Labor court orders employer and unions to pay fines for violating construction safety agreement and neglecting supervision duties.

Jättäessään huolehtimatta siitä, että rakennustyömaan sosiaalitilat olisivat työmaan alkaessa vastanneet työehtosopimuksessa niille asetettuja vaatimuksia ja laiminlyödessään puutteiden korjaamisen suoritetuista tarkastuksista ja tehdyistä huomautuksista huolimatta työnantaja oli rikkonut tietoisesti työehtosopimusta.

Kun sosiaalitilojen kuntoon saattaminen oli kehotuksista huolimatta lykkääntynyt, ei työnantajaliiton eikä sen piirin voitu toimenpiteillään katsoa täyttäneen niille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. JH-Rakennus Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VII. Sosiaaliset määräykset

31 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin + 18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 31 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä

pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja.

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

KANNE

Kanteen perustelut

Aluejärjestön toimitsijan työmaalla 30.4.1985 toimittamassa uudessa tarkastuksessa ei sosiaalitiloissa havaittu tapahtuneen kohentumista. Sen vuoksi toimitsija oli ottanut uudelleen yhteyttä kantajaliittoon ja sen Sisä-Suomen piiriin ilmoittaen sosiaalitilapuutteellisuudet. Toimitsija oli suorittanut kolmannen tarkastuksen 9.5.1985, jolloin hän oli todennut, ettei puutteita sosiaalitilojen osalta ollut kaikilta osin vieläkään korjattu. Toimitsija oli jälleen lähettänyt asiasta tiedon yritykselle ja työnantajayhdistyksille.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut JH-Rakennnus Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että keväällä 1985 JH-Rakennus Oy:n toimintaa oli vaikeuttanut yhtiön toisen omistajan jääminen pois yhtiöstä. Työntekijöiden runsas sairastelu keväällä 1985 oli omalta osaltaan vaikeuttanut sosiaalitilajärjestelyjen edistymistä. Työntekijöiden kanssa ei sosiaalitilajärjestelyistä ollut vallinnut erimielisyyttä.

Ruokailutilojen korkeus oli täyttänyt työehtosopimuksen vaatimukset. Ruokailutilana oli ollut tilaelementti, jossa 220 cm:n korkeusvaatimuksesta voitiin vähäisessä määrin poiketa. Katto-, seinä- ja lattiapinnat oli maalattu, ja näin ollen ne täyttivät työehtosopimuksen vaatimukset. Kertakäyttöjuoma-astioita oli työmaalla ollut työntekijöiden saatavilla. Työmaalle oli järjestetty työnantajan toimesta vettä ja veden lämmitysmahdollisuus. Sosiaalitiloja oli pidettävä riittävän siisteinä ottaen huomioon keväisen kura-ajan ja sen, että työmaalla pihatyöt olivat olleet kesken. Tilajärjestelyjä oli vaikeuttanut se, että rakentamismääräykset asuntomessualueella rajoittivat tilojen sijoittelua. Erityistä vaikeutta oli aiheuttanut käymälätilojen järjestäminen.

Rakennustyömaan sosiaalitiloja oli heti tarkastuksen jälkeen alettu saattaa kuntoon. Heti Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön huomautuskirjeiden jälkeen Suomen Rakennusteollisuusliitto oli kehottanut piiriään ja JH-Rakennus Oy:tä toimiin, joilla työmaan sosiaalitilat saatettiin työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon.

JH-Rakennus Oy oli pieni rakennusliike ja sen työntekijät olivat hyväksyneet sosiaalitilajärjestelyt. Työntekijöiden sosiaalitilatarpeet oli tyydytetty kohtuullisesti. Ainakaan tahallaan yritys ei ollut työehtosopimusta rikkonut. Kerrotut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin toimenpiteet olivat riittävät niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat, joihin Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

JH-Rakennus Oy on alkuvuonna 1985 urakoinut Jyväskylän asuntomessualueella työkohteessa Ria Tiilikainen. Rakennustyöläisten Liiton Keski-Suomen aluejärjestön toimitsija on suorittanut rakennustyömaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 19.4., 30.4., 8.5. ja 9.5.1985. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, etteivät työmaan vaatesuojat ole olleet riittävän tilavat työntekijämäärään nähden. Ensimmäisen eli 19.4.1985 toimitetun tarkastuksen aikana on sosiaalitiloissa näytetty olleen muut kanteessa luetellut puutteellisuudet. Sosiaalitiloissa ei seuraavaan eli 30.4.1985 toimitettuun tarkastukseen mennessä ole tapahtunut parantumista. 8.5. ja 9.5. toimitetuissa tarkastuksissa on todettu joitakin korjauksia tapahtuneen aikaisemmin havaituissa puutteissa. Vielä 17.5.1985 toimitsijan käydessä työmaalla sosiaalitiloissa on ollut jonkin verran puutteellisuuksia.

Jättäessään huolehtimatta siitä, että sosiaalitilat olisivat työmaan alkaessa vastanneet työehtosopimuksen 31 §:ssä niille asetettuja vaatimuksia, ja laiminlyödessään puutteiden korjaamisen suoritetuista tarkastuksista ja tehdyistä huomautuksista huolimatta JH-Rakennus Oy on rikkonut tietoisesti työehtosopimusta.

Rakennustyöläisten Liiton aluejärjestön toimitsija on kanteessa kerrotuin tavoin tarkastusten jälkeen kirjeitse ilmoittanut tarkastuksissa havaituista puutteista paitsi työnantajalle myös Suomen Rakennusteollisuusliiton SisäSuomen Piirille ja Suomen Rakennusteollisuusliitolle.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on puolestaan vastineesta selviävin tavoin saatuaan tiedon rakennustyömaan sosiaalitilojen puutteellisuuksista kirjeitse kehottanut piiriään ja JH-Rakennus Oy:tä ryhtymään toimiin sosiaalitilojen kuntoon saattamiseksi. Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin piiriasiamies taas on vastineesta selviävin tavoin saatuaan tiedon työkohteen sosiaalitiloissa olevista puutteista käynyt työmaalla ja käyntien yhteydessä kehottanut työnantajaa huolehtimaan sosiaalitilojen saattamisesta asianmukaiseen kuntoon. Kun sosiaalitilojen kuntoon saattaminen kanteesta selviävin tavoin kehotuksista huolimatta on lykkääntynyt, ei Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin eikä Suomen Rakennusteollisuusliiton voida kerrotuilla toimenpiteillään katsoa täyttäneen niille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla JH-Rakennus Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 10 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, edellisen 16 000 markkaa ja jälkimmäisen 13 000 markkaa. Lisäksi Suomen Rakennusteollisuusliiton, Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin ja JH-Rakennus Oy:n on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Silenti, Pohjanoksa, Airaksinen, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.