Labor court orders construction company and unions to pay fines for violating collective agreement social facility rules.

Rakennusliike oli menetellyt tietoisesti työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään huolehtimatta rakennustyömaan sosiaalitilojen kunnostamisesta työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi.

Työnantajaliiton enempää kuin sen piiriyhdistyksenkään toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ei voitu pitää riittävinä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aspinen & Kumpp. ja liikkeenharjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspinen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VII. Sosiaaliset määräykset

31 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin + 18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 31 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja.

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

KANNE

Kanteen perustelut

Toimitsija oli 13.8.1985 käynyt uudelleen työmaalla. Tarkastuksessa, jossa myös työmaan vastaava mestari oli ollut saapuvilla, oli todettu, että sosiaalitilat olivat edelleen työehtosopimuksen vastaiset. Ruokailutila oli edelleen liian pieni eikä peseytymistilassa ollut vieläkään lämmintä vettä saatavilla. Puku- ja pesutiloja ei ollut toiminnallisesti erotettu toisistaan. Vaatesuoja samoin kuin kuivaustila olivat liian pienet ja miesten käymälästä puuttui pisoaari. Tilat olivat siivoamatta. Työntekijöiden kertoman mukaan tilat oli siivottu enintään kerran viikossa. Toimitsija oli lähettänyt asiasta jälleen kirjeen yritykselle, Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirille. Näitä oli jälleen muistutettu valvontavelvollisuudesta ja siitä, etteivät työnantajajärjestöjen toimenpiteet olleet olleet riittäviä.

22.8.1985 toimitetussa tarkastuksessa oli edelleen todettu sosiaalitilojen työehtosopimuksen vastaisuus. Tällöinkin ruokailutila oli liian pieni eikä peseytymistilassa ollut lämmintä vettä saatavilla. Puku- ja pesutiloja ei ollut toiminnallisesti erotettu toisistaan, ja vaatesuoja samoin kuin kuivaustila olivat liian pienet. Tilat olivat myös siivoamatta. 3.9.1985 toimitsija oli käynyt työmaalla Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin piiriasiamiehen kanssa todeten, että sosiaalitilat olivat edelleen työehtosopimuksen vastaiset. 15.11.1985 eli asiasta käytyjen liittoneuvottelujen jälkeen toimitsija oli käynyt työmaalla, eivätkä sosiaalitilat olleet vieläkään olleet kunnossa. Kaikkien näiden tarkastusten jälkeen työnantajaa samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliittoa ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiriä oli muistutettu niiden velvollisuuksista työmaan sosiaalitilojen puutteellisuuksien vuoksi.

Liittojen välillä 22.10.1985 käydyssä neuvottelussa Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat ilmoittaneet vievänsä asian työtuomioistuimen tutkittavaksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Aspinen & Kumpp.:n ja Risto Kauko Kullervo Aspisen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

3.9.1985 tehdyn tarkastuksen aikaan ruokailutila oli siirretty rakenteilla olevaan huoneistoon. Työntekijöiden käytössä oli ja oli aikaisemminkin ollut juomavettä ja kertakäyttöjuoma-astioita. Puku- ja pesutilat olivat tuolloin tilaelementissä, joka oli muutettu toimitsijan vaatimuksesta, ja ne oli erotettu toisistaan toiminnallisesti. 15.11.1985 sosiaalitilat olivat olleet samanlaiset kuin edellisenkin tarkastuksen aikaan. Vettä ei tarkastuksen aikaan ollut tullut, koska vesijohto oli edellisenä yönä jäätynyt. Vastaava mestari oli kuitenkin laitattanut välittömästi samana päivänä uuden vesijohdon. Koko aikana sosiaalitilojen siivoaminen oli ollut yhden työntekijän tehtävänä. Työmaan vastaava mestari oli jokaisen tarkastuksen jälkeen kiinnittänyt erityistä huomiota siivoamiseen. Joitakin kertoja ulkopuoliset työntekijät olivat hoitaneet siivouksen.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri valvoivat yleisesti jäseniään työehtosopimusten määräysten noudattamisessa ja opastivat niitä asiassa. Kanteen tarkoittamassa asiassa Suomen Rakennusteollisuusliitto oli tehtyjen huomautusten jälkeen kehottanut Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin asiamiestä ja rakennusliikettä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon. Piiriasiamies oli käynyt työmaalla yksin ja yhdessä Rakennustyöläisten Keski-Suomen aluetoimiston toimitsijan kanssa kehottaen vastaavaa mestaria saattamaan sosiaalitilat työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon ja todeten tarkastusten yhteydessä työnantajan pyrkineen korjaamaan puutteita.

Työmaan alussa selvitetyn luonteen vuoksi ja kun työntekijöiden tarpeet oli voitu kohtuullisesti tyydyttää, ei rakennusliike ollut syyllistynyt työehtosopimuksen tahalliseen rikkomiseen. Suomen Rakennusteollisuusliitto samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri olivat toimineet valvontavelvollisuuden täyttämiseksi riittävästi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat, joiden lausumaan Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on syksystä 1984 lukien urakoinut As. Oy Tuukkasentien rakennustyömaalla Jyväskylässä. Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on pitänyt työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 19.6.1985. Tuolloin työmaan sosiaalitiloissa on havaittu kanteessa kerrotut puutteellisuudet. Toimitsija on sen jälkeen pitänyt työmaalla tarkastuksen 13.8., 22.8., 3.9. ja 15.11.1985, jolloin rakennustyömaan sosiaalitiloissa edelleen on todettu kanteessa selvitetyt puutteellisuudet. Kysymyksessä ei ole ollut työehtosopimuksen 31 §:n 7 kohdassa tarkoitettu poikkeustyömaa.

Rakennusliike Aspinen & Kumpp. on menetellyt tietoisesti työehtosopimuksen 31 §:n määräysten vastaisesti, kun se ei ole huolehtinut työmaan sosiaalitilojen kunnostamisesta työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi. Tehdyistä tarkastuksista huolimatta puutteiden korjaaminen on kestänyt pitkään.

Suoritetuista tarkastuksista ja niissä havaituista puutteista on kanteesta selviävin tavoin aluejärjestön toimesta ilmoitettu Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirille. Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin piiriasiamies on käynyt työmaalla tehtyjen huomautusten jälkeen ja muutoinkin ja käynneillään kertomuksensa mukaan opastanut työmaan vastaavana mestarina toiminutta henkilöä sosiaalitilojen kuntoon saattamisessa.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on osaltaan kirjein yritykselle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirille vaatinut työmaan sosiaalitilojen kunnostamista työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon. Kun sosiaalitilojen kuntoon saaminen on kestänyt kerrotuin tavoin pitkään ei Suomen Rakennusteollisuusliiton enempää kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirinkään kerrottuja toimenpiteitä voida pitää riittävinä niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike Aspinen & Kumpp. nimisen yhtiön ja liikkeenharjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspisen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 13 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, edellisen 14 000 markkaa ja jälkimmäisen 12 000 markkaa. Lisäksi Rakennusliike Aspinen & Kumpp:n, liikkeenharjoittaja Risto Kauko Kullervo Aspisen, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Suomalainen, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.