Labor court dismisses union claim that valve installation pricing should follow pipe diameter instead of nominal size.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim regarding the pricing basis for valve installation in a collective agreement. The union argued that valve prices should be calculated based on the largest pipe diameter, similar to pipe fittings, while the employer maintained that the nominal size of the valve itself was the correct metric. The court ruled that since the valve's flow design primarily depends on the inlet pipe size and the pricing system was established years prior, the existing nominal size standard remained valid.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuksen urakkahinnoittelun 2 § ja 3 §:n mukaan: The court held that where a collective agreement specifies a pricing basis for valve installation based on nominal size, this standard prevails over arguments for using the largest connected pipe diameter, provided the original pricing logic remains consistent with the equipment's technical design.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen urakkahinnoittelun mukaan venttiilin hinta määräytyi tuloputken suuruuden eli nimellissuuruuden mukaan kun taas putken osia asennettaessa hinta määräytyi suurimman putken läpimitan mukaan. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että varoventtiilin asennuksessa hinta olisi käytännössä määräytynyt samoin kuin putken osaa asennettaessa. Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Oy Huber Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
11 §
URAKKAPALKAT
1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla kertoimilla:
PUTKIJOHTOALA
4.5.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Paikkakuntaluokka I 9,70 mk/yks. Paikkakuntaluokka II 9,51 mk/yks.
Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa 1984 on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §. YHTEISET MÄÄRÄYKSET
Mom. 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kohta 1. Putkien mittaus _______________
Putkijohdot mitataan putken keskiviivan pituutena putkistovarusteineen. Putkistovarusteet, kuten venttiilit ja putkenosat,
2 §. PUTKIASENNUS
Mom. 1. KIERREPUTKET (takorautaputket)
Putkien asennus, sovitus, katkaisu, jyrsintä, kier
________________
teittäminen, valmiiden putkikannattimien asennus ja niihin verrattavien kiinnitys, putken käyristys 25 mm asti, sekä tätä suurempien putkien käyristys enintään 15 astetta.
10 0,25
15 0,30
20 0,40
25 0,45
32 0,60 0,55
40 0,75 0,70
Putken osien asentaminen
Putken osien asentaminen, kun tätä varten on tehtävä kahdet kierteet. Tämä ei siis koske osien yhdistämistä valmiisiin kojeisiin eikä putkijohdoissa oleviin toisiin putkenosiin (katso piiroksia sivuilta 31 ja 32).
Tulkinta
Käyrien, kulmien ja T-kappaleiden asennuksesta maksetaan taulukko A sarake 5 mukaan, kun niitä varten on tehtävä kahdet kierteet.
Venttiilien ja paljetasaajien asennus
Venttiilien ja paljetasaajien, paisuntapoksien, äänen ja tärinän vaimentajien asennus niihin liittyvine tyhjennyslaitteineen. Hinta=taulukko A sarake 8.
3 §. KOJEIDEN ASENNUS
Mom. 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Tässä pykälässä mainittuihin hintoihin sisältyy kussakin kohdassa erikseen mainittujen venttiilien, hanojen ja varustimien asennus riippumatta siitä, asennetaanko ne suoraan kojeisiin tai niihin liittyviin johtoihin.
Kojeiden, sekoittajien ja hanojen liitosjohtoihin asennettavat säätö- ja sulkuventtiilit, jotka eivät sisälly asennushintoihin, hinnoitetaan kuten venttiilien asennus johtoon 2 §:n eri kohtien mukaan.
Erikoislaitteiden osalta edellytetään, että niiden mukana toimitetaan suomenkieliset asennusohjeet.
Mom. 5. VAROLAITTEET
Kohta 4. Varoventtiilit ______________
Erilliset varoventtiilit. Hinta 2 §:n eri kohtien venttiilihinnoittelun mukaan.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Huber Ab oli ollut velvollinen maksamaan kanteessa mainituille putkiasentajille putkijohtoalan työehtosopimukseen liittyvän hinnoittelun 2 §:n 1 momentin kohdan "Putken osien asentaminen" ja 3 §:n 5 momentin 4 kohdan mukaan määräytyvää urakkapalkkaa ja että Oy Huber Ab oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta putken osan suurimman läpimitan mukaan määräytyvää urakkapalkkaa ja tuomitsemaan yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kysymyksessä oli kanteessa mainitun varoventtiiliksi kutsutun varolaitteen asennus. Varoventtiilien asennushinta määräytyi urakkahinnoittelun 3 §:n 5 momentin 4 kohdan nojalla. Lopullinen asennushinta määräytyi urakkahinnoittelun 2 §:n venttiilien hinnoittelua koskevien määräyksien nojalla. Tämän mukaisesti venttiilien asennushinta oli taulukon A kahdeksannessa sarakkeessa, kun taas putken osien asennushinta oli mainitun taulukon viidennessä sarakkeessa. Varoventtiili ei ollut putken osa vaan venttiili.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että urakkahinnoittelun mukaan venttiilit ja putken osat kuuluivat putkistovarusteisiin. Venttiilit eroteltiin siten varsinaisista putken osista, mutta venttiilienkin osalta oli voimassa se urakkahinnoittelun määräys, että osien asentamisesta oli maksettava suurimman putken läpimitan mukaan. Venttiilin tulo- ja poistoputki voivat olla saman kokoisia, mutta yleensä poistoputki jo varoventtiilin luonteen johdosta oli suurempi. Kysymyksessä olivat olleet lämpöputket, joissa virtasi vesi. Asennetuissa 20 varoventtiilissä ei ollut ollut mukana höyryputkiin liittyviä venttiilejä.
VASTAAJIEN SELITYS
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat vielä lausuneet, että putken osien ja venttiilien asennushinnat olivat olleet urakkahinnoittelukirjassa jo vuodesta 1953 alkaen. Sen sijaan varoventtiilit oli otettu hinnoittelun piiriin vasta vuonna 1966. Tuolloin olisi varoventtiilien hinnoitteluperusteeksi voitu tarvittaessa ottaa putken osien hinnoittelu. Hinnoitteluperusteeksi oli kuitenkin otettu venttiilihinnoittelu. Varoventtiilit eivät säännöllisesti poikenneet muista venttiileistä. Varoventtiiliin liittyvät tulo- ja poistoputket voivat olla samansuuruisia tai erisuuruisia. Varoventtiilien hinnoittelu lähti venttiilin nimellissuuruudesta. Nimellissuuruus taas oli käytännössä sama kuin tuloputken koko, sillä venttiilin virtausteknisessä mitoituksessa ensisijainen merkitys oli tuloputken koolla. Tämän vuoksi paineenalennusventtiilikin oli hinnoiteltu tuloputken koon mukaan. Näin ollen pelkkä viittaus venttiilihinnoitteluun riitti määrittämään varoventtiilin asennushinnan.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kanteessa tarkoitetut putkiasentajat ovat keväällä 1984 työskennelleet Oy Huber Ab:n palveluksessa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan työmaalla, jossa heidän tehtävänään on ollut muun muassa asentaa kuumaa vettä johtaviin lämpöputkiin noin 20 varoventtiiliä. Erimielisyys koskee sitä, määräytyykö varoventiilin asennuksen hinta venttiiliin liittyvän suurimman putken läpimitan mukaan vai venttiilin verkoston puoleisen pään eli tuloputken suuruuden mukaan.
Työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu on tullut putkialalle vuonna 1953. Urakkahinnoittelun 2 §:n 1 momentin mukaan putken osia asennettaessa hinta määräytyy suurimman putken läpimitan mukaan. Luottamusmiehenä toimineen ja putkialan neuvottelukuntaan kuuluneen putkiasentajan työtuomioistuimessa antaman todistajalausunnon mukaan hinta on määritelty näin sen vuoksi, että liitettävän kappaleen suuretessa myös työmäärä lisääntyy. Sen sijaan venttiilin, esimerkiksi sulkuventtiilin, osalta hinnoitteluperusteena on venttiilin liittämisestä putkistoon aiheutuvan lisätyön korvaaminen määrätyllä hinnalla. Useimmissa venttiileissä liitäntäpäät ovat saman suuruisia.
Urakkahinnoittelun varoventtiilejä koskevan 3 §:n 5 momentin kohdan 4 määräys on otettu urakkahinnoitteluun vuonna 1966, josta alkaen määräys on ollut nykyisessä muodossaan. Urakkahinnoittelumääräyksen mukaan varoventtiilin hinta määräytyy 2 §:n eri kohtien venttiilihinnoittelun mukaan. Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen työntekijäpuolen ja työnantajapuolen edustajien käsitykset ovat eronneet siltä osin, oliko jo siinä vaiheessa, kun varoventtiilejä koskevat määräykset on otettu urakkahinnoitteluun, käytössä varoventtiilejä, joiden tulo- ja poistopään suuruus on ollut erilainen. Joka tapauksessa 1970-luvun alussa markkinoille on tullut varoventtiilejä, joissa tuloputki on pienempi kuin poistoputki. Työntekijäpuolen mukaan kysymyksessä oli uusi tuote, jossa varoventtiilille sovittu hinta ei vastannut tuotteeseen käytettyä työmäärää. Työntekijäliiton jaostosihteeri on kertonut, että tuolloin kentälle annettujen ohjeiden mukaan varoventtiili tuli rinnastaa putken osaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatu huomioon ottaen Putkijohtotyönantajaliitto ja Oy Huber Ab saavat itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Airaksinen, M. Virtanen, Kuivanen ja Pohja.
Tuomio oli yksimielinen.