Union wins partial claim for sick pay during strike where illness began before strike notice. General rule rejected.

Työntekijöillä oli oikeus sairausajan palkkaan sellaisissa tapauksissa, joissa sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo oli alkanut sen jälkeen, kun lakon toimeenpanemisesta oli työntekijäpuolelta ilmoitettu työnantajalle, mutta ennen lakon alkamista.

Vahvistusvaatimusta ei voitu hyväksyä sellaisessa yleisessä muodossa, jossa se oli esitetty.

Kantaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Vastaaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Oy Nokia Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kumi ja Nahkatyöväen Liiton välillä 10.4.1984 tehdyssä kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

18 § Korvaus sairausajalta

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

KANNE

Kanteen perustelut

Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaalla oli ollut lakkoja 22.5. ja 29. - 30.5.1985, joita oli käsitelty työtuomioistuimen tuomiolla n:o 75/1985 ratkaistussa asiassa. Ensin mainitusta lakosta oli päätetty ammattiosaston 16.5.1985 pidetyssä kokouksessa, jolloin siitä oli myös ilmoitettu työnantajalle. Jälkimmäisestä lakosta oli tehty päätös 22.5.1985. Siitä myös oli heti ilmoitettu työnantajalle. Työnantaja oli työtaisteluiden yhteydessä aluksi jättänyt maksamatta sairausajan palkat 35 työntekijälle. Sittemmin työnantaja oli maksanut osalle työntekijöistä palkan sairausajalta. Sairausajan palkat olivat jätetty maksamatta 17 työntekijälle. Heidän osaltaan lakoista oli ilmoitettu ennen sairausloman alkamista.

Vakiintuneen käytännön mukaan kumitehtaalla oli sairausajan palkat maksettu, jos sairaus oli alkanut ennen lakkoa riippumatta siitä, oliko lakosta ennakolta ilmoitettu vai ei. Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 52/1975 oli vahvistettu, että työnantaja oli velvollinen maksamaan sairausajan palkan, mikäli sairaus oli alkanut ennen työtaistelun alkamista. Vuosilomalain osalta oli taas työneuvoston lausunnossa TN 957 nimenomaisesti todettu, että niin sanotun aikaprioriteettisäännön soveltamisen kannalta oli ratkaisevaa lakon alkaminen eikä lakosta ilmoittaminen. Esillä olevassa tapauksessa työntekijät eivät tervehdyttyään olleet ryhtyneet lakkoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä, jonka lausumaan jutussa kuultavana ollut Oy Nokia Ab on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Nokian kumitehtaalla oli ollut lakkoja kanteessa ilmoitettuina ajankohtina. Työtaisteluiden ajalta ei kanteessa tarkoitetuille työntekijöille ollut maksettu sairausajan palkkaa.

Sairausajan palkan maksamisessa oli suoritettu jälkikäteiskorjauksia. Syynä niihin oli ollut työpaikalla vallinnut epäselvyys 16.5.1985 lakosta annetun ilmoituksen sisällöstä. Työnantajan saaman käsityksen mukaan lakkojen toistumisesta aina viikon välein 22.5.1985 alkaen oli ilmoitettu jo 16.5.1985. Työnantajapuoli oli katsonut lakkojen 29.-30.5.1985 ilmoitusajankohdaksi 22.5.1985 ja sairausajan palkkojen maksaminen oli toteutettu ottamalla huomioon lakoista tehdyt ilmoitukset.

Sairausajan palkan maksamisessa työtaistelutilanteissa oli Nokian kumitehtaalla sovellettu niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta. Sen mukaan sairauden alettua ennen työtaistelua oli työntekijälle maksettu sairausajan palkka myös lakon aikaisilta sairauspäiviltä edellyttäen, että hän sairauden päätyttyä välittömästi palasi työhönsä. Kysymys oli paikallisesti vuosien mittaan noudatetusta käytännöstä. Asia ei aikaisemmin ollut ollut esillä liittojen välisissä neuvotteluissa. Työehtosopimus ei sisältänyt tulkintaohjetta nyt puheena olevien tapausten varalta. Aikaprioriteettiperiaatteesta ei ollut poikettu, vaan sitä oli jouduttu soveltamaan sellaiseen uuteen tilanteeseen, jossa lakosta oli ammattiosaston toimesta selvästi ilmoitettu etukäteen.

Työtaistelutoimenpiteellä uhkaamista oli oikeuskirjallisuudessa pidetty itsenäisenä työtaistelutoimenpiteenä edellyttäen, että uhka oli todelliseksi tarkoitettu. Siitä ei esillä olevassa asiassa voinut olla epäilystä varsinkaan, kun työtaistelut sittemmin oli toteutettu uhkausten mukaisina. Näin ollen uhkauksen käsittävä ilmoitus 16.5.1985 ja 21.5.1985 kello 22 - 22.5.1985 kello 22 välisenä aikana toimeenpantu lakko muodostivat yhden laittoman työtaistelutoimenpiteen. Vastaavasti ilmoituksella toteutettu uhkaus 22.5.1985 ja lakko 28.5.1985 kello 22 - 30.5.1985 kello 22 välisenä aikana käsittivät kokonaisuutena toisen laittoman työtaistelutoimenpiteen. Työtaistelutoimenpiteiden alkamispäivinä oli pidettävä toukokuun 16. ja 22. päiviä 1985. Aikaprioriteettiperiaatetta johdonmukaisesti soveltaen sairausajan palkat oli maksettu kaikille niille työntekijöille, joiden sairaus oli alkanut ennen mainittuja päiviä ja jotka sairauden päätyttyä olivat välittömästi palanneet työhönsä.

Työriitalain 7 §:n mukaisen ennakkoilmoituksen kohdalla tilanne oli olennaisesti erilainen kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa. Laillisesta lakosta ilmoittaminen oli sen toimeenpanevan osapuolen velvollisuus. Ilmoitus ei ollut kielletyksi katsottava työtaistelutoimenpide. Työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n mukainen ennakkoilmoitus tietynlaisesta sitovuudestaan huolimatta ei merkinnyt varmasti työnseisauksen alkamista ilmoitettuna ajankohtana. Työtaistelu voi peruuntua tai sen alkamista voidaan lykätä.

Yhtiö oli jättäessään sairausajan palkat lakon ajalta maksamatta kanteessa mainituille työntekijöille menetellyt voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteen mukaan Nokian Kumityöväen Ammattiosasto on kokouksissaan päättänyt Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaaseen kuuluvilla rengas- ja jalkinetehtailla 22.5.1985 sekä 29.5.-30.5.1985 välisenä aikana toimeenpantavista lakoista. Asianosaisliitot ovat jutun käsittelyssä olleet yhtä mieltä siitä, että yhtiö on saanut tiedon ammattiosaston kokouksen päätöksistä ensiksi toteutetun lakon osalta 16.5.1985 sekä jälkimmäisenä ajanjaksona olleesta lakosta 22.5.1985. Työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 75/1985 ratkaisemassaan asiassa käsitellyt muun muassa näihin lakkoihin perustuvia työrauhavelvollisuuden ja valvontavelvollisuuden rikkomisista johtuvia vaatimuksia.

Käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys sairausajan palkan maksamisvelvollisuudesta edellä mainittujen lakkojen ajalta. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei ole kiistänyt, että työnantajalla ei voisi olla velvollisuutta maksaa palkkaa sairauden sattuessa lakon ajaksi. Asianosaisten on katsottava olevan erimielisiä lähinnä siitä, onko työntekijällä oikeus sairausajan palkkaan sellaisessa tapauksessa, jolloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo on alkanut vasta sen jälkeen, kun lakon toimeenpanemisesta on ilmoitettu, mutta ennen lakon alkamista.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pitänyt lakoista ennakolta ilmoittamisia työtaistelulla uhkaamisen käsittävinä työtaistelutoimenpiteinä. Edellä mainitussa tuomiossa n:o 75/1985 työtuomioistuin on todennut lakot työtaistelutoimenpiteiksi ja katsonut ammattiosaston päättäneen niiden toimeenpanemisesta ja näin menetellessään rikkoneen työrauhavelvollisuutta. Tuomiossa ei sitä vastoin ole ratkaistu kysymystä siitä, ovatko Oy Nokia Ab:lle annetut ilmoitukset lakkojen toimeenpanemisesta muodostaneet työtaistelutoimenpiteen, johon seikkaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vedonnut vastatessaan siihen kohdistettuun, muusta syystä tältä osin tuomiolla hylättyyn vastakanteeseen.

Oy Nokia Ab:lle annettujen ilmoituksien suunnitelluista työnseisauksista ei ole näytetty ennen lakkojen toteuttamista haitanneen töiden suorittamista tai niiden järjestämistä. Kun kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työkyvyttömyyden on ilmoitettu alkaneen ennen lakkoja, heillä on oikeus vaatimiinsa sairausaikojen palkkoihin kanteessa tarkoitetuilta ajanjaksoilta.

Kanteessa on vaadittu lisäksi työehtosopimuksen 18 §:n oikeana sisältönä vahvistettavaksi, että työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkan ennen lakkoa alkaneelta työkyvyttömyysajalta siitä huolimatta, että työtaistelusta on ennakolta ilmoitettu työnantajalle. Työtuomioistuin on edellä todennut vahvistusvaatimuksen oikeaksi kanteessa tarkoitettujen lakkojen osalta. Työnantajalle lakosta etukäteen annettavalla ilmoituksella ei yleensä ole vaikutusta sairausajan palkan maksamisvelvollisuuden määräytymiseen. Työtuomioistuin jutussa esitetyn selvityksen perusteella, joka on pääasiassa koskenut vain Oy Nokia Ab:n menettelyä, katsoo, ettei vahvistusvaatimusta kuitenkaan voida hyväksyä sellaisessa yleisessä muodossa, jossa se on esitetty.

Tuomion n:o 75/1985 mukaan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten soveltaminen riidanalaisessa tilanteessa ei ole ollut selvää ja riidatonta. Vaikka kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä nyt käsiteltävässä asiassa esitetyn selvityksen perusteella on oikeus saada palkkaa sairausajoiltaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on aikaisemmassa tuomiossa todettu tulkinnanvaraiseksi. Sen vuoksi Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.

Oy Nokia Ab velvoitetaan maksamaan vaadittuina, määriltään myönnettyinä sairausajan palkkoina Harri Ahoselle 264 markkaa 49 penniä, Salme Hietalalle 197 markkaa 31 penniä, Seija Järvensivulle 448 markkaa 12 penniä, Saara Kemppaiselle 464 markkaa 84 penniä, Aila Kiiskelle 455 markkaa 20 penniä, Varpu Kiviojalle 371 markkaa 42 penniä, Mirja Kouhiolle 229 markkaa 44 penniä, Voitto Kouhiolle 245 markkaa 17 penniä, Pentti Kvikille 499 markkaa 68 penniä, Kari Lapinniemelle 471 markkaa 76 penniä, Veikko Marjamäelle 523 markkaa 10 penniä, Seija Saarelle 388 markkaa 76 penniä, Reino Salolle 782 markkaa 7 penniä, Helena Siltaselle 491 markkaa 78 penniä, Juha Tannerille 541 markkaa 70 penniä ja Valto Virolaiselle 258 markkaa 90 penniä, kaikki erät kuudentoista prosentin korkoineen 1.6.1985 lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Oy Nokia Ab velvoitetaan korvaamaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Sariola, M. Virtanen, Leivo ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.