Legislator Case Law & Legislation
TT:1986-29 AI generated

Labor court dismissed strike claim as workers' actions did not constitute a collective work stoppage.

Case Number TT:1986-29
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the claim that a group of sawmill workers had engaged in a work stoppage. The court found that while some workers stopped work due to disputes over piece-rate pay and safety gear, the actions did not meet the legal threshold for a collective strike. Consequently, the union's request for a work peace agreement was rejected because the events lacked the necessary organizational unity and intent.

Legislator headnote

AI generated

s. 1 § 10 TRL 1984; s. 1 § 11 TRL 1984: A work stoppage requires a collective intent and organized action; isolated incidents or unilateral decisions by individual workers or small groups do not constitute a work stoppage under the law.

Keywords

AI generated
work stoppage definition collective intent requirement labor dispute classification individual worker action work peace agreement labor union liability piece rate dispute

Cited Legislation

AI generated
s. 1 § 10 TRL 1984
s. 1 § 11 TRL 1984
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Esitetty selvitys ei riittänyt osoittamaan, että ammattiosaston olisi näytetty vastaavan höyläämön työnseisauksista.

Sahan ja jälkikäsittelyn työnseisausten aiheena oli ollut työntekijäpuolen vaatimus, joka koski suojavaatteiden saamista sahan siivoojille. Työehtosopimukseen ei sisältynyt määräyksiä suojavaatteista, eikä asiassa ollut väitettykään, että kysymys olisi ollut sellaisesta työturvallisuusasiasta, johon olisi ollut sovellettava työsuojelusopimuksen määräyksiä. Työrauhakanne hylätty.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosasto n:o 26 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 11.4.1984 solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Työrauhavelvoite

3 §.

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Suorituspalkat

13 §.

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

M u i s t. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama. Työntekijöiden, jotka työskentelevät samassa työkohteessa ja joiden työmäärä on suorassa suhteessa urakkatyöntekijän työmäärään, tulee kuulua saman urakkahinnoittelun piiriin.

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Kajaani Oy:n sahan ja höyläämön työntekijät, jotka kuuluivat jäseninä Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosastoon, olivat ryhtyneet työtaistelutoimiin seuraavasti:

1. 11.10.1985 noin kello 15 höyläämön 23 työntekijää oli ryhtynyt kolme työvuoroa kestäneeseen lakkoon. Lakon syyksi luottamusmies oli ilmoittanut työnantajan käyttäytymisen.

2. 28.10.1985 kello 15.38 olivat sahan ja jälkikäsittelyn työntekijät ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa hankkimaan sahan siivoojille suojavaatteet. Luottamusmies oli ilmoittanut lakon syyn ylimestarille. Lakko, johon oli osallistunut 132 työntekijää, joukossaan kolme ammattiosaston toimikunnan jäsentä, oli päättynyt 29.10.1985 kello 15.

3. 31.10.-1.11.1985 oli 77 sahan ja jälkikäsittelyn työntekijää ryhtynyt uudelleen lakkoon, jonka seurauksena aamuvuorossa 31.10.1985 ei ollut sahattu ollenkaan ja 31.10.1985 iltavuorossa ja 1.11.1985 molemmissa vuoroissa toinen sahauslinja oli ollut pysähdyksissä. Luottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi edellä sanotun suojavaatekysymyksen.

4. 1.11.1985 kello 17.40 oli 10 höyläämön työntekijää aloittanut lakon painostaakseen työnantajaa maksamaan palkkaa sellaisen urakkahinnoittelun perusteella, jota ei sanottuun työhön tarkoitettu. Lakko oli kestänyt 6 tuntia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kajaani Oy:n sahan ja höyläämön työntekijät olivat olleet lakossa 11.10.1985 ja 28.10.1985 sekä 31.10.1985 ja 1.11.1985. Ensimmäinen lakko oli saanut alkunsa siitä, että höyläämön päällikkö oli jo vuosia kutsunut silloin tällöin puhutteluun joitakin työntekijöitä. Puhutteluissa hän oli kehottanut työntekijöitä etsimään uutta työpaikkaa. Syitä tähän kehotukseen hän ei ollut kertonut. Puhuttelussa olleet olivat työskennelleet talossa monta vuotta. Esimerkiksi viimeksi puhuttelussa ollut työntekijä oli ollut yhtiön palveluksessa ainakin 10 vuotta ja ollut tunnollinen työntekijä. 28.10.1985 sahan ja jälkikäsittelyn työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon, koska heidän mielestään työnantajan oli vihdoinkin korvattava työntekijöiden suojavaatteet. Tästä oli työpaikalla neuvoteltu ainakin viiden vuoden ajan. Sitä paitsi keskusvoitelujärjestelmän kuljettimista oli vuotanut jo pitkään rasvaa ja likaa työntekijöiden päälle. Tämä oli aiheuttanut vieläkin vaaran muun muassa siivojien terveydelle.

31.10.-1.11.1985 sahan toinen linja oli seissyt, koska sahalla oli jatkuvasti työvoimapulaa. Kysymyksessä ei siis ollut ollut työtaistelu silloin, kun vain toinen linja seisoi.

1.11.1985 höyläämön aamuvuorossa ollut työnjohtaja oli esittänyt, että urakkahinnoittelua höylällä olisi pitänyt muuttaa huonommaksi kuin se oli ollut. Aikaisemmin oli höylän hinnoittelu ollut 95 penniä/100 jm, kun sen nyt olisi työnjohtajan mielestä pitänyt olla 60 penniä/100 jm. Kun työntekijät eivät olleet suostuneet huononnukseen, he olivat alkaneet höylätä tuntityönä. Myöhemmin iltavuoron työnjohtaja oli ilmoittanut hinnoitteluksi korkeamman hinnoittelun. Hetken päästä tämäkin hinnoittelu oli muuttunut, ja höyläys oli alkanut työnjohtajan vaatimuksesta tuntityönä. Työntekijöiden mielestä höylällä oli noudatettava sovittua hinnoittelua myös sinä päivänä, jolloin lakko oli alkanut eli 1.11.1985.

Työnseisaukset olivat syntyneet suunnittelemattomasti eikä ammattiosaston puheenjohtaja ollut niistä tiennyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kantaja on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että höyläämön päällikkö oli keskustellut kahden kesken eri työntekijöiden kanssa, ja kysymys oli useinmiten ollut työaikojen noudattamisesta.

Siivojien suojavaatekysymyksestä oli neuvoteltu useiden vuosien ajan. Työnantajan mielestä kysymys oli työvaatetuksesta eikä suojavaatteista.

Aamuvuoron aikana 31.10.1985 olivat molemmat sahauslinjat olleet pysähdyksissä lakon takia. Iltavuoron aikana molemmat linjat olivat seisseet ensimmäiset puolitoista tuntia, minkä jälkeen toinen linja oli käynnistynyt. 1.11.1985 sekä aamuettä iltavuoron aikana toinen sahauslinja oli ollut pysähdyksissä. Jos kaikki lakkoon osallistuneet työntekijät, jotka eivät olleet olleet sairauden takia työkyvyttömiä, olisivat saapuneet työhön, olisi molemmilla sahauslinjoilla pystytty sahaamaan 31.10. ja 1.11.1985.

Höyläämön aamuvuorossa 1.11.1985 työnjohtaja ei ollut esittänyt sovitun urakkahinnoittelun muuttamista huonommaksi vaan aivan uutta urakkaa, jolle oli ollut vaihtoehtona tuntityö. Työntekijät olivat valinneet tuntityön. Syy siihen, miksi ei ajettu hinnoittelulla 95 penniä/100 jm, oli ollut se, ettei ko. tuotetta ollut tarvinnut lainkaan lajitella. Työntutkimukseen perustuva hinnoittelu 95 penniä/100 jm sisälsi lajittelun. Iltavuoron työnjohtaja oli vahingossa ilmoittanut urakkahinnaksi 95 penniä/100 jm. Tämän virheen hän oli korjannut vajaan tunnin työskentelyn jälkeen, tarjoten työntekijöille samanlaista urakkaa kuin aamuvuorollekin oli tarjottu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kajaani Oy:n höyläämön 23 työntekijää on ollut kolme työvuoroa jatkuneessa lakossa 11.10.1985 alkaen kello 15.00. Luottamusmies on ilmoittanut lakon syyksi höyläämöpäällikön käytöksen työntekijöitä kohtaan ja työntekijäin pikkutarkasta valvonnasta johtuvan työrauhan puuttumisen tuotantohallissa. 10 höyläämön työntekijää on 1.11.1985 toimeenpannut kuusi tuntia kestäneen lakon, joka on aiheutunut erään työn palkkauksesta syntyneestä erimielisyydestä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Iirola, M. Virtanen, Pohjanoksa, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.