Labor court dismisses union claims and fines union for violating work peace obligations during strike actions.

Telakalla toimeenpantujen lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa toimeenpantaviksi ilmoitettujen lomautusten peruuttamiseen ja vajaatyöllisyyden hoitamiseen muulla tavoin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja lomautusta koskeviin määräyksiin. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että työaikana pidetty kokous olisi käsittänyt työtaistelutoimenpiteen.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun ja jonka ei ollut näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliitto, jonka toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ei voitu pitää riittävinä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1984 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

_______

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa 15.5.1946 tehdyssä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. kohta: Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä 24.4.1984 tehdyssä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa, joka on korvannut työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitun 6.6.1978 tehdyn sopimuksen, on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

III LOMAUTUS

KANNE

Kanteen perustelut

Työtuomioistuin oli 20.9.1985 julistamallaan päätöksellä n:o 83 tuominnut sekä ammattiosaston että työntekijäliiton hyvityssakkoon työnantajan painostamiseksi vajaatyöllisyystilanteen hoitamiseen liittyvien seikkojen vuoksi järjestettyjen työtaistelutoimenpiteiden johdosta. Ammattiosaston 30.10.1985 esittämä kannanotto siitä, että yhteisesti todettu mahdollinen vajaatyöllisyys kohdistettaisiin kaikkiin työntekijöihin tasavertaisesti, sisälsi saman vaatimuksen. Nyt esillä olevat työtaistelutoimenpiteet olivat selvästi jatkoa työtuomioistuimen tuomiossa mainituille työtaistelutoimenpiteille. Molemmissa tapauksissa työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja hoitamaan syntynyt vajaatyöllisyystilanne työntekijöiden kanssa sovittavalla tavalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet lisäksi samojen osastojen vajaatyöllisyyden hoitamiseen liittyviin toimenpiteisiin.

Työnantajaliitto oli ilmoittanut Metallityöväen Liitolle työpaikalla uhkaavista ja toimeenpannuista työtaistelutoimenpiteistä muun muassa 30.10. ja 1.11.1985. Metallityöväen Liitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin asiassa, kun otettiin huomioon se, että tämän asian vuoksi ammattiosasto ja liitto oli jo kerran tuomittu hyvityssakkoon. Työnantajan ja työnantajaliiton esittämistä työrauhan turvaamisvaatimuksista huolimatta työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet työpaikalla.

Työtaistelutoimenpiteiden, jotka oli toimeenpantu 13.11.1985, tarkoituksena oli ollut estää uudisrakennuslaivan n:o 471 koeajolle lähtö, ellei työnantaja suostunut työntekijöiden vaatimuksiin. Tämä painostustarkoitus oli erityisen raskauttava seikka asiassa.

Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistua työtaistelutoimenpiteisiin sekä jättäessään huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla välttivät työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla laiminlyöneet velvollisuutensa. Samoin Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan kuultavana oleva Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnseisaukset 30.10. ja 13.11.1985 olivat yhteensä kestäneet vain 8,5 tuntia. Sen sijaan 14.11. pidetty 15 minuutin kokous kello 7.00-7.15 ei ollut ollut työtaistelutoimenpide. Yhteensä noin 11 tuntia kestäneet työnseisaukset 31.10. ja 1.11.1985 eivät olleet liittyneet koko telakkaa koskeviin neuvotteluihin vajaatyöllisyystilanteen selvittämiseksi. Kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten laajuudesta pitivät sinänsä paikkansa myös luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten osalta.

Työnseisausten tarkoituksena 13.11.1985 ei ollut ollut estää uudisrakennuslaivan koeajolle lähtöä. Pääluottamusmiehen työsuhdepäällikölle lähettämässä kirjeessä oli todettu, että työntekijät eivät olleet pyrkineet estämään laivan koeajoa. Työntekijöiden kokouksessa oli käsitelty työnantajan ilmoittamia lomautuksia eikä siellä ollut esitetty koeajon estämistä.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 83/1985 olivat työnseisaukset kohdistuneet työnantajan menettelyyn sen yksipuolisesti rikkoessa työllisyyden hoidosta neuvotellut ja sovitut periaatteet. Lyhyiden 30.10. ja 13.11.1985 tapahtuneiden työnseisausten syynä oli sen sijaan ollut työnantajan neuvotteluhaluttomuus ja ne olivat olleet vastalause työnantajan yksipuoliselle ratkaisulle vajaatyöllisyyden hoidossa.

Työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtunutta irtisanomista tai lomautusta ei irtisanomissuojasopimuksen mukaan voitu perusteeltaan enää käsitellä työtuomioistuimessa. Työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskeviin määräyksiin.

Metallityöväen Liitolla ei ollut ollut mahdollisuuksia vaikuttaa 30.10.1985 tapahtuneeseen työnseisaukseen. Työntekijäliiton palkkasihteeri oli seuraavana päivänä ollut yhteydessä työntekijöihin. Liiton varapuheenjohtaja oli 12.11.1985 ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja edellyttänyt, että asiassa toimittiin työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijäliiton palkkasihteeri oli 13.11.1985 käynyt telakalla ja vaatinut luottamusmiehiä ja ammattiosastoa toimimaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla työrauhan palauttamiseksi ja neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi. Liitto oli lisäksi samana päivänä toimittanut pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle teleksin, jossa oli edellytetty toimimista työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijäliitto oli siten ryhtynyt välittömästi työnseisauksesta tiedon saatuaan toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi eikä ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työaikana ilman työnantajan lupaa pidetyssä koko telakan työntekijöiden kokouksessa 14.11.1985 oli käsitelty telakan vajaatyöllisyystilanteen hoitoon liittyviä asioita ja kokous oli välittömästi liittynyt edellisenä päivänä tapahtuneeseen koko telakan lakkoon, joten se oli työtaistelutoimenpide. Työnseisausten 31.10. ja 1.11. syyksi oli ilmoitettu vajaatyöllisyystilanteen hoitamiseen liittyvät asiat, joten työtaistelutoimenpiteet oli järjestetty työnantajan painostamiseksi näissä asioissa. Kun tilauskanta oli laskenut, työpaikalla oli jouduttu vajaatyöllisyystilanteeseen, jonka hoitamisesta oli neuvoteltu työntekijäpuolen kanssa. Toimenpiteiden kohdistaminen kaikkiin työntekijöihin tasapuolisesti ei kuitenkaan muun muassa tuotannollisista syistä johtuen ollut ollut mahdollista, koska vajaatyöllisyys ei tässä vaiheessa ollut koskenut samalla tavalla kaikkia työpaikan osastoja. Työnantaja ei ollut ollut haluton neuvottelemaan asiasta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on 20.9.1985 julistamallaan tuomiolla n:o 83 Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakalla tapahtuneiden työnseisauksien johdosta tuominnut Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa edellisen 25 000 markkaa ja jälkimmäisen 12 000 markkaa. Tuomiossa on lausuttu työtaistelujen tarkoituksena olleen painostaa työnantajaa vajaatyöllisyystilanteen hoitamista koskevissa kysymyksissä ja niiden siten kohdistuneen työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, lomautusta ja neuvottelumenettelyä koskeviin määräyksiin.

Työnantaja on lokakuussa 1985 yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen ilmoittanut noin 200 työntekijän lomauttamisesta kuudeksi kuukaudeksi siten, että lomautukset alkoivat tammi-maaliskuussa 1986. Työntekijäpuoli on ilmoittanut, ettei se hyväksy näin pitkiä lomautuksia, vaan vajaatyöllisyys olisi tullut hoitaa käyttäen lyhennettyjä työviikkoja ja lyhyitä määräaikaisia lomautuksia sekä kouluttamalla työntekijöitä muihin tehtäviin. Tyytymättöminä työnantajapuolen kantaan työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun siten, että koko telakka eli 1 350-1 500 työntekijää on ollut lakossa 30.10. ja 13.11.1985 kanteessa mainituin tavoin.

Kanteessa mainittuun työaikana pidettyyn kokoukseen 14.11.1985 kello 7.00-7.15 on osallistunut 1 350 työntekijää. Esitetyn selvityksen mukaan kokouksen tarkoituksena on ollut kuulla työnantajan vastaus lomautusten järjestämistä koskevien neuvottelujen alkamisesta. Näyttämättä on jäänyt, että työaikana järjestetyn kokouksen pitämisellä olisi ollut tarkoitus painostaa

työnantajaa lomautusten järjestämisessä. Kokous ei siten ole käsittänyt työtaistelutoimenpidettä.

Telakan varusteluosaston 21 kirvesmiestä ja sisustusasennusosaston 88 työntekijää ovat olleet kanteessa mainituin tavoin lakossa 31.10 ja 1.11.1985. Työntekijäpuoli on ilmoittanut työtaistelujen syyksi työnantajan toimeenpanemat lomautukset ja ne liittyvät siten koko telakkaa koskeviin neuvotteluihin vajaatyöllisyystilanteen selvittämiseksi.

Koko telakkaa koskevien työnseisausten samoin kuin varusteluosaston kirvesmiesten ja sisustusasennusosaston työntekijöiden toimeenpanemien työnseisausten tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa toimeenpantaviksi ilmoitettujen lomautusten peruuttamiseen ja vajaatyöllisyyden hoitamiseen muulla tavoin. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja lomautusta koskeviin määräyksiin. Näyttämättä on jäänyt, että edellä mainituilla työtaistelutoimenpiteillä olisi ollut tarkoitus painostaa työnantajapuolta neuvottelumenettelyä koskevissa kysymyksissä ja että työtaistelutoimenpiteet siten olisivat kohdistuneet työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden ei ole näytetty olleen jatkoa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 83/1985 mainituille työtaisteluille.

Työtaistelutoimenpiteisiin ovat osallistuneet 30.10.1985 Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamat 31 luottamusmiestä, joista kuusi on ollut myös ammattiosaston toimikunnan jäseniä, ja viisi muuta toimikunnan jäsentä sekä 13.11.1985 35 luottamusmiestä, joista seitsemän on ollut toimikunnan jäseniä, ja viisi muuta toimikunnan jäsentä ja lisäksi pääluottamusmies. Sisustusasenusosaston lakkoon 1.11. on osallistunut osaston luottamusmies ja toimikunnan kaksi muuta jäsentä. Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä luopumaan työtaistelutoimenpiteistä, minkä lisäksi ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Metallityöväen Liiton edustaja on 31.10.1985 ollut yhteydessä työntekijöihin. Liiton varapuheenjohtaja on ollut 12.11. yhteydessä pääluottamusmieheen ja edellyttänyt, että asiassa toimitaan työehtosopimuksen mukaisesti. Liiton palkkasihteeri on 13.11. käynyt telakalla vaatien luottamusmiehiä ja ammattiosastoa toimimaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla työrauhan palauttamiseksi ja neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi. Samana päivänä liitto on lisäksi toimittanut pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle teleksin, jossa on edellytetty toimimista työehtosopimuksen mukaisesti. Työtaistelutoimenpiteiden uusiutuessa ei Metallityöväen Liiton toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi voida pitää riittävinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 12 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Iirola, Vihma, M. Virtanen, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.