Labor court fines union and union section for violating collective agreement strike bans.

Tehtaan eräällä osastolla toimeenpantujen työnseisausten tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa palkkausta koskevissa erimielisyyksissä. Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliitto tuomittu puolestaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1984 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Nou- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudatta- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että mis- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työvel- nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. vollisuus 4 § Työrauhavelvoite Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä

________

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Oy W. Rosenlew Ab:n Porin puimuritehtaan osavalmistusosaston työntekijät olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että 50 työntekijää oli ollut lakossa 14.1.1986 kello 12:sta 16.1.1986 kello 6:een, istumalakossa 16.1.1986 kello 14-16 sekä lakossa 17.1.1986 kello 12:sta 21.1.1986 kello 6:een. Edelleen 22.1. kello 9 oli 50 työntekijää ryhtynyt lakkoon ja työpaikalla kello 11-12 pidetyn kokouksen jälkeen koko tehdas oli ollut lakossa samana päivänä kello 13-16. Työpaikalta oli 29.1.1986 poistunut 50 työntekijää kello 8.50 ja palannut töihin seuraavana päivänä.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan tuntipalkkojen korottamiseen 3 markalla. Vaatimus koski 23 työntekijää osaston 57:stä työntekijästä. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet muun muassa työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston asettama pääluottamusmies ja ammattiosaston valitsemat kaksi luottamusmiestä sekä eräs toimikunnan jäsenistä eivät olleet ryhtyneet vaatimuksista huolimatta toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen ehkäisemiseksi tai niiden lopettamiseksi. Päinvastoin he pääluottamusmiestä lukuunottamatta olivat lakkoon osallistumalla, vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosaston taholta ei ollut voitu havaita toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Työnantajaliitto oli ollut työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen jokaisen työtaistelupäivän osalta erikseen yhteydessä työntekijäliittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut ollut toivottua vaikutusta. Ammattiosasto oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa ja Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asian pääkäsittelyssä aikana työnantajaliitto on ilmoittanut 50 työntekijän ryhtyneen lakkoon 27.2.1986.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Porin Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan kuultavana oleva Porin Metallityöväen Ammattiosasto on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa ilmoitetut työtaistelutoimenpiteiden ajankohdat pitivät suunnilleen paikkansa. Osavalmistusosaston työntekijöistä oli suurin osa tehnyt päivätyötä kello 6.50-15.50 ja osa kaksivuorotyötä. Noin 50 työntekijää oli osallistunut työnseisauksiin yhteensä 30-32 tunnin ajan. Nämä toimet olivat alkaneet 14.1.1986 siten, ettei esimerkiksi pääluottamusmies ollut ollut työnseisauksesta etukäteen tietoinen. Koko puimuritehtaan yli 300 työntekijän mielenosoituslakko oli kestänyt ainoastaan kolme tuntia eikä se ollut kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, vaan lakko oli vastalause työnantajan epäjohdonmukaista menettelyä ja neuvotteluhaluttomuutta vastaan osavalmistusosaston palkkakiistassa. Työrauha oli sen jälkeen saatu palautetuksi.

Porin puimuritehtaalla tapahtuneet tuotannon muutokset olivat aiheuttaneet jälkeen jääneisyyttä palkkausjärjestelmässä erityisesti niin sanotuilla sivualueilla jo parin vuoden ajan. Työnantaja oli aikaisemmin luvannut tarkistaa palkkausta samanaikaisesti tuotannon muutosten toteuttamisen yhteydessä. Viimeksi joulukuussa 1985 työnantaja oli ilmoittanut, että työpaikalle perustettu niin sanottu MTM-työryhmä käsittelisi pikaisesti tammikuun alussa palkkauskysymyksiä. Työryhmän työ ei kuitenkaan ollut lähtenyt liikkeelle sovitulla tavalla työnantajan hidastelun vuoksi. Työnantaja oli siirrellyt palkkauserimielisyyden käsittelyä työ- ja muista ryhmistä toiseen useaan otteeseen ilman, että asiallisiin neuvotteluihin kiistasta oli päästy.

Puimuritehtaan pääluottamusmies samoin kuin työosaston luottamusmiehet olivat koko ajan vaatineet erimielisyyksien ratkaisemista neuvotteluteitse ja vastustaneet lakkoon ryhtymistä. Pääluottamusmies oli aktiivisesti pyrkinyt työrauhan palauttamiseen osavalmistusosastolla. Työnantajaliiton ilmoitusten jälkeen Metallityöväen Liitto oli useita kertoja kehottanut työrauhan palauttamiseen ja neuvottelujärjestyksen noudattamiseen puimuritehtaalla. Toimitsijat olivat olleet yhteydessä työpaikalle 14., 15., 16., 17. ja 22.1.1986. Työntekijäliitto oli lisäksi 17.1.1986 lähettänyt pääluottamusmiehelle ja ammattiosastolle sähkeen. Ammattiosaston puheenjohtajan matkan vuoksi ei kokousta ehditty saada koolle ennen tilanteen rauhoittumista 23.1.1986.

Lakoista aiheutuneet vahingot olivat osaston ja puimuritehtaan tuotannollisen tilanteen huomioon ottaen vähäisiä. Varsinaisiin painostusluonteisiin lakkoihin oli osallistunut vain noin 50 ammattiosaston yli 1 600 jäsenestä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy W. Rosenlew Ab:n Porin puimuritehtaan eräillä osastoilla on toteutettu tuotantotavan ja palkkausjärjestelmän muutoksia. Osavalmistusosastossa on työnantajan tarkoituksena ollut aloittaa vastaavia muutoksia koskevat järjestelyt vasta myöhemmin. Osavalmistusosaston työntekijöiden käsityksen mukaan heidän työtehtävänsä ovat kuitenkin lisääntyneet ja heidän palkkauksensa on jäänyt kehityksessä jälkeen. Näistä syistä osaston luottamusmies on 9.1.1986 esittänyt työnantajan edustajalle kolmen markan tuntipalkan korotusta osavalmistusosaston 23:n aika- ja sopimuspalkalla olevan työntekijän palkkoihin. Työnantaja on ilmoittanut 14.1.1986 aamupäivällä, ettei yleiskorotukseen ole aihetta.

Vaatimustaan tukeakseen ovat osavalmistusosaston 50 työntekijää aloittaneet työnseisauksen samana päivänä kello 12.00. He ovat palanneet töihin 16.1.1986 kello 6.00. Tyytymättöminä neuvottelujen pitkittymiseen he ovat olleet samana päivänä istumalakossa kello 14.00-16.00. Työntekijät ovat uudelleen aloittaneet työnseisauksen 17.1.1986 kello 12.00 ja palanneet töihin 21.1.1986 kello 6.00. Työntekijät ovat vielä olleet lakossa 22.1.1986 kello 9.00 alkaen ja, kun työnantaja on ilmoittanut asian käsittelyn jatkuvan seuraavana päivänä, on koko tehdas ollut lakossa kello 13.00-16.00. Osaston työntekijät ovat neuvottelujen jatkamisesta huolimatta poistuneet 29.1.1986 kello 8.50 työpaikalta ja palanneet töihin seuraavana päivänä 30.1.1986. Pääkäsittelypäivänä osastolla on ollut työnseisaus kello 10.50 alkaen.

Osaston luottamusmies on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että palkankorotusvaatimus on johtunut osaston työntekijöiden työtehtävien muuttumisesta. Työnantaja on siirtänyt työntekijäpuolen esityksen koko puimuritehtaan palkkarakenteen uudistamista käsitelleen niin sanotun MTM-työryhmän neuvoteltavaksi, joka puolestaan oli katsonut asian osaston sisäiseksi asiaksi. Yhtiön henkilöstöpäällikkö, jota on myös kuultu todistajana, on kertonut, että 23.1.1986 käydyissä neuvotteluissa on palkantarkistusesitykset käyty yksityiskohtaisesti läpi. Tällöin on yhden työntekijän palkkaryhmää tarkistettu, mutta se ei ole vaikuttanut palkkaukseen. Riippumatta siitä, että palkkausjärjestelmien laveus ja vaikeaselkoisuus ovat ilmeisesti vaikeuttaneet palkkatason vertailua eri työpisteissä, työtaisteluilla on työehtosopimuksen vastaisesti painostettu työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyksissä. Työtaistelut ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä työnseisausten yhtiölle aiheuttamista vahingoista. Tehtaan osastoinsinööri on todistajana kuultaessa arvioinut työnseisausten aiheuttaneen välittöminä menetyksinä tuotantolinjoilla 560 000 markkaa ja ylimääräisinä lentorahtikustannuksina 21 000 markkaa tappiota. Tehtaan pääluottamusmies on puolestaan todistajana kuultuna kertonut, ettei valmistamatta jääneiden puimurien arvoa voida pitää tappiona, sillä tuotantoa on jouduttu alentamaan keskusliikkeiden myyntiarvioiden pienentymisen vuoksi. Työtuomioistuimen mielestä ei yhtiön vahingon suuruutta ole mahdollista vielä lopullisesti arvioida.

Pääluottamusmies on kehottanut jatkuvasti työrauhan palauttamiseen ja pyrkinyt neuvottelemaan erimielisyyden kohteena olevista asioista. Ammattiosaston toimenpiteitä tilanteen selvittämiseksi ei kuitenkaan voida pitää riittävinä varsinkaan, kun se vastaa osaston luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenen osallistumisesta työnseisauksiin. Luottamusmiesten ei ole näytetty osallistuneen lakkoon 29.1.1986.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut työnseisauksista välittömästi Metallityöväen Liitolle, jonka toimitsijat ovat olleet työpaikalle yhteydessä puhelimitse 14, 15, 16 ja 17.1. sekä 22.1.1986. Työntekijäliitto on lisäksi lähettänyt pääluottamusmiehelle ja ammattiosastolle sähkeen. Työtaistelujen uusiutuessa tiheästi ei liitonkaan toimenpiteitä voida pitää kyllin tehokkaina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 11 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Porin Metallityöväen Ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Peltola, Äimälä, H. Rautiainen, Sulkunen ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.