Labor court orders employer and union to pay fines for violating collective agreement on social facilities.

Rakennusliike oli menetellyt tietoisesti työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään huolehtimatta siitä, että rakennustyömaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksessa niille asetetut vaatimukset.

Sosiaalitilojen asianmukaiseen kuntoon saattaminen oli kestänyt pitkään, eikä työnantajaliiton enempää kuin sen piiriyhdistyksenkään toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ollut pidettävä riittävinä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja liikkeen- harjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspinen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VII. Sosiaaliset määräykset

31 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin + 18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 31 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä

pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja.

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

KANNE

Kanteen perustelut

3.6.1985 toimitsija oli käynyt kolmannen kerran tarkastamassa sosiaalitilat. Samana päivänä yritykselle lähetetyssä kirjeessä oli todettu, ettei puutteita ollut korjattu miltään muilta osin kuin että juomavettä oli tällä kertaa ollut saatavilla. Kirjeestä oli lähetetty jäljennös työnantajajärjestöille. 12.6.1985 toimitsija oli käynyt neljännen kerran tarkastamassa sosiaalitilat. Samana päivänä työnantajalle lähettämässään kirjeessä hän oli ilmoittanut, että ruokailutila oli liian pieni ja liian matala. Siinä oli vain yksi pöytä, mikä oli työntekijämäärään nähden liian vähän. Tilassa oli sitä paitsi erittäin paha haju, mikä aiheutui vanhasta maalista, millä seinäpinnat oli maalattu. Pesutiloissa ei ollut saatavilla lämmintä vettä. Sosiaalitilat olivat siivoamattomat. Toimitsija oli jälleen muistuttanut työnantajajärjestöjä asiasta.

Viides tarkastus oli suoritettu 19.6.1985. Aiemmin havaitut puutteet olivat olleet korjaamatta. Toimitsija oli työnantajalle samana päivänä lähettämässään kirjeessä viitannut ruokailutiloissa olevien puutteiden osalta aikaisemmin lähettämiinsä kirjelmiin. Pukeutumis- ja pesutilat olivat olleet keskeneräiset eivätkä lattia- ja seinäpinnat olleet täyttäneet työehtosopimuksen määräyksiä ja paperipyyhkeet olivat puuttuneet. Jälleen toimitsija oli kirjeitse muistuttanut työnantajajärjestöjä. Vielä 16.8.1985 ja 22.8.1985 toimitetuissa tarkastuksissa työmaalla oli ollut sosiaalitiloissa puutteellisuuksia. 3.9.1985 suorittamallaan käynnillä toimitsija oli todennut, että sosiaalitilat olivat työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Aspinen & Kumpp.:n ja Risto Kauko Kullervo Aspisen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriyhdistykset olivat piiriasiamiestensä edustamina selostaneet usein pidettävissä neuvottelutilaisuuksissa ja toistuvilla käynneillään työmailla työehtosopimusten määräyksiä työnantajille ja näiden edustajille tähdentäen sopimusten noudattamisvelvollisuutta. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen piiriyhdistykset olivat erityisesti korostaneet työmaiden sosiaalitilamääräysten noudattamisvelvollisuuden ehdottomuutta. Liiton 22 piiriasiamiehelle oli annettu määräys selostaa jatkuvasti työnantajille ja näiden palveluksessa oleville toimihenkilöille puheenaolevia määräyksiä ja käynneillään työmailla eri puolilla Suomea valvoa niiden noudattamista.

Kysymyksessä oli pieni vain kolme paritaloa käsittävä työmaa, jonka sosiaalitilat työnantaja oli pyrkinyt järjestämään sellaisiksi, että ne kohtuudella täyttivät työehtosopimuksen määräykset. Esillä olevan työkohteen sosiaalitilajärjestelyt kuuluivat työehtosopimuksen 31 §:n 7 kohdan piiriin työmaan pienuuden vuoksi. Työntekijöiden tarpeet oli kohtuullisesti pystytty tyydyttämään työmaan sosiaalitiloilla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on maaliskuusta 1985 lukien urakoinut Tikkamikonmutkan pientalojen rakennustyömaalla Jyväskylässä. Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimesta rakennustyömaalla on toukokuun 24 päivän ja syyskuun 3 päivän 1985 välillä suoritettu kanteessa kerrotut yhteensä kahdeksan sosiaalitilojen tarkastusta. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, ettei työmaan vaatesuoja ole ollut riittävän tilava työntekijämäärään nähden. Muutoin sosiaalitiloissa on näytetty olleen kanteessa luetellut puutteellisuudet.

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on menetellyt tietoisesti työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksen 31 §:ssä niille asetetut vaatimukset

Tarkastuksista on kanteessa selvitetyin tavoin ilmoitettu työnantajalle, Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piirille. Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piirin piiriasiamies on vastineesta selviävin tavoin käynyt työmaalla ja vaatinut vastaavaa rakennusmestaria kunnostamaan sosiaalitilat. Samoin hän on ottanut yhteyttä rakennusliikkeen toimitusjohtajaan ja työpäällikköön vaatien sosiaalitilojen kuntoon saattamista.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vastineessa kerrotuin tavoin kirjeitse kehottanut yritystä ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piiriä huolehtimaan sosiaalitilojen kuntoon saattamisesta.

Sosiaalitilojen asianmukaiseen kuntoon saattaminen on kestänyt pitkään, eikä Suomen Rakennusteollisuusliiton enempää kuin sen Sisä-Suomen piirinkään toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ole pidettävä riittävinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike Aspinen & Kumpp. -nimisen avoimen yhtiön ja liikkeenharjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspisen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 12 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, edellisen 12 000 markkaa ja jälkimmäisen 10 000 markkaa. Lisäksi Rakennusliike Aspinen & Kumpp:n, liikkeenharjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspisen, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen