Legislator Case Law & Legislation
TT:1986-25 AI generated

Employer must offer rehire to laid-off worker if new staff hired during notice period lacked necessary skills.

Case Number TT:1986-25
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that Varkauden Auto Oy violated the dismissal protection agreement by failing to offer Keinäsen a rehire position after hiring a less qualified replacement. The employer argued the new employee's specific IT skills justified the change, but the court found the new hire lacked the essential accounting experience Keinäsen possessed. Consequently, the court ordered the employer to pay damages for the wrongful dismissal and legal costs.

Legislator headnote

AI generated

s. 4 and 5 of the Dismissal and Layoff Protection Agreement; An employer who hires new staff during the dismissal notice period without valid economic reasons must offer the laid-off worker a rehire position, and failure to do so constitutes a breach of the protection agreement.

Keywords

AI generated
dismissal protection agreement rehire obligation economic reasons wrongful dismissal damages labour court decision employment protection notice period hiring

Cited Legislation

AI generated
s. 4 of the Dismissal and Layoff Protection Agreement
s. 5 of the Dismissal and Layoff Protection Agreement
s. 9 of the Dismissal and Layoff Protection Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantajan tarvitessa irtisanomisajan kuluessa lisää henkilökuntaa oli taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanotulla työntekijällä etusija aikaisempaa vastaavaan työpaikkaan. Kun työnantaja ei ollut selvittänyt mahdollisuuksia säilyttää irtisanotun työntekijän työsuhde töiden järjestelyjen avulla, oli työnantaja velvoitettu maksamaan korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta menettelystä.

Kantaja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y. Vastaaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Varkauden Auto Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 27.3.1984 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

2. Edellä 1. kohdassa mainittua myyntiä sekä korjaustoimintaa palvelevaan konttorihenkilökuntaan sovelletaan allekirjoituspöytäkirjassa mainittuja työehtosopimuksia.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on otettu muun ohella seuraava määräys:

6 § Liitesopimukset

Työehtosopimuksen 1 §:ssä mainittua myyntiä sekä korjaustoimintaa palvelevan konttorihenkilökunnan liitesopimusten voimassaolo määräytyy nyt allekirjoitettavan työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti. Noudatettavat työehtosopimukset (kaupan konttorisopimukset) ovat työehtosopimuksen sivuilla 33-61.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa konttorityöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa tai työntekijää lomautettaessa noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä yleissopimusta.

Konttorityöntekijäin palkkoja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa 31.8.1984 saakka voimassa olleessa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettään, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon. Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

9 § TAKAISINOTTAMINEN

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on lausunut, että liiton jäsen, keskuksenhoitaja Riitta Kaarina Keinänen oli ollut Varkauden Auto Oy:n palveluksessa viimeksi 26.1.1983 alkaen puhelinvaihteen hoitajana, automyyntisihteerinä sekä reskontra-apulaisena. Yhtiö oli 19.6.1984 irtisanonut Keinäsen työsopimuksen päättymään 22.7.1984 vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Yhtiö oli ilmoittanut taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi lopettavansa puhelinkeskuksen hoitajan toimen ja siirtävänsä työhön liittyvät tehtävät muulle henkilökunnalle. Ennen Keinäsen työsuhteen päättymistä laskutusta ja reskontran hoitoa suorittanut toimihenkilö oli 13.7.1984 sanonut itsensä irti. Hänen tilalleen oli palkattu heinäkuussa 1984 yhtiön ulkopuolelta työntekijä.

Vapautunutta tointa ei ollut tarjottu Keinäselle. Varkauden Auto Oy oli perustellut ulkopuolisen henkilön palkkaamista sillä, ettei Keinänen olisi kyennyt tekemään uudelle toimihenkilölle tarkoitettuja tehtäviä. Kantajaliiton käsityksen mukaan Keinänen olisi kuitenkin niistä suoriutunut, sillä hän oli hoitanut esimerkiksi irtisanoutuneen toimihenkilön työt hänen loma-aikoinaan sekä auttanut muita toimihenkilöitä tietokoneen käytössä kiireisinä aikoina. Keinänen olisi pystynyt suorittamaan muut työtehtävät yhtä hyvin kuin yhtiön ulkopuolelta palkattu toimihenkilö. Keinäsen aikaisemmin hoitama työ ei ollut kokonaisuudessaan päättynyt, vaan jonkun toimihenkilön oli edelleen huolehdittava esimerkiksi puhelinvaihteen hoitamisesta ja automyyntisihteerin ja reskontra-apulaisen tehtävistä.

Keinäsen työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä. Keinänen oli ollut työttömänä 18.4.1985 saakka eli yli kuuden kuukauden ajan. Keinäsen kuukausipalkka yhtiössä oli ollut 3 297 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Varkauden Auto Oy on irtisanonut Keinäsen työsopimuksen ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan Keinäselle kuuden kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 19 782 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Yrityksen taloudellinen tilanne oli ollut heikkenevä. Sen liiketoiminta oli eri osiltaan supistunut vuodesta 1982 lähtien. Uusien autojen myynti oli vähentynyt vuonna 1982 myydyistä 305 autosta vuonna 1985 myytyihin noin 200 autoon. Yhtiön ruostekorjaus oli lopetettu vuonna 1983. Samana vuonna menetetyt edustukset olivat vähentäneet liikevaihtoa yli miljoonalla markalla. Vuodesta 1983 vuoteen 1984 olivat liikevaihto ja käyttökate sekä tulos pienentyneet olennaisesti. Vuoden 1984 alkupuoliskolla tapahtuneet eräät lakot olivat vaikuttaneet supistavasti liiketoimintaan. Työmäärä oli vähentynyt yhtiön konttorissa. Vuoden 1983 alusta syksyyn 1985 oli työntekijämäärän vähennys ollut 10 henkilöä eli 23 prosenttia henkilökunnasta.

Puhelinvaihteen hoitaminen oli muodostanut noin 70 prosenttia Keinäsen työajasta. Koska samoissa työtiloissa työskentelevän automyyntisihteerin tehtävissä oli ollut vajaatyöllisyyttä, voitiin keskuksenhoitotyö siirtää autosihteerille, jolloin keskuksenhoitajan työ oli itsenäisenä toimena lakannut. Keinäsen muut vähäiset tehtävät oli siirretty muille konttorityöntekijöille. Keinäsen työsuhteen päättämiselle oli ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. Keinäsen työsuhteen päättymisestä ei ollut aiheutunut ylitöitä. Koska Keinänen oli ollut viimeksi yrityksen palvelukseen tullut henkilö, hän oli irtisanomissuojasopimuksen mukaan irtisanomisjärjestyksessä irtisanottavista ensimmäinen.

Yhtiön konttorissa toimessa olleen irtisanoutuneen toimihenkilön tehtävänä oli ollut yhtiön laskutus, reskontran hoito, perintä, näihin liittyvät kirjaukset pienoistietokoneella ja asiointi kaupungilla. Irtisanoutuneen toimihenkilön tehtävistä Keinänen ei ollut tehnyt suurinta osaa lainkaan ja eräitä osatehtäviä vain vähäisessä määrin.

Muodostettu uusi tehtäväkokonaisuus oli poikennut oleellisesti Keinäsen tehtävistä. Keinäsen tehtäviin ei ollut kuulunut tietojenkäsittelyä eikä kaupungilla asiointia. Uuteen toimeen palkattu toimihenkilö oli koulutukseltaan merkonomi, jolla lisäksi oli ollut usean vuoden tietojenkäsittelykokemus. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta palkata Keinästä tähän tehtävään tai tarjota työtä hänelle. Keinänen oli tiennyt vapautuvasta toimesta ollessaan vielä yrityksen palveluksessa, mutta hän ei ollut pyrkinyt siihen.

Asiaa koskevissa erimielisyysneuvotteluissa oli Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto viitannut työtuomioistuimen tuomioon n:o 99/1984. Siinä käsitellyssä tapauksessa ei irtisanomisjärjestystä ollut väitetty rikotun, kuten ei nytkään. Tuomion sisältö tuki vastaajaliiton kantaa ja osoitti, että Varkauden Auto Oy:n menettely ei ollut ollut sopimuksen vastainen.

Vaatimuksia oli asiassa esitetty vain irtisanomisen aiheettomuuden perusteella. Kun irtisanomisen perusteena oleva taloudellinen ja tuotannollinen syy oli näytetty toteen, oli kanne hylättävä. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n rikkominen ei voinut edes käsitteellisesti osoittaa irtisanomisen perusteettomuutta. Irtisanotulle ei voitu tällaisella perusteella tuomita vahingonkorvausta.

Työnantajalla ei ollut takaisinottovelvollisuutta, jos työntekijä ei ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimiston kirjoissa. Kun Keinänen oli ilmoittanut olevansa sairauden vuoksi työkyvytön 12.8.1984 saakka, hän ei ollut voinut ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Tällaisessa tapauksessa työnantajalla ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa häntä takaisin palvelukseensa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut korvausta 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Varkauden Auto Oy on 19.6.1984 kanteessa kerrotuin tavoin irtisanonut yhtiön palveluksessa viimeksi 26.1.1983 lukien olleen Riitta Kaarina Keinäsen työsopimuksen päättymään 22.7.1984. Yhtiö on perustellut Keinäsen irtisanomista taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on myöntänyt, että yhtiöllä on töiden vähenemisen ja niiden uudelleen järjestelyn vuoksi ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita henkilökunnan supistamiseen.

Keinäsen irtisanomisen jälkeen, mutta ennen hänen työsuhteensa päättymistä on pääasiassa laskutusta ja reskontraa hoitanut toimihenkilö irtisanoutunut 13.7.1984 yhtiön palveluksesta. Hänen tilalleen on heinäkuussa 1984 otettu yhtiön ulkopuolelta toimihenkilö, joka on ollut koulutukseltaan merkonomi ja jolla on ollut kokemusta automaattisesta tietojenkäsittelystä. Hänen työsuhteensa on alkanut seuranneessa elokuussa.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, onko yhtiö ollut velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin Keinäsen työsopimuksen irtisanomisen peruuttamiseksi tilanteen muututtua laskutusta ja reskontraa hoitaneen toimihenkilön irtisanoutumisen takia. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:ssä oleva määräys, jonka mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomalleen työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen ilman muuta osoittaa, että työnantajan tarvitessa irtisanomisajan kuluessa lisää henkilökuntaa irtisanotulla on etusija aikaisempaa vastaavaan työpaikkaan. Työtuomioistuimen mielestä avoimeksi irtisanomisajan kuluessa tulevan työpaikan täyttäminen on sellainen seikka, joka voidaan ottaa huomioon irtisanomisperusteen painavuutta arvioitaessa.

Keinäsen tehtävänä yhtiössä on ollut puhelinvaihteen hoitaminen ja hänen kanssaan samassa huoneessa työskennelleen automyyntisihteerin avustaminen. Keinänen on suorittanut myös muita konttoritehtäviä, muun muassa yhtiön toimintaan liittyvän huoltoasemaliikkeen laskutusta ja reskontraa sekä kirjanpitäjää avustavia töitä. Kesäkuussa 1984 irtisanoutuneen toimihenkilön tehtäviin ovat kuuluneet laskutuksen ja reskontran hoitaminen sekä automaattisen tietojenkäsittelyyn liittyvät kirjaukset. Keinänen on myös jossakin määrin suorittanut kirjauksia pienoistietokoneella.

Yhtiöllä on ollut tarkoitus kehittää automaattista tietojenkäsittelyä. Siihen liittyvien toimintojen lisäämiseksi on yhtiö päättänyt heinäkuun lopulla 1984 hankkia autokauppaa koskevan ohjelmiston sisältäviä laitteistoja. Konttoritehtävien hoitamisen järjestelyssä on samanaikaisesti pyritty saamaan aikaan varamiesjärjestelmä, etenkin kirjanpitäjän töiden häiriöttömän jatkumisen turvaamiseksi. Yhtiö on näistä syistä pitänyt tärkeänä, että irtisanoutuneen työntekijän tilalle otettavalla toimihenkilöllä olisi merkonomin pätevyys ja kokemusta automaattisesta tietojenkäsittelystä. Keinänen on käynyt kauppakoulun, mutta tehtävistään irtisanoutunut toimihenkilö on ollut merkonomin tutkinnon suorittanut.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Varkauden Auto Oy on päättäessään Keinäsen työsopimuksen menetellyt vastoin irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaa sopimusta. Sen vuoksi Varkauden Auto Oy velvoitetaan suorittamaan Keinäselle vahingonkorvauksena perusteettomasta irtisanomisesta 16 000 markkaa 16 prosentin korkoineen lokakuun 3 päivästä 1985 lukien. Lisäksi Varkauden Auto Oy velvoitetaan korvaamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla myös 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Silenti, K. Rautiainen, Suomalainen, Sulkunen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.