Union fined for union member strike participation; union's monitoring duty breach confirmed by court.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the local union branch to pay a fine and cover legal costs for violating the collective agreement's peace obligation. The union failed to prevent its members and elected representatives from participating in strikes targeting wage rules. Consequently, the court found the union had neglected its supervisory duty to maintain industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreement Act: A trade union branch is liable for fines if it fails to supervise and prevent its members and elected representatives from participating in strikes or other breaches of the collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosaston ei ollut väitettykään toimineen mitenkään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun estämiseksi. Se vastasi sitä paitsi toimikuntansa jäsenten ja asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.
Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 30.3.1984 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 §
Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
II TYÖPALKAT
7 §
Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste
Työ- Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitte
_______
koh- luperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritainen tetään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä tunti- korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen palkka työn vaikeus, vaativuus tai työn sen tekijälleen
asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän keskitasosta.
Työnluokitus
Työn- Mom. 7. Liitot suosittelevat että työpaikoilla so
_______
luoki- vitaan työnluokituksen käytöstä, kun töiden keskitus näistä vaativuutta määritetään ja työkohtaisia palkkoja porrastetaan, ja että tällöin käytettäisiin liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja noudatetaan liittojen antamia menettelytapaohjeita.
Palkat Näin luokitetuista töistä maksetaan työkohtaisia ja tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusvaati- luokittain seuraaville väleille: vuusluokat
9 §
Suorituspalkka
Hin- Mom.1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek
______
noitte- nisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava lupe- tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suoritusruste palkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Suori- Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora tus- urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suopalkas- rituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän ta välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin sopi- osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy minen erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (ks. 30 §).
Ura- Mom. 2. Jos urakkaa varten ei ole kiinteää työhin
_______
kasta noittelua, sovitaan yksikkö- eli urakkahinta työsopi- nantajan ja sen työntekijän tai niiden minen työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan. Hinnasta sovitaan mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
KANNE
Kanteen perustelut
Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan luottamusmiestensä ja toimikuntansa jäsenten osallistua työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin sekä jättäessään huolehtimatta siitä, että sen jäsenet olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Myös Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt aikamäärät ja työntekijämäärät pitivät sinänsä paikkansa. Kuitenkin varsinaiset työnseisaukset, nimittäin istumalakot ja lakot olivat kestäneet yhteensä vain 11 tuntia. Kanteessa oli luettu myös eräät työpaikalla pidetyt kokoukset työehtosopimukseen kohdistuneiksi työtaistelutoimenpiteiksi. Kokouksissa oli käsitelty työpaikan tilannetta. Kokoukset olivat osittain liittyneet ruokatuntiin, ja niiden jälkeen oli yleensä palattu töihin. Kokoukset eivät liittyneet painostustoimenpiteinä muihin työnseisauksiin. Väärä oli sekin väite, että 10.2.1986 henkilöstön edustajat ja ammattiosaston puheenjohtaja olisivat vastoin kieltoa pitäneet työaikana kokouksen. Kysymyksessä oli ollut tilanteen selvittämiseksi tarpeellinen neuvonpito. Pääluottamusmies ei osallistunut työnseisauksiin ennen 19.2.1986. Yksi toimikunnan jäsenistä oli koko kanteen tarkoittaman ajan sairaslomalla ja toinen ajan 18.2. - 21.2.1986 sairaslomalla.
Metallityöväen Liitto on myöntänyt, että työnseisaukset olivat viimekädessä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin, joskin suoranainen syy oli ollut työnantajan soveltamisohjeen kirjaimen ja hengen vastainen toiminta.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Ajokki Oy:ssä on syksyllä 1985 vastineesta selviävin tavoin asianosaisliittojen edustajien läsnäollessa sovittu yrityksessä 24.10.1984 tehdyn palkkasopimuksen soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeen mukaan työntekijöiden suorituspalkkaus muodostui henkilökohtaisesta kiinteästä osasta ja suoritusosasta.
Työntekijöiden ansioiden alentuminen on johtanut siihen, että Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosasto on irtisanonut soveltamisohjeen 23.1.1986.
Työnantajapuoli on 18.2.1986 alkaen ottanut käyttöön osaurakkajärjestelmän (50/50) mukaisen palkkaustavan.
Liittojen edustajien läsnäollessa 26.2.1986 käydyssä neuvottelussa on todettu, että osaurakan ja STJ-aikojen käyttöönotto ja STJ-aikojen käyttö urakoinnissa on työehtosopimuksen mukaista. Samassa liittoneuvottelussa on todettu, että 31.5.1986 saakka käytetään osaurakoinnissa 60/40-mukaista rakennetta.
Ajokki Oy:n työntekijät ovat vastineesta ilmenevien palkkausvaatimustensa tukemiseksi toimeenpanneet 10.1.1986 jälkeen kanteessa luetellut lakot ja pitäneet kanteessa luetellut kokoukset työaikana.
Asiassa on selvitetty, että Ajokki Oy:n tuotantolaitoksella työntekijöiden kokouksiin, jos sellaisia pidetään työaikana, pyydetään etukäteen lupa työnantajan edustajalta. Yhtiön tällaisen käytännön huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kanteessa tarkoitettujen kokousten muodostaneen osan työtaistelua. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Työtaisteluun ovat ottaneet osaa Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet, jotka kanteessa on lueteltu. Ammattiosaston ei ole väitettykään toimineen mitenkään työtaistelun estämiseksi. Se vastaa sitä paitsi näiden edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.
Haastehakemuksessa ei ole ilmoitettu, milloin Metallityöväen Liitto on saanut työtaistelusta tiedon. 28.2.1986 toimitetussa esivalmistelussa kantajaliitto on ilmoittanut koko työtaistelutoimenpiteiden ajan vaatineensa Metallityöväen Liitolta toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Metallityöväen Liitto on ilmoittanut saaneensa ilmoituksen työpaikan erimielisyyksistä 27.1.1986, minkä jälkeen liitosta on otettu yhteyttä työpaikalle ja muistutettu työrauhavelvoitteesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta. Saatuaan ilmoituksensa mukaan 19.2.1986 tiedon työpaikalla tapahtuneista työnseisauksista liitto on vastineessa selviävin tavoin osallistunut työnantajaliiton kanssa erimielisyyden selvittämiseen Ajokki Oy:ssä. Näyttämättä on jäänyt, että Metallityöväen Liitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen Ammattiosasto tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 13 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla. Metallityöväen Liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.
Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Suhonen, Airaksinen, K. Rautiainen, Pohja ja Hietikko.
Tuomio oli yksimielinen.