Labour court dismisses appeal regarding which collective agreement applies to an optometrist employee.

Kuultavat Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Liikeväen Liitto r.y. Handels- och industritjänstemannaförbundet r.f. Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y. Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 15.3.1983 tehdyssä työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon, Suomen Liikeväen Liittoon tai Handels- och industritjänstemannaförbundetiin kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Vastaavat määräykset on Kaupan Työnantajaliiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin välillä myös 15.3.1983 tehdyssä työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 15.3.1983 tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon, Suomen Liikeväen Liittoon ja Handels- och industritjänstemannaförbundetiin kuuluvien täysin työkykyisten: - vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myyjäharjoittelijain ja korjausompelijoiden, - somistajien, - varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain sekä pika- tai noutotukuissa työskentelevien työntekijäin, - vahtimestarien, - siivoojien ja - lähettien palkkaehdot

Vastaavat määräykset on Kaupan Työnantajaliiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin välillä niin ikään 15.3.1983 tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Suomen Silmäoptikkojen Liiton ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välillä 1.4.1983 tehdyssä optikoita ja optikko-oppilaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

1 § SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS

Tässä sopimuksessa määrätään Suomen Silmäoptikkojen Liitto ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa tai Suomen Optikoiden Ammattiliitto ry:n jäseninä olevien optikkoina tai myymälänhoitajaoptikkoina toimivien laillistettujen optikoiden ja valtion optikkojaostossa opiskelevien optikko-oppilaiden työehdot.

KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Hilkka Kyllikki Alanne on lausunut, että hän oli toiminut optikkona Helsingistä olevan Instrumentarium Oy:n palveluksessa. Yhtiö oli soveltanut työsuhteeseen toiselta puolen Kaupan Työnantajaliiton sekä toiselta puolen Liiketyöntekijäin Liiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin kesken solmittua myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työsuhteeseen olisi kuitenkin työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla tullut soveltaa Suomen Silmäoptikkojen Liiton ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välistä optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta. Alanne oli suorittanut näöntarkastuksia ja silmälasien myyntityötä, jota muu kuin optikko ei saanut tehdä. Näöntarkastusten kestoaika oli ollut vähintään puoli tuntia yhtä tarkastusta kohden. Näöntarkastuksia oli ollut keskimäärin ainakin viisi päivässä.

Alanteeseen olisi ensisijaisesti tullut soveltaa kyseistä erikoisammattiryhmää varten solmittua, valtakunnallista ja yleissitovaa optikoita ja optikkooppilaita koskevaa työehtosopimusta. Työsuojeluhallitus oli lausunnossaan 12.10.1984 todennut optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen täyttävän ne edellytykset, mitkä korkein oikeus on 17.5.1974 antamassaan ratkaisussa edellyttänyt yleissitovalta työehtosopimukselta. Yhtiön kohdalla ei teollisuuslinjaperiaate ollut toteutunut ja yhtiössä sovellettiinkin hyvin monia ammattikuntapohjaisia työehtosopimuksia. Juuri kaupan alalla olikin löydettävissä varsin runsaasti ammattikuntapohjaisia työehtosopimuksia. Esittämiensä näkökohtien tueksi kantaja oli viitannut työtuomioistuimen lausuntoihin n:ot 103/1976 ja 109/1977.

Vuonna 1983 voimassaolleen optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen 10 §:n lauantaityökorvauksia koskevan kohdan mukaan työnantajan oli maksettava kesäaikana ajalla 23.5.-15.8. lauantaina tehdystä työstä 100 %:lla korotettu peruspalkka. Vastaajayhtiö oli kieltäytynyt vaatimuksista huolimatta maksamasta Alanteelle puheena olevia korotuksia, joiden määrä oli yhteensä 2 474,70 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Alanne on vaatinut Instrumentarium Oy:n velvoittamista soveltamaan hänen työsuhteeseensa optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta ja suorittamaan hänelle saamatta jääneenä työpalkkana 2 474,70 markkaa ja odotusajan palkan kuudelta päivältä kummankin 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 2.7.1984 lukien sekä yhtiön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

VASTINE RAASTUVANOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Instrumentarium Oy on lausunut, että optikoita ja optikko-oppilaita koskeva työehtosopimus ei ollut Alanteen ja yhtiön välisessä työsuhteessa sitovana sovellettava työehtosopimus. Alanteen työsuhteessa, joka oli päättynyt hänen eläkkeelle siirtymisensä johdosta, yhtiö oli soveltanut myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Se koski soveltamisalansa mukaan Kaupan Työnantajaliiton tukkuja vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenyritysten, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä ja varastoissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja.

Yhtiön palveluksessa Alanne oli työskennellyt myymälä- ja tukkuryhmän vähittäiskauppaa edustavan Nissen-myymäläketjun myymälässä optikkomyyjänä. Hänen pääasiallinen tehtävänsä oli ollut silmälasien ja muiden optiikka-alan tuotteiden vähittäismyyntityö, johon silmälasimyynnin osalta liittyivät myös suoritettavat näöntarkastukset. Näin ollen valtaosan Alanteen työtehtävistä oli muodostanut yhtiön harjoittaman erikoiskaupan myyntityö. Koulutukseltaan Alanne oli optikko, mikä toisaalta oli mahdollistanut hänen suorittamansa näöntarkastukset. Näöntarkastuksen suorittaminen ei kuitenkaan muuttanut sitä tosiasiaa, että Alanne oli ollut vähittäiskaupan alalla myyntityössä työskennellyt toimihenkilö, jonka suorittamaa myyntityötä suoritettavat näöntarkastukset palvelivat.

Huomioon ottaen toimialan eli vähittäiskaupan ja Alanteen suorittamat työtehtävät oli hänen työsuhteessaan sovellettava tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden myymälöissä ja varastoissa työskenteleviä työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Kaupan alan työehtosopimuksen soveltamiseen yhtiö oli myös työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sitoutunut järjestäytymällä työnantajana tältä osin Kaupan Työnantajaliittoon. Työnantajana yhtiö oli työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perusteella velvollinen soveltamaan kaupan työehtosopimusta Alanteeseen riippumatta siitä, kuinka hän oli työntekijänä järjestäytynyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Instrumentarium Oy on pyytänyt kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta olisi sovellettava kanteessa tarkoitetussa Hilkka Alanteen ja Instrumentarium Oy:n välisessä työsuhteessa.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Kaupan Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Hilkka Kyllikki Alanteen työtehtävistä

Alanne on suorittanut näöntarkastuksia keskimäärin kaksi ja puoli tuntia työpäivässä. Hänen työajastaan on siis mennyt muuhun työhön, silmälasien myyntityöhön, enin osa.

Sekä kantaja että vastaaja ovat käsityksemme mukaan yhtä mieltä Alanteen työtehtävistä. Pääasiallinen työ on myyntityötä, silmälasien myyntityötä kantajan mukaan tai erikoiskaupan myyntityötä vastaajan mukaan.

Instrumentarium Oy on KTL:n jäsenyritys ja se harjoittaa mm. optisen alan tukku- ja vähittäiskauppaa. Instrumentarium Oy:n myymälöissä työskentelevät työntekijät ovat kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain soveltamispiirissä. Myymälöiden aukioloaika määräytyy noudattaen vähittäiskaupan liikelaista annettua lakia.

Harkittaessa sitä kuuluuko työntekijä myyjiä koskevien työehtosopimusten soveltamispiiriin ovat ratkaisevina tekijöinä yrityksen toimialan ja työntekijän työtehtävien pääasiallisuus. Kun sekä kantaja että vastaaja ovat yhtä mieltä siitä, että Instrumentarium harjoittaa tukku- ja vähittäiskauppaa omana toimialanaan ja Alanteen pääasiallisena työtehtävänä on myyntityö, tulee Alanteen työsuhteeseen sovellettavaksi myyjien ja varastotyöntekijöiden sekä työehtoja että palkkoja koskevat työehtosopimukset.

Tuotteilla, joiden vähittäis- tai tukkukauppaa yritys harjoittaa, ei ole merkitystä myyjiä- ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan kannalta. Työehtosopimus koskee niin päivittäistavara- kuin erikoistavaratuotteidenkin vähittäiskauppaa. Myyntityötä suorittavan myymälätyöntekijän koulutuksella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, kuuluuko hän työehtosopimuksen soveltamispiiriin vaiko ei.

Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y:n välisestä työehtosopimuksesta

Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y:n välisen työehtosopimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena ei ole ollut suinkaan työehdoista määrääminen vaan Instrumentarium Oy:n kilpailuaseman huonontaminen saattamalla se eriarvoiseen asemaan verrattuna Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y:n jäsenyrityksiin.

Liiketyöntekijäin Liitto, Suomen Liikeväen Liitto ja Handels- och industritjänstemannaförbundet ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

Hilkka Kyllikki Alanne oli toiminut Instrumentarium Oy:n palveluksessa optikkona. Hänen tehtäviinsä kuului pääasiallisesti näöntarkastusten suorittaminen ja silmälasien myyntityö. Näitä tehtäviä voi optikon toimen harjoittamisesta annetun lain (429/60) mukaan suorittaa vain laillistettu optikko.

Instrumentarium Oy oli soveltanut Alanteen työsuhteeseen toiselta puolen Kaupan Työnantajaliiton sekä toiselta puolen Liiketyöntekijäin Liiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin kesken solmittuja työehtosopimuksia. Alanteen mielestä hänen työsuhteeseensa olisi tullut soveltaa Suomen Silmäoptikkojen Liiton ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välistä optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta.

Aikaisempi käytäntö

Työtuomioistuin on aikaisemmin käsitellyt kaupan alan työehtosopimuksen ulottuvuutta. Eräs tällainen tuomio (161/81) käsitteli yksityissektorin myymälänhoitajien ja osastopäälliköiden työehtoja. Kysymys jutussa oli siitä, sovelletaanko kaupan alan

työehtoja koskevaa työehtosopimusta myöskin yksityissektorin esimiehiin. Esimiehiä varten ei tuolloin ollut erikseen solmittua työehtosopimusta. Tuossa jutussa vastaajina olleet Kaupan Työnantajaliitto ry. ja Oy Stockmann Ab lausuivat, ettei myyjiä koskevaa työehtosopimusta ollut sovellettava Oy Stockmann Ab:n osastopäälliköihin. Kantaansa vastaajat perustelivat sillä, että myyjien palkkoja koskevaa työehtosopimusta sovellettiin ja oli aina sovellettu vain palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa mainittuihin henkilöstöryhmiin eikä siten esim. esimiehiin. Myyjien työehtoja koskevan työehtosopimuksen ulottuvuus oli vastaajien mielestä sama kuin palkkoja koskevan työehtosopimuksenkin. Kantajana ollut Liiketyöntekijäin Liitto katsoi, että myyjien työehtoja koskevan työehtosopimuksen ulottuvuus oli palkkasopimusta laajempi. Työtuomioistuin katsoi tuolloin, että työehtosopimuksen määräyksiä tuli soveltaa vain niihin työntekijöihin, joihin niitä nimenomaan oli sovittu sovellettavaksi ja hylkäsi kanteen.

Hilkka Kyllikki Alanteen työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus

Myyjien ja varastotyöntekijäin palkkasopimusta sovelletaan vain sopimuksen 1 §:ssä lueteltuihin henkilöstöryhmiin. Tähän luetteloon eivät sisälly optikot tai optikko-oppilaat.

Edellä lausumansa perusteella allekirjoittaneet liitot toteavat, ettei myyjien ja varastotyöntekijäin palkkoja koskevaa työehtosopimusta sovelleta optikko Hilkka Kyllikki Alanteen työsuhteeseen.

Suomen Silmäoptikkojen Liitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Optikon ammatista annettu laki (v. 1961) ja lääkintöhallituksen yleiskirje 1704 edellyttävät, että optikon on oltava aina myymälässä, mikäli siellä sovitetaan tai myydään silmälaseja. Nämä määräykset ja alallamme vallinnut työllisyystilanne johtivat siihen, että tietyt työehdot Suomen Optikoiden Ammattiliitto ry:n ja Suomen Silmäoptikkojen liitto ry:n välisessä optikoita ja optikko-oppilaita koskevassa työehtosopimuksessa poikkeavat kaupan myyjiä koskevasta sopimuksesta. Mm. lauantaityön korvaamisessa on ollut eroja.

Olosuhteiden muututtua ja työehtojen yhdenmukaistamiseksi on liittomme nyttemmin asettunut ehdottamaan optikoillekin työehtosopimusta, joka lähinnä vastaisi kaupan yleistä myyjiä koskevaa sopimusta taulukkopalkkoja lukuunottamatta.

Luonnollisestikin pidämme tärkeänä, että kaikki alamme työnantajat noudattaisivat samaa, optikoita koskevaa työehtosopimusta.

Suomen Optikoiden Ammattiliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Sovellettava työehtosopimus

Työntekijänä toiminut optikko Alanne on tehnyt työsopimuksen työnantajansa kanssa optikkona, ei myyjänä, jolloin Alanteeseen olisi, työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan, ensisijaisesti tullut soveltaa kyseistä ammattiryhmää varten solmittua, valtakunnallista ja yleissitovaa optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta, riippumatta siitä miten Instrumentarium Oy oli työnantajana järjestäytynyt.

OPTIKON AMMATTI JA TOIMENKUVA

Laki, asetukset ja Lääkintöhallituksen yleiskirje

Optikon tointa säätelee laki optikon toimen harjoittamisesta 429/60 ja sen perusteella annetut asetukset n:o 212/61 ja 654/78. Laissa määrätään Lääkintöhallitus valvomaan optikon toimen harjoittamista.

Lääkintöhallitus on antanut yleiskirjeen n:o 1704, joka varsin tarkoin ja yksiselitteisesti ilmaisee, että silmälasien määräämistä ja sovittamista ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu henkilö.

Toimenkuva

Edellä mainitut laki ja asetukset, sekä Lääkintöhallituksen yleiskirje pitkälle määrittelevät optikon toimenkuvan, jossa tärkeimpiä työtehtäviä ovat: näöntarkastus, silmälasien sovittaminen, esittely, mitoittaminen, valmistus, luovutus ja lopputarkastus, huolto- ja korjaukset, piilolasien määrääminen ja sovittaminen, heikkonäköisten apuneuvojen määrääminen ja sovittaminen.

Näistä edellä luetelluista töistä ainoastaan kehysten esittelyä voi suorittaa ns. myyjä eli oikeammin kehysesittelijä. Optikko on siis erikoisammattilaisena yksinomaisesti oikeutettu välittämään näitä tiettyjä terveydenhuoltoalan näönhuollon palveluita ja "välineitä", silmälaseja, silmälasien tarvitsijoille. Muita tehtäviä optikkoliikkeessä suorittava avustava henkilökunta on siis selvästi eri ammattiryhmä.

Optikoiden päivittäinen työaika jakautuu optikon toimenkuvan mukaisiin työtehtäviin lähes 90 % sekä muihin hallinnollisiin, myymälä- ja myyntityötehtäviin noin 10 %.

Optikkokoulutus/laillistaminen/Lääkintöhallituksen Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri

Optikoiden koulutus, jota laki ja asetus edellyttävät, tapahtuu Ammattikasvatushallituksen terveydenhuolto-opetuksen osaston johdon ja valvonnan alaisena Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen Optikkojaostossa. Optikkokoulutuksen pituus on 4 1/2 v. Optikon tointa saa harjoittaa ainoastaan Lääkintöhallituksen laillistamat optikkokoulutuksen saaneet ja terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteriin optikon ammattiryhmään merkityt laillistetut optikot.

Optikon työ osana terveydenhuoltoa

Optikon toimen luonne on ensisijaisesti terveydenhuoltoa eikä osa tiettyä myyntityötä, kuten vastaajan vastineessa annetaan ymmärtää. Myyntityö liittyy optikon toimenkuvaan siten, että optikko näönhuollon ammattilaisena tuottaa terveydenhuoltoalan palveluja vastiketta vastaan.

Optikkoliike ei voi toimia ilman optikkoa. Näin ollen ei Instrumentarium Oy voi harjoittaa "silmälasikauppaa" ilman optikkoa.

Instrumentarium Oy käyttää Alanteen työtehtävistä virheellistä nimitystä "optikkomyyjä". On olemassa vain myyjiä ja optikoita. Vastaajalle myyminen on tärkeätä, mutta sitä ei tule liittää harhaanjohtavassa mielessä näönhuoltopalveluja tuottavaan optikkoon käyttämällä nimitystä "optikkomyyjä" saati rinnastamalla nämä kaksi eri ammattiryhmää.

Työtehtävien eroista ja optikon toimen vastuullisuudesta johtuen palkkauserot ovat huomattavat, mikä osaltaan vaikuttanee Instrumentarium Oy:n haluun rinnastaa optikot ja myyjät.

Palkkauserot ovat suoraan verrannolliset koulutusaikaan, verrattaessa pitkäaikaisesti koulutettua optikkoa ja ammattikouluttamatonta myyjää.

Optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen palkkaluokitus on tasoltaan sellainen, että optikkona vasta aloittavan palkka vastaa myymälä- ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksen ylintä palkkaa. Optikoita koskevan työehtosopimuksen ylin palkka on noin 3.000,- korkeampi kuin myymälä- ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukainen ylin palkka.

Optikon työajan jakautuminen

Optikon työajan keskimääräisestä jakautumisesta on selvitys Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen Optikkojaoston antamassa lausunnossa. Siitä voidaan todeta, että optikon työtehtäviin käytettävä aika on erittäin huomattava osa optikon työpäivästä. Muistettava on, että optikon työtehtäviä eivät muut työntekijät optikkoliikeessä saa suorittaa.

Optikoiden järjestäytyneisyys

Työntekijän asemassa olevat optikot ovat järjestäytyneet vain Suomen Optikoiden Ammattiliittoon. Optikoita ei ole jäseninä Liiketyöntekijäin Liitossa, eikä saatujen tietojen perusteella muissakaan kaupan alan työntekijäliitoissa. Järjestäytymisasteemme on nykyisin 84 %. Jäseniä liitossamme on 515, josta optikoita 358 ja optikko-oppilaita 157.

Instrumentarium Oy:ssä sovellettavat erikoisalojen työehtosopimukset

Saadun selvityksen perusteella toteamme, että Instrumentarium Oy:ssä sovelletaan erikoisalojen työehtosopimuksista mm. ammattikoulutukseen perustuvaa jalkojenhoitajia koskevaa työehtosopimusta. Lisäksi sovelletaan seuraavien muiden työntekijäryhmien työehtosopimusta: siivoojat, somistajat, konttorityöntekijät, kaupan atk-toimihenkilöt, myyjät, varastotyöntekijät, varasto- ja kuljetusesimiehet.

Tämän vuoksi ei ole perusteltua olla soveltamatta myös optikoiden koulutukseen ja viranomaisen laillistukseen perustuvan ammattiryhmän työehtosopimusta, eikä Instrumentarium Oy:n esittämä väite teollisuuslinjaperiaatteesta kestä.

Optisen alan työehtosopimukset

Työehtosopimuksia on optisen alan työnantajajärjestön (SSOL) sekä optikoiden oman työtekijäjärjestön (SOA) kesken solmittu vuodesta 1975 alkaen. Ensimmäinen optikoiden valtakunnallinen palkkaehtoja koskeva sopimus on ollut jo vuonna 1972.

Yhteenveto

Haluamme kiinnittää työtuomioistuimen huomion vielä siihen, että Alanteen maksetun palkan lähtökohtana on ollut optikon työ ja palkka eikä Instrumentarium Oy:ssä maksettavan myyjäryhmän palkkojen mukainen palkka ja, että Alanteen oma arvio optikon työtehtävien jakautumisesta hänen työsuhteessaan vastaa optikoiden keskimääräistä työajan jakautumista.

Huomioon ottaen sen, että Alanne on tehnyt työsopimuksen optikoksi Lääkintähallituksen laillistamana optikkona, sekä hänen työtehtävänsä, on selvää, että hänen työsuhteessaan olisi tullut soveltaa - alan ainoaa valtakunnallista ja yleissitovaa - optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta.

Suomen Silmäoptikkojen Liitto on lisälausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Kuten 4.9.1985 työtuomioistuimelle antamassamme lausunnossa olemme korostaneet, tulee kaikkien alamme työnantajien noudattaa samaa, optikoita koskevaa työehtosopimusta.

Yhdymme myös Suomen Optikoiden Ammattiliitto ry:n työtuomioistuimelle 30.9.1985 antamaan lausuntoon sekä siinä esitettyihin mielipiteisiin.

Kaupan Työnantajaliitto on lisälausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

Koska muiden lausunnonantajien kannanotot vireillä olevassa lausuntoasiassa eroavat Kaupan Työantajaliiton työtuomioistuimelle varsinaisessa lausunnossaan esittämästä, toteamme niiden johdosta seuraavaa:

Liiketyöntekijäin Liiton ym. lausunnosta

Lausunnossa nähdään analogiaa tämän asian ja työtuomioistuimen tuomion n:o 61/81 kanssa. Tuomiossa ratkaistiin riita siitä, voidaanko työntekijäasemassa oleviin työntekijöihin sovittua työehtosopimusta soveltaa esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Tässä jutussa on kyse optikkomyyjä Hilkka Alanteen työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Alanne ei ole esimiesasemassa oleva työntekijä, joten häneen nähden tuossa asiassa työnantajaliiton taholta esitetyt näkökohdat tai tuomiossa omaksutut kannanotot eivät ole sovellettavissa.

Koska lausunnon antajien lähtökohta on tähän asiaan nähden virheellinen, ei lausunnossa omaksuttuja kannanottoja voida ottaa mielestämme lainkaan huomioon.

Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y:n lausunnoista

Suomen Silmäoptikkojen Liitto on antanut asiassa kaksi lausuntoa.

Ensimmäisessä todetaan mm. lauantaityön korvaamisessa olleen eroja verrattuna kaupan myyjiä koskevaan sopimukseen. Mielenkiintoista on, että lausunto on annettu riippumatta Kaupan Työnantajaliiton (KTL) lausunnosta, jonka viimeisessä kappaleessa selvitetään työehtosopimuksen tarkoitusta. Katsomme, että tämä lausunto tukee KTL:n lausunnossa esitettyä näkemystä Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y:n välisen työehtosopimuksen todellisesta tarkoituksesta.

Suomen Silmäoptikkojen Liitto r.y. on antanut lisälausunnon 30.9.1985. Emme yritä edes arvailla niitä tapahtumia, joiden seurauksena liitto on antanut asiassa uuden lausunnon. Uudessa lausunnossa ei kuitenkaan kumota edellistä lausuntoa, vaan siinä selitetään sen sisältöä.

Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y:n lausunnosta

Huomautamme tässä yhteydessä, että kaupan alan työehtosopimuksen soveltamispiirissä on muitakin työntekijöitä, joilta lääkintäviranomaiset kansalaisten terveydenhuollollisista syistä edellyttävät tiettyä peruskoulutusta. Apteekkitavarakaupasta säädetään apteekkitavaralaissa ja -asetuksessa. Säännösten mukaan tulee apteekkitavarain tukkukauppaa harjoittavan yrityksen palveluksessa olla farmaseuttisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tällaiset työntekijät ovat osittain kaupan alan työehtosopimusten soveltamispiirissä. Muistettakoon että vaikka apteekeissa työskentelevien farmaseuttisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot määrätään Apteekkien Työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välisessä työehtosopimuksessa, joka on ammattikuntasopimus, sopimusta ei kuitenkaan sovelleta farmaseutteihin, jotka työskentelevät apteekkitavarain tukkukaupassa.

SUOMEN OPTIKOIDEN AMMATTILIITON JÄTTÄMÄ KIRJALLINEN ASIANTUNTIJALAUSUNTO

Asiassa toimitetun esivalmistelun jälkeen Suomen Optikoiden Ammattiliitto on jättänyt työtuomioistuimelle kirjallisen asiantuntijalausunnon.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Työtuomiomioistuin toteaa, että Suomen Optikoiden Ammattiliitto on vasta asian esivalmistelun jälkeen jättänyt kirjallisen asiantuntijalausunnon. Muilla kuultavilla liitoilla ei siten ole ollut asianmukaista tilaisuutta esittää tältä osin vastaselvitystä. Työtuomioistuin jättää asiantuntijalausunnon liian myöhään toimitettuna huomiotta.

Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, mitä työehtosopimusta olisi sovellettava jutussa tarkoitettuun Hilkka Alanteen ja Instrumentarium Oy:n väliseen työsuhteeseen. Juttua raastuvanoikeudessa käsiteltäessä on ollut kysymys myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevien työehtoja ja palkkoja tarkoittavien työehtosopimusten sekä optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen soveltamisesta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo raastuvanoikeuden lausuntopyynnön tarkoittavan sitä, onko Alanteen työsuhteessa ollut noudatettava ensiksi mainittuja kaupan alan työehtosopimuksia vai optikoita ja optikko-oppilaita koskevaa työehtosopimusta.

Alanne ei ole kanteessa tarkoitettuna aikana kuulunut jäsenenä mainittuihin työntekijäjärjestöihin.

Alanne on suorittanut tehtäviä, joita saa tehdä vain optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu henkilö. Hän on silmälasien vähittäismyynnin lisäksi suorittanut ainakin näöntarkastuksia sekä silmälasien sovittamista, huoltoa ja korjauksia. Alanne ei ole ainakaan pääasiallisesti tehnyt kaupan alan palkkoja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettuja töitä.

Työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimukseen voidaan ottaa mainitunkaltainen määräys, jossa rajoitetaan työehtosopimuksen sitovaisuuspiiriä. Tällainen rajoitus koskee työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentissa säädettyä sidotun työnantajan velvollisuutta noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä myös sellaiseen työntekijään nähden, joka ei ole sopimukseen sidottu. Kun myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevat työehtosopimukset on tehty koskemaan yksinomaan sopimusten tehneiden työntekijäyhdistysten jäseniä sekä lisäksi palkkasopimus siinä mainittuja ammatteja, eivät mainitut työehtosopimukset voi tulla noudatettaviksi Alanteen työsuhteeseen työehtosopimuslain mukaan.

Optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksessa määrätään muun muassa Suomen Silmäoptikkojen Liiton jäsenliikkeiden palveluksessa tai Suomen Optikoiden Ammattiliiton jäseninä olevien optikkoina tai myymälänhoitajaoptikkoina toimivien laillistettujen optikoiden työehdot. Instrumentarium Oy ei ole Suomen Silmäoptikkojen Liiton jäsenliike. Yhtiö olisi kuitenkin voinut sen selvityksen mukaan, mitä Suomen Optikoiden Ammattiliiton puolelta on pääkäsittelyssä esitetty, kuulua Suomen Silmäoptikkojen Liittoon sen jäsenliikkeenä.

Alanne on työskennellyt optikkona yhtiön Nissen-myymäläketjun myymälässä. Esitetyn selvityksen mukaan Nissen-myymäläketju harjoittaa vain silmälasien ja muiden optisten tuotteiden myyntiä sekä tarjoaa ainoastaan optisia palveluja. Alanteen pääasiallinen työ on laadultaan kuulunut optikoita ja optikko-oppilaita koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Edellä esitetyn mukaisesti optikoita ja optikko-oppilaita koskeva työehtosopimus voisi tulla sovellettavaksi yhtiön ja Alanteen väliseen työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n nojalla. Kysymys siitä, täyttääkö optikoita ja optikko-oppilaita koskeva työehtosopimus työsopimuslain 17 §:n edellytykset yleissitovaksi työehtosopimukseksi, koskee välittömästi työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkintaa, minkä työtuomioistuin ei katso kuuluvan niihin työehtosopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttäviin seikkoihin, joista työtuomioistuin sitä koskevan lain 39 §:n nojalla voi antaa lausuntoja.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Uski, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Lausunto oli yksimielinen.