiraporttien laatiminen, päivittäinen yhteydenpito Pesäpalloilun Tuki r.y:een sekä kirjanpitoaineistosta huolehtiminen ja sen toimittaminen yhdistyksen kautta tilitoimistoon.

Bingotyöntekijät huolehtivat pelitoiminnasta käytännössä sekä sen edellyttämästä asiakaspalvelusta, johon sisältyivät peliliuskojen myynti, voittojen tarkistus ja niiden luovutus ja kynämyynti. Kukin työntekijä kuittasi myytäväksi otettavan pelimateriaalin ja voitto-osoituksena käytettävät pistekontrollikortit, jotka he tilittivät työvuoron päätyttyä.

Tikan työsuhde oli purettu vasta heinäkuun alkupuoliskolla siksi, että epäselvyydet olivat tulleet yhdistyksen sihteerin tietoon kaikessa laajuudessaan vasta tuolloin. Pesäpalloilun Tuki r.y:llä oli ollut laillinen oikeus Tikan työsuhteen purkamiseen. Yhdistyksen menettely ei siten ollut ollut myöskään irtisanomissuojasopimuksen vastaista. Tikan toiminta oli ollut sen laatuista, ettei edellytyksiä työsuhteen palauttamiselle ollut. Vahingonkorvausvaatimus perusteettomasta irtisanomisesta, vaihtoehtoinen vahingonkorvausvaatimus sekä irtisanomisajan palkkaa koskeva vaatimus olivat perusteettomia. Työnantajaliitto ei ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Tikan työsopimus oli purettu 15.7.1985 päivätyllä ja Tikalle 19.7. annetulla ilmoituksella. Työsopimuksen purkamisesta oli päätetty 15.7. tilanteessa, jolloin uusi hallipäällikkö oli laskelmissaan virheellisin perustein päätynyt siihen, että varoja oli puuttunut jopa 20 000 markkaa. Kun selvitystyötä oli jatkettu vielä erimielisyysneuvottelujenkin aikana, oli osoittautunut, että johtopäätös näin suuren summan puuttumisesta oli perustunut erehdyksiin ja laskuvirheisiin.

Tikka ei ollut tiennyt varmuudella syytä siihen, miksi juoma-automaatin ja kynämyynnin tuottoja ei ollut riittänyt tilitettäväksi. Hänellä oli ollut syytä olettaa, että joku työntekijöistä oli käyttänyt hyväkseen sitä tilannetta, että hän oli ryhtynyt hoitamaan tilapäisesti hallinhoitajan tehtäviä. Lisäksi hallissa oli ollut työssä noin kymmenen työntekijää, joiden työsuhteet olivat jääneet lyhytaikaisiksi. Epärehellisyyttä oli ilmennyt siten, että useita kertoja oli kadonnut pieniä rahasummia. Tikan pöytälaatikosta oli keväällä kadonnut palkkaennakkoluettelo, johon ei ollut vielä otettu kuittauksia. Tästä oli aiheutunut hänelle 1 800 markan vahinko, sillä hän ei ollut muistanut kaikkia maksamiaan palkkaennakkoja. Samassa pöytälaatikossa Tikka oli säilyttänyt lounasseteleitä, joiden katoamisesta hän ei ollut ollut tietoinen. Vasta palkkaennakkoluettelon katoamisen jälkeen Tikka oli ryhtynyt pitämään pöytälaatikkoaan lukittuna.

Tilityksien viivyttäminen ja 1 703,50 markan pelituoton puuttuminen olivat johtuneet erään päivän tilityksessä ilmenneestä tämän suuruisesta vajauksesta, jonka syytä Tikka ei ollut saanut selville. Koska kynämyynnin tuottoja oli käytetty päivittäisten kassavajeiden kattamiseen, kaikilla työntekijöillä oli ollut mahdollisuus myös näiden varojen anastamiseen. Kassavarojen käyttäminen päivittäisten tilitysvajeiden kattamiseksi oli lopetettu 1.6.1985. Kassavarojen tosiasiallinen käyttö juoksevien menojen ja palkkaennakkojen maksamiseen olisi ollut pääpiirteissään selvitettävissä niiden kuittien ja muistiinpanojen perusteella, jotka Tikka oli luovuttanut uudelle hallinhoitajalle.

Tikka ei ollut kyennyt valvomaan, hoitamaan ja tilittämään rahavaroja riittävän huolellisesti. Hänen laiminlyöntejään ei kuitenkaan voitu olosuhteet huomioon ottaen pitää sellaisina, että työnantajalla olisi ollut hyväksyttävä irtisanomisperuste. Jatkuva kova työpaine ja henkilöristiriidat olivat kevään aikana aiheuttaneet Tikalle jopa terveydellisiä haittoja. Tikan alkoholin käyttökin oli saattanut tällöin lisääntyä, mutta sillä ei tässä asiassa ollut merkitystä eikä työnantaja ollut siihen irtisanomisen yhteydessä tai neuvottelussakaan vedonnut. Jos Tikka oli joskus esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena, se oli ollut poikkeuksellinen tilanne ja siihen oli ollut hyväksyttävä syy.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Pesäpalloilun Tuki r.y. ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sirkka Tikka on työskennellyt Pesäpalloilun Tuki r.y:n palveluksessa 1.2.1977 alkaen bingotyöntekijänä, joulukuusta 1982 alkaen niin sanottuna bingohallin vuorovastaavana ja 17.10.1984 alkaen Pesisbingo 1:n vt. hallipäällikkönä. Päätoimensa ohella Tikka on työskennellyt bingohallin siivoojana 1.6.1980 alkaen. Yhdistyksen käynnistettyä 25.10.1984 lukien uuden bingohallin, Pesisbingo 2:n, ja Pesisbingo 1:n hallipäällikön siirryttyä uuden hallin päälliköksi Tikka on ryhtynyt hoitamaan Pesisbingo 1:n hallipäällikön tehtäviä toistaiseksi. Yhdistyksen valittua erään toisen henkilön hallipäälliköksi Tikan kanssa on sovittu, että hän ottaisi kesälomaltaan palattuaan hoidettavakseen molempien hallien yhteisen markkinointisihteerin tehtävät sekä asiakaspalvelutehtävät Pesisbingo 2:ssa. Uusi hallipäällikkö on ottanut 1.7.1985 alkaen taloudellisen vastuun Pesisbingo 1:stä.

Hallipäällikön alaisena on keskimäärin 15 bingotyöntekijää, jotka työskentelevät kahdessa vuorossa. Hallipäällikön apuna on kaksi vuorovastaavaa, jotka hoitavat hallipäällikön osoittamat käytännön tehtävät kummassakin työvuorossa. Tehtävää hoitaessaan hallipäällikkö on tekemisissä huomattavien rahamäärien kanssa. Pesisbingo 1:n liikevaihto on ollut vuonna 1984 yli 5 miljoonaa markkaa.

Hallipäällikkö vastaa muun muassa bingohallin rahaliikenteestä, kirjanpidon päivittäisestä ajan tasalla pidosta, myyntityössä olevien bingotyöntekijäin henkilökohtaisten päivittäisten tilitysten vastaanottamisesta ja tuottojen toimittamisesta pankkiin. Bingotoimintaan on laadittu erityinen raportointijärjestelmä. Kunkin päivän pelitoiminnat voidaan selvittää varastokirjanpidon avulla. Rahaliikenne on järjestetty siten, että kunakin päivänä saatu rahamäärä on selvinnyt päivittäisestä pelipöytäkirjasta ja pelitilastosta. Pelitilastoista on laadittu viikottain viikkoraportti ja kuukausittain kuukausiraportti. Pelituottojen lisäksi bingohallissa on saatu tuloja kynien ja virvoitusjuomien myynnistä. Ainoastaan hallipäälliköllä on bingohallin shekkitilin käyttöoikeus.

Pesäpalloilun Tuki r.y. on 19.7.1985 purkanut Tikan työsopimuksen. Työsopimuksen purkamista koskevassa, 15.7.1985 päivätyssä ilmoituksessa on viitattu työsopimuslain 43 §:ään ja mainittu purkamisen syyksi epärehellisyys. Purkamisen syyn yksilöintiä koskevan, 24.7.1985 päivätyn ilmoituksen mukaan perusteena ovat olleet epäselvyydet muun muassa bingohallin juoma-automaatin ja kynämyynnin kassoissa sekä luottamuksen puute.

Kynäkassan tuotto on muodostunut yhden markan hintaisten kynien myynnistä asiakkaille. Tuotto on vaihdellut muutamista markoista muutamiin kymmeniin markkoihin päivässä. Käytäntö on ollut, että myyntityötä tekevät työntekijät ovat tilittäneet työvuoronsa päätyttyä kynäkassan tuoton samassa yhteydessä kuin asiakkaille myytyjen pelilippujen myynnistä saadut tulot. Kynämyynnistä saadut tulot on merkitty työntekijän allekirjoittamaan tilityslomakkeeseen. Mikäli pelitilityksessä on ollut vajausta, se on täytetty kynäkassasta siten, että tilitys on täsmännyt. Ylijääneet kynäkassassa olleet rahat on pantu kaikkien työntekijöiden käytössä olleessa toimistohuoneessa olevaan purkkiin. Pelituotot on pantu muovipussissa kassakaappiin. Hallipäällikön tehtävä on ollut seuraavana päivänä tarkastaa, että päivittäinen varastokirjanpito on täsmännyt. 1.11.1984-30.6.1985 välisenä aikana kynämyyntitulot ovat olleet tilityslomakkeiden mukaan yli 5 000 markkaa. Samana aikana tuloja on tilitetty vain 68 markkaa.

Bingohallissa olleessa virvoitusjuoma-automaatissa on ollut rahastuslaite, johon kertyneet metallirahat ovat olleet henkilökunnan vaihtokassana. Rahastuslaite on tyhjennetty kerran viikossa ja hallipäällikön tehtävä on ollut tilittää kertyneet rahat kerran kuukaudessa yhdistyksen pankkitilille. Kertyvä tuotto ei ole täysin vastannut virvoitusjuomien hankintoja, koska henkilökunnalla on ollut oikeus juoda virvoitusjuomia työaikana. Tuloja on ollut 1.1.-30.9.1984 välisenä aikana yli 4 000 markkaa. Tikan toimiessa vt. hallipäällikkönä tuloja ei ole kertynyt kuin kesäkuulta 1985 333 markkaa, vaikka virvoitusjuomien hankintamenot ovat olleet 1.11.1984-30.6.1985 yli 10 000 markkaa.

Yhdistyksen sihteerinä toiminut henkilö on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että hän oli päivittäin ollut puhelinyhteydessä yhdistyksen molempiin bingohalleihin. Yhdistyksellä oli ollut lisäksi ulkopuolinen kirjanpitotoimisto, josta hallipäällikkö oli voinut saada ohjeita. Sihteeri oli käynyt bingohallilla viikottain hoitamassa juoksevia asioita. Aika-ajoin oli koko henkilökunnalle järjestetty neuvottelutilaisuuksia. Kevään 1985 aikana sihteeri oli kiinnittänyt huomiota kynäkassan ehtymiseen. Bingohallin tilinpäätöksen valmistuttua 29.4.1985 oli kynä- ja juoma-automaattitulojen loppuminen käynyt selväksi. Tikka ei myöskään ollut tilittänyt maalis- huhtikuussa 1985 bingotapahtumaan tehdyn asiakasmatkan yhteydessä virvoitusjuomien ja arpojen myynnistä saatuja tuloja. Tuloja oli kassakaapissa olleiden Tikan laatimien laskelmien mukaan kertynyt 1 200-1 300 markkaa. Lopputilin yhteydessä Tikka oli maksanut puuttuneesta määrästä 500 markkaa loppuosan jäädessä yhdistykselle korvaamatta.

Yhdistyksen kirjanpidon hoitanut tilitoimiston harjoittaja on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että vuoden 1985 alkupuolelta alkaen oli Tikan tilityksissä alkanut ilmetä puutteita. Toukokuuhun 1985 mennessä päivittäisten tulojen tilittäminen pankkiin oli viivästynyt lukuisia kertoja.

Tikan jälkeen hallipäälliköksi valittu henkilö on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut Tikan "lainanneen" 1.7.1985 vastaisena yönä hallin pohjakassan noin 400 markkaa sekä maksaneen ne takaisin sanotun päivän iltana.

Asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä on ilmennyt Tikan myöntäneen maksaneensa 6.6.1985 kertyneestä 7 726 markan kassasta pankkiin vasta 5.7.1985 6 022,50 markkaa ja tuosta myöhästyneestä tilityksestä siis puuttuneen rahaa 1 703,50 markkaa. Tikka oli yrittänyt selvittää puheena olevaa kassavajetta, mutta ei ollut siinä onnistunut. Hän oli jäänyt siihen käsitykseen, että selvitystyötä olisi jatkettu hänen kesälomansa jälkeen yhdessä työnantajan kanssa.

Asiassa on myös esitetty selvitystä siitä, että Tikka on ollut toistuvasti työaikana työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Se ei kuitenkaan ole työnantajan edustajan mukaan vaikuttanut työsopimuksen purkamiseen. Työtuomioistuin toteaa, ettei seuraavista Tikan työsopimuksen purkamisen perusteiksi asian käsittelyssä ilmoitetuista seikoista ole esitetty näyttöä: lounasseteleiden puuttuminen, palkkaennakoiden ohjeiden vastainen maksaminen, päiväraporttien puuttuminen ja virheellisten työvuoroilmoitusten tekeminen.

Yhdistyksen sihteeri on todistajana kertonut Tikan työsopimuksen purkamisen toimittamisesta, että touko-kesäkuun vaihteessa oli pidetty neuvottelu, johon olivat hänen lisäkseen ottaneet osaa molempien hallien hallipäälliköt ja vuorovastaavat ja jossa sihteeri oli suorittaminsa laskelmin osoittanut tilitysten olleen puutteellisia. Tikkaa oli kehotettu 20.6.1985 mennessä selvittämään kynä- ja juomakassan ehtyminen. Tikka ei ollut kuitenkaan selvitystä tehnyt. Häntä oli kehotettu saman kesäkuun viimeisen viikon aikana selvityksen tekemään, mutta tuonakaan aikana Tikka ei ollut selvitystä tehnyt. Sihteeri oli 15.7.1985 ATK-tietoja läpikäydessään todennut edellisen kesäkuun 6 päivän kassan tilityksen myöhästymisen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Pesäpalloilun Tuki r.y. saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Airaksinen, Hietikko ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.